Ihmiskunta on alle kahdeksassa kuukaudessa käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,6 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat. Suomalaisten kulutustaso on maapallon 13. suurin. Olemme kuitenkin sikäli onnellisessa asemassa, että maamme tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja huomattavasti kulutustamme enemmän. Arvaatko, missä valtioissa kulutustaso on kaikkein suurin ja missä pienin?
Videon lähde: Sustainabolity Illustrated, YouTube.
Tänään 13. elokuuta on maailman ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä 2015 (Earth Overshoot Day 2015). Global Footprint Network (kalifornialainen kestävän kehityksen ajatushautomo, jolla on toimistoja Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa) laskee, että ihmiskunta on 1.1.2015-13.8.2015 käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Loppuvuoden elämme siis velaksi ja kulutamme aiempina vuosikymmeninä säästöön jääneitä luonnonvaroja. Tätä pääomaa tarvittaisiin turvaamaan seuraavan vuoden ja muiden tulevien vuosien tuotanto. Tällä hetkellä ihmiskunta kuluttaa 62 % enemmän kuin maapallo pystyy kestävästi tuottamaan.
Earth Overshoot Day -käsitteen kehitti alun perin New Economics Foundation -nimisessä brittiläisessä ajatushautomossa työskennellyt Andrew Simms. Maapallon ylikulutuspäivän ajankohta lasketaan kaavalla (maapallon biokapasiteetti / maailmanlaajuinen ekologinen jalanjälki) x 365. Laskelmat perustuvat lähinnä YK:n tilastoihin. Vuoden 2015 ylikulutuspäivästä kertomiseksi on avattu uudet nettisivut.
Luonnonvarojen hyödyntäminen alkoi kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla. Vielä vuonna 1961 maapallon ihmiset käyttivät vuodessa vain 3/4 maapallolla vuoden aikana syntyvistä resursseista. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö ylitti maapallon vuosituotannon ja ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin päästömäärä hiilidioksidin luonnollisen vuotuisen sitoutumisen noin vuonna 1970-1975.
 |
Kuinka monta maapalloa tarvitaan tuottamaan ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat? Perusuran (business as usual) skenaariossa ylikulutuspäivä tulee vuonna 2030 jo 28. kesäkuuta. Mikäli hiilidioksidipäästöjä onnistutaan vähentämään 30 %, ylikulutuspäivä on vuonna 2030 "vasta" 16. syyskuuta. Diagrammin lähde: Earth Overshoot Day 2015, Press Release.
Viime vuonna ylikulutuspäivä oli 19. elokuuta ja toissa vuonna 20. elokuuta. Vielä vuosituhannen vaihteessa ylikulutuspäivä oli vasta 1. lokakuuta 2000. Vuodesta 1975 lähtien ylikulutuspäivä onkin aikaistunut keskimäärin yli kolme päivää vuodessa. Mikäli sama trendi jatkuu, ylikulutuspäivä tulee vuonna 2078, siis vain 63 vuoden kuluttua, jo 1. tammikuuta!
Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea". Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää on kuitenkin ymmärtää, mitä kaikkea tapahtuu. Ruokapula lisääntyy, lajien luonnolliset populaatiot pienenevät, metsiä katoaa, maaperän tuottavuus heikkenee ja hiilidioksidin määrä ilmakehässä sekä merissä lisääntyy.
Tarvitaan 1,6 maapalloa tuottamaan kestävästi nykyisen ihmiskunnan kuluttamat luononvarat
 |
Kuvan © Alexandr Vlassyuk - Fotolia |
Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,6 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat. Ennen tämän vuosisadan puoliväliä tarvitaan Global Footprint Networkin mukaan jo kolme maapalloa, jos keskimääräiset väestönkasvu-, energia- ja ravinnontuotantoennusteet toteutuvat! On kuitenkin hyvin epävarmaa, onko tällainen jatkuva ylikulutuksen kasvu edes fysikaalisesti mahdollista.
Nykyään suurin osa maapallon ihmisistä elää maissa, jotka kuluttavat luonnonvaroja enemmän kuin tuottavat. Nämä maat joko riistävät ja ylikuluttavat omaa ympäristöään tai tuovat luonnonvaroja muualta.
Tästä linkistä voit katsoa eri valtioiden ekologisen jalanjäljen (= kuinka suuri pinta-ala tarvitaan luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen) asukasta kohden sekä biokapasiteetin (= ekosysteemin kyky tuottaa luonnon aineksia ja sitoa päästöjä) asukasta kohden. Luvut on ilmoitettu globaalihehtaareina (= hehtaarin suuruinen alue, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa, lyhenne gha) ajanjaksolta 1961-2007. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on 2,19 gha, kun hehtaari laidunmaata on 0,48 gha. Globaalihehtaareina ilmoitettu ekologinen jalanjälki on siis laskennallinen alue, jota ei voi ajatella konkreettisena maa-alueena. Lisätietoja löytyy Tilastokeskuksen sivuilta.
Maapallolla nykyisin kulutettujen luonnonvarojen kestävään tuottamiseen tarvittaisiin 1,6 maapalloa. Kiinan kuluttamien luonnonvarojen tuottamiseen tarvittaisiin 2,7 Kiinaa. Vastaavasti kuvassa on esitetty muistakin valtioista, kuinka monta ko. valtion pinta-alaa tarvittaisiin siellä kulutettujen luonnonvarojen tuottamiseen. Kuvan lähde: Global Footprint Network E-mail.
Ilmastonmuutosta aiheuttava hiili muodostaa yli puolet ihmiskunnan ekologisesta jalanjäljestä
Ekologinen jalanjälki mittaa myös hiilijalanjälkeä, joka tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden ja sementin tuotannon aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen tarvittavaa maa-alaa. Nykyään hiilijalanjälki on yli puolet ihmiskunnan koko ekologisesta jalanjäljestä. Hiilijalanjälki on myös ekologisen jalanjäljen kaikkein nopeimmin kasvava osa. Sata vuotta sitten hiilijalanjäljen osuus oli hyvin pieni, mutta vuoden 1970 jälkeen ihmiskunnan hiilijalanjälki on Global Footprint Networkin mukaan yli kaksinkertaistunut. Laskelmien mukaan hiili muodostaa peräti 54 % ihmiskunnan ekologisesta jalanjäljestä. Vuonna 2015 fossiilisten polttoaineiden tuottamien kasvihuonekaasujen sitominen vie 85 % maapallon biokapasiteetista. Hiilijalanjälki on suurin ja nopein kasvava ekologisen jalanjäljen osa. Hiilijalanjäljen merkittävä pienentäminen onkin välttämätön askel maailman ylikulutuksen vähentämiseksi.
Tanska on onnistunut leikkaamaan hiilipäästöjään 33 % kahden viimeisimmän vuosikymmenen aikana. Jos koko maapallo olisi tehnyt samoin (eikä muu osa ekologisesta jalanjäljestä olisi muuttunut), ylikulutuspäivä olisi tänä vuonna "vasta" 3. lokakuuta. Tanskakaan ei ole silti saavuttanut kestävää ekologisen jalanjäljen tasoa. Itse asiassa, jos koko ihmiskunta eläisi tanskalaisella kulutustasolla, luonnonvarojen tuottamiseen tarvittaisiin peräti kolme maapalloa ja ylikulutuspäivä olisi ollut jo 8. toukokuuta.
Kuinka Suomi pärjää kansainvälisessä vertailussa?
Suomi on sikäli hyvässä asemassa, että maamme biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjälkemme. Vuonna 2011 (toistaiseksi uusimmat saatavilla olevat tiedot) kuuden kärki valtioista, joissa biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjäljen, oli järjestyksessä lueteltuna seuraava: Gabon, Kongo, Keski-Afrikka, Bolivia, Kongon demokraattinen tasavalta, Brasilia. Suomi on sijalla 12. Suomessa biokapasiteetti (13,2 globaalihehtaaria/asukas) on lähes kolminkertainen ekologisen jalanjälkeemme (4,8 globaalihehtaaria/asukas) verrattuna eli biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjäljen noin 170 prosentilla.
Asukasta kohden laskettuna Suomi siis tuottaa laskennallisesti resursseja enemmän kuin mitä me kulutamme. Siitä huolimatta emme voi aina syyttää kiinalaisia tai muita väkiluvultaan suuria valtioita. Elintasomme perustuu paljolti öljyyn ja muihin ulkomailta tuotuihin tuotteisiin. Emme voisi elää nykyiseen tapaan pelkästään Suomen luonnon antimilla. Olemme ulkoistaneet luonnonvarojen kulutuksemme.
Henkilöä kohden laskettuna australialaiset ovat absoluuttisesti ja singaporelaiset suhteellisesti pahimpia kuluttajia
Taulukon vasemmassa sarakkeessa on esitetty 20 valtiota, joissa biokapasiteetti on suurin verrattuna valtion ekologiseen jalanjälkeen. Prosenttiluvut (pyöristetty) kertovat, kuinka paljon biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjäljen. Suomi on sijalla 12. Taulukon oikeassa sarakkeessa on esitetty 20 valtiota, joissa biokapasiteetti on pienin verrattuna valtion ekologiseen jalanjälkeen. Prosenttiluvut (pyöristetty) kertovat, kuinka paljon ekologinen jalanjälki ylittää biokapasiteetin. Tiedot ovat tuoreimmat saatavilla olevat eli vuodelta 2011.
Vuonna 2011 kuuden kärki valtioista, joissa ekologinen jalanjälki ylittää biokapasiteetin, oli seuraava: Singapore, Arabiemiirikunnat, Israel, Kypros, Libanon, Jordania.
Jos katsotaan vain ekologista jalanjälkeä asukasta kohden välittämättä valtion biokapasiteetista, kuusi eniten luonnonvaroja kuluttavaa valtiota vuonna 2011 olivat Australia (8,3 globaalihehtaaria/asukas), Arabiemiirikunnat (8,1), Yhdysvallat (6,8), Kanada (6,6), Ruotsi (6,5) ja Singapore (5,9). Suomi on 145 valtion listalla sijalla 13 (4,8 globaalihehtaaria/asukas).
Egyptiläisillä korkein mahdollinen kestävän kulutuksen taso
Kuusi vähiten luonnonvaroja kuluttavaa valtiota asukasta kohden laskettuna ovat Eritrea (ekologinen jalanjälki 0,4 globaalihehtaaria/asukas), Haiti (0,5), Afganistan (0,6), Pakistan (0,7), Bangladesh (0,7) ja Malawi (0,7). Jos haluaisimme rajoittaa kulutuksen koko maapalloa ajatellen kestävän tuotannon tasolle, keskimääräinen ekologinen jalanjälki ei saisi maapallolla olla yli 1,7 globaalihehtaaria/asukas. Tällä kulutustasolla on esimerkiksi Egypti, ja Thaimaa ylittää sen vain hieman (1,9). Kuitenkin myös Egypti ylittää paikallisesti kestävän kulutuksen tason, sillä Egyptin biokapasiteetti on vain 0,5 globaalihehtaaria/asukas. Egyptissä kulutettujen luonnonvarojen tuottamiseen tarvittaisiinkin 3,2 Egyptiä.
Maapallon väkiluku on kasvanut 95 % vuodesta 1970. Samaan aikaan selkärankaisten selkärankaisten eläinten keskimääräinen populaatiokoko on pienentynyt 52 %. Lokakuun 2011 lopulla maapallon väkiluku ylitti arvioiden mukaan seitsemän miljardin rajan. YK:n ennusteiden mukaan maapallolla tullee olemaan 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100, vaikka väestönkasvu onkin hidastunut pahimpiin ennusteisiin verrattuna.
Metsien häviäminen, makean veden niukkuus, maaperän eroosio, biodiversiteetin pienentyminen ja hiilidioksidin kertyminen ilmakehään aiheuttavat elämän laadun heikkenemistä ja rahankulua. Arvioiden mukaan ihmiskunta on viimeisimpien noin 50 vuoden aikana kuluttanut luonnonvaroja ja tuottanut saasteita enemmän kuin koskaan sitä ennen yhteensä. Seuraavien noin 40 vuoden aikana maailmassa rakennetaan arvioiden mukaan yhtä paljon kuin tähän asti maailmanhistoriassa yhteensä.
Kesäkuun 2012 Nature-lehdessä 22 tutkijaa varoitti siitä, että maapallon olotilan muutos on mahdollinen ja jopa todennäköinen jo sadan seuraavan vuoden aikana!
Onneksi ihmislajin kekseliäisyys ja uudet teknologiat voivat tuoda mukanaan myös ratkaisukeinoja näihin ongelmiin.
Lisää kirjoituksia samasta aihepiiristä
"On outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa"
Alison muovimaassa: Tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones
Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?
Jos kaikki Suomen maito ostetaan muovikorkillisissa tölkeissä, korkkien kasvihuonekaasupäästöt vastaavat vuosittain 27 miljoonan kilometrin autoilua
Maapallon terveystarkastus
Maailman vesipäivä 22.3.2012: Vesijalanjälki, hiilijalanjälki ja hauska video
Kestävän kehityksen ja kulutuksen pedagogia
Elektroniikkaan ja ruokaan liittyvät ekoteot säästävät ympäristöä ja tuhansia euroja
Teksti julkaistu 13.8. klo 6.30 ja päivitetty/korjattu 13.8. klo 14.45 sekä 19.00. Päivitykset johtuvat siitä, että Global Footprint Networkin Earth Overshoot Day -nettisivuilla oli oleellisia virheitä. Valtioiden ekovelka ja biokapasiteetin ylijäämä oli laskettu mielestäni väärin. Huomasin tämän vasta alkuperäisen blogipostaukseni julkaisun jälkeen. Lähettelin tänään asiasta useita sähköposteja sekä Sveitsiin että Yhdysvaltoihin. Tämän seurauksena Global Footprint Network muutti valtioiden prosenttilukuja alkuperäisistä lukuarvoista sadoilla prosenttiyksiköillä. Kyseessä oli inhimillinen virhe laskukaavassa. Myös valtioiden järjestys tilastossa muuttui. Sain Global Footprint Networkilta arvonimen "The Best Earth Overshoot Day Supporter". :-)
1 kommentti:
Tänä vuonna ylikulutuspäivän eli ekovelkapäivän arvioidaan tulevan jo 8. elokuuta 2016. Suomalaisten ylikulutuspäivä oli 17. huhtikuuta 2016.
Lähetä kommentti