 |
| Key West, Florida (2005). Kuva: Pixabay. |
Hurrikaani Irma on vaurioittanut Karibialla suurinta osaa Barbudan rakennuksista ja aiheuttanut toista kymmentä kuolonuhria.
Irma kuuluu hirmumyrskyjen voimakkaimpaan luokkaan eli se on viidennen asteen hirmumyrsky. Saffir-Simpsonin asteikon mukaan hurrikaani luokitellaan viidenteen luokkaan, mikäli suurin havaittu yhden minuutin keskituuli kymmenen metrin korkeudella ylittää 252 kilometriä tunnissa. Kun Irma saapui Leewardsaarille, tuulennopeus oli yli 295 kilometriä tunnissa. Siten Irma oli tuulennopeudeltaan mittaushistorian voimakkain Leewardsaarille saapunut hurrikaani ja viidenneksi voimakkain Atlantilla syntynyt hurrikaani.
Ranskan ilmatieteen laitoksen mukaan Irma on koko 1970-luvulta alkavan satelliittimittaushistorian pisimpään jatkunut voimakas hirmumyrsky. Eiliseen iltapäivään mennessä myrskytuulet olivat jo puhaltaneet 33 tunnin ajan yli 80 metriä sekunnissa (noin 290 km/h).
Irma-hurrikaanissa matalapaineen keskuksessa paine (914 millibaaria) oli alempi kuin mitä koskaan aiemmin on mitattu Meksikonlahden ja Länsi-Karibian ulkopuolella. Yhdysvaltojen kansallinen hurrikaanikeskus on tilastoinut hurrikaaneja vuodesta 1851 alkaen. Mikään muu hurrikaani ei tiettävästi ole ollut Atlantilla koko tilastohistorian aikana paineella mitattuna näin voimakas kuin Irma. Kahden Atlantilla syntyneen hurrikaanin painelukemat (vuonna 1935 FL Keys 892 mbar, vuonna 1969 Camille 909 mbar) ovat olleet vieläkin alhaisemmat, mutta nuo lukemat on mitattu vasta Bahamalla ja Meksikonlahdella, ei vielä Atlantilla. Atlantin valtamerellä syntyneistä myrskyistä paineella mitattuna neljänneksi voimakkain on ollut vuoden 2005 Katrina (920 mbar) ja viidenneksi voimakkain vuoden 1992 Andrew (922 mbar).
Irma on myös hyvin laaja-alainen myrsky. Hurrikaanin voimalla puhaltavat tuulet levittäytyvät läpimitaltaan 85 kilometrin alueelle, mutta koko myrskymatalapaine on vielä huomattavasti tätäkin suurempi, joidenkin tietojen mukaan lähes kaksi kertaa Suomen valtion kokoinen.
Ilmastonmuutos ei varsinaisesti suoraan aiheuta hurrikaaneja. Ilmastonmuutoksen lämmittämät merivedet kuitenkin aiheuttavat sen, että kosteutta haihtuu meristä entistä enemmän. Tämä lisää myrskyjen tuhovoimaa ja sademääriä.
Irma syntyi Kap Verden tienoilla Länsi-Afrikassa, jossa meriveden lämpötila on yli asteen tavanomaista korkeampi. Myös Karibialla merivesi on nyt hyvin lämmintä. Ilmastotieteilijöiden mukaan onkin selvää, että ilmastonmuutos on voimistanut Irma-hurrikaania. Yhdysvalloissa on ihmetelty sitä, että jopa ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen todennäköisyyteen hyvin kriittisesti suhtautuva Fox News on varovaisesti myöntänyt ilmastonmuutoksen vaikuttaneen Irmaan.
Bahamaa ja Floridaa lähestyessään Irma kulkee merialueilla, joiden veden pintalämpötila on jopa yli 30 celsiusastetta. Tämä voi johtaa siihen, että Irma saapuu tulevan viikonlopun aikana voimakkaana myös Yhdysvaltojen mantereelle.
Vain alle kaksi viikkoa sitten Harvey-hurrikaani iski Texasiin. Nyt tuhoja tekee siis Irma, ja sen perässä kehittyvät hurrikaanit Joe ja Katia. On erittäin harvinaista, että kyseisellä alueella olisi kolme hurrikaania samanaikaisesti.
Rahamäärässä mitattuna nykyiset hurrikaanit tekevät huomattavasti aiempia suuremmat tuhot. Tähän kuitenkin vaikuttaa merkittävästi se, että rantarakentaminen on lisääntynyt. Esimerkiksi Floridassa yhä enemmän ihmisiä on muuttanut rannikoille. Ihmisillä myös on yhä enemmän kallista omaisuutta. Näin aineelliset tuhot ovat entistä todennäköisempiä.
Kun ranta-alueilla asuu yhä enemmän ihmisiä, myös evakuointi on aiempaa hankalampaa. Tiet ruuhkautuvat ihmisten yrittäessä päästä pois rannikoilta. Rannikoilla asuvat uudet asukkaat ovat ongelmallisia myös siksi, ettei heillä useinkaan ole kokemuksia ja tietotaitoa aiemmista suurista myrskyistä.
Lähteet ja lisätietoja
Bloomberg: Hurricane Irma Made Worse by Climate Change, Scientists Say
Geophysical Research Letters: Tropical cyclone intensification trends during satellite era (1986–2010)
Grist: Eye for an eye
IPCC: Climate Phenomena and their Relevance for Future Regional Climate Change
NASA Earth Observatory: Hot Water Ahead for Hurricane Irma
The New York Times: Why Hurricane Irma Could Hurt, a Lot: Much Lies in Harm's Way
The Telegraph: Hurricane Irma: Deadly storm bears down on Bahamas as Florida evacuates terrified residents - latest news
The Weather Channel: Hurricane Irma Nearing the Bahamas as a Potentially Catastrophic Category 5 Hurricane; Hurricane Warnings Issued for Parts of Florida
Weather Underground: Category 5 Irma the 5th Strongest Atlantic Hurricane on Record
Quartz Media: Hurricane Irma is now the strongest hurricane ever recorded in the Atlantic
Quartz Media: Hurricane scientists have never seen an image like this before
Lue myös nämä
Viikonloppuna Fidžillä riehunut Winston oli mittaushistorian voimakkain eteläisen pallonpuoliskon myrsky
Vaikka väestömäärä sekä ihmisiin vaikuttavat myrskyt ja tulvat ovat lisääntyneet, riskien tehokkaan ehkäisyn ansiosta yhä vähemmän ihmisiä kuolee luonnonkatastrofeissa
Supertaifuuneja, liiallista hygieniaa, autovarkaita ja opetusmateriaalia ilmastonmuutoksesta
Sandy-myrsky, Suomen sateet, hukkaan heitetty ruoka, älypuhelimet ja ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen syytä vai ei: Viime vuonna ennätysmäärä kalliita sääkatastrofeja
4 kommenttia:
Kiitos jutusta. Se oli huomattavasti viisaampi, monipuolempi ja tasapuolisempi kuin monet muut. Jopa lähes kokonaisvaltainen. Vaikka toki onkin itsestään selvää, että jos ja kun ilmasto milloin tällainen ja tuolloin tuollainen, niin saattaapi myrskytkin, sateet ja kuivuudetkin olla. Nuoruudessani muistelen oli sellainenkin jakso, et oli 7 satoisaa vuotta ja sitten 7 hirveetä katovuotta. Ja sen, et Angorvatti tuhoutui, kun oli n. 70 vuotta kuivaa ja sitten oli n. 70 vuotta hirveen märkää. Vaiko oliko se toisinpäin.
Saako sinulle antaa vihjeitä eli juttutoiveita?
Joskus luin että Länsi-Euroopan kirjoitetun historian pahimmat myrskykaudet sijoittuisi jonnekin 1600-luvulle, kylmäkaudelle, tms. Vai oliko, että heistä vain tuntui siltä.
Toinen: Minulla on hirmuinen mielle uskoa, että meret ja toki järvetkin lämpenee tahokkaimmin suorassa auringonpaisteessa. Vasta paljon vähemmän lämpimästä ilmasta tai sateesta tms. Siten erityisen lämmin meri mm. kertoisi vähäisistä pilvijaksoista alueella. Uskonsa kullakin, mutta saanko pitää uskoni?
PS: Kävin korkkaamassa Repoveden kansallispuisto. Hyvä. Kehu sitä vain edelleen, kiitos. Oheistan yhden kuvan. mitä tämä on?
PPS: Paitsi, etten oheistakaan, kun en osaa liittää tähän kuvaa.
Kiitos kommentistasi.
Kyllä, Angkor Wat näyttää tuhoutuneen sateisuuden muutosten seurauksena. Ensin oli pitkä kuivuus, ja sen jälkeen tulivat runsaiden monsuunisateiden vuodet.
Merten lämpösisällön lisääntymisestä pitkällä aikavälillä on diagrammi tässä linkissä. Hetkellistä säätä tarkasteltaessa toki pilvettömyys ja siten auringonpaiste vaikuttavat osaltaan suuresti.
Aina saa ehdottaa uusien juttujen aiheita. Noista 1600-luvun myrskyistä on kuitenkin melko vaikeaa saada luotettavaa tietoa. Ne näyttävät osittain liittyvän Maunderin minimiin, pieneen jääkauteen. Luultavasti tuon aikakauden olosuhteissa myrskyt on koettu voimakkaammin kuin vastaavat myrskyt nykyoloissa. Katsotaan, ehdinkö joskus penkoa aiheesta tarkempia tietoja. Kiitos juttuvinkistä.
Helsingin Sanomien artikkelissa on hyvä vertailu Irma-hurrikaanin ja Suomen voimakkaimpien tuulten nopeuksista:
”Suomessa suurin mitattu 10 minuutin keskituulennopeus on 52,8 metriä sekunnissa, joka mitattiin Kilpisjärven Saana-tunturilla 22. joulukuuta 2004. Voimakkaimman tuulenpuuskan nopeus oli tuolloin huimat 61,3 metriä sekunnissa. Voimakkain yksittäinen kolmen sekunnin puuska mitattiin 31. tammikuuta 1997 Muonion Laukukeron tunturiasemalla: nopeus oli 61,6 metriä sekunnissa. Esimerkiksi elokuussa eteläistä Suomea moukaroinut Kiira-myrsky toi tullessaan tuulia, jotka kulkivat pahimmillaan noin 35 metriä sekunnissa – tosin vain hetkellisesti. - - HIRMUMYRSKYLUKEMIA eli yli 33 metriä sekunnissa puhaltavia keskituulia on mitattu Suomessa ainoastaan tunturiasemilla. Teoriassa ne ovat mahdollisia muuallakin maassa, lähinnä rannikkoasemilla. - - SUOMESSA 42 metriä sekunnissa on arvioitu kriittiseksi tuulennopeudeksi, jossa lähes kaikki puut kaatuvat.”
Jälleen hyvää taustoitusta Helsingin Sanomilta:
”Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan yhden asteen nousu meriveden lämpötilassa nostaa vesihöyryn määrää ilmassa seitsemän prosenttia. Se tarkoittaa, että hurrikaanin sisällä voi olla entistä enemmän vettä ja se aiheuttaa entistä suurempia rankkasateita ja tulvia. - - Esimerkiksi Meksikonlahdella meren pintalämpötila on noussut 1800-luvun lopulta puoli astetta ihmisen toiminnan takia. - - Jos ylemmässä ilmakehässä sattuu tuulemaan kovaa, hurrikaani heikkenee. Ylemmän ilmakehän virtausrakenteen vaikutusta ilmastonmuutokseen ei vielä tunneta kovin hyvin. On mahdollista, että ilmaston lämpeneminen itse asiassa vähentää hurrikaaneja. - - Vaikka ilmaston lämpeneminen ei vaikuttaisi myrskyjen määrään, ilmastonmuutos voi yhdessä tavallista lämpimämmän meriveden kanssa voimistaa trooppisia myrskyjä ja hurrikaaneja - - Jos ja kun meillä on tulevaisuudessa lämpimämpi ilmakehä, se ei ainakaan heikennä mahdollisuuksia useammalle tai yhdelle tosi voimakkaalle hurrikaanille. Ilmakehä on kaoottinen systeemi, ja jossain vaiheessa kaikki tekijät osuvat kohdalleen.”
Lähetä kommentti