 |
| Esimerkkivaltioita lueteltuina ekologisen jalanjäljen ja maapallojen tarpeen mukaisessa järjestyksessä. Ekologinen jalanjälki on ilmoitettu globaalihehtaareina asukasta kohden (ks. teksti). HDI tarkoittaa inhimillisen kehityksen indeksiä (ks. teksti). Maapallojen tarve tarkoittaa sitä, kuinka monta maapalloa tarvittaisiin luonnonvarojen tuottamiseen, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät samalla kulutustasolla kuin esimerkkivaltion ihmiset. Kestävän kehityksen mukaisessa elämässä ekologisen jalanjäljen pitäisi olla enintään 1,7, HDI:n vähintään 0,7 (tarkkaan ottaen yli 0,67) ja maapallojen tarpeen enintään 1,0. Nämä ehdot täyttyvät Dominikaanisessa tasavallassa ja Sri Lankassa. Tavoitteiden mukaiset lukuarvot on esitetty vihreällä pohjalla. HDI on vuodelta 2015 ja muut tiedot vuodelta 2014, joka on viimeisin tähän mennessä analysoitu vuosi. Taulukon saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Lähteet: Ekologinen jalanjälki ja maapallojen tarve Global Footprint Network National Footprint Accounts, 2018 Edition, ja HDI UNDP, Human Development Report 2016, Human Development for Everyone. |
Suomen vuoden 2018 ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä osuu huhtikuun alkupuolelle. "Tarkka" päivämäärä on 11. huhtikuuta. Todellisuudessa täysin tarkan päivämäärän laskeminen on mahdotonta. Tieto kuitenkin tarkoittaa sitä, että jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät suomalaisten elintasolla, tänä vuonna olisi kulutettu uusiutuvia luonnonvaroja jo huhtikuussa yhtä paljon kuin maapallo ehtii tuottaa koko tämän vuoden aikana. Loppuvuoden eläisimme tavallaan velaksi luonnolle ja kuluttaisimme edellisten vuosien säästöjä. Suomalaistenkin suurin yksittäinen syy ylikulutukseen ovat liikenteen ja hiilidioksidin aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.
Mitä ekologinen jalanjälki ja biokapasiteetti tarkoittavat?
Maapallon kestokyvyn rajoissa elämistä mitataan ekologisella jalanjäljellä. Valtion ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa valtion ekosysteemien kykyä tuottaa luonnon aineksia ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (= hehtaarin suuruinen alue, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa, lyhenne gha).
Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.
Nykyisellä ihmismäärällä maapallolla on yhtä asukasta kohden keskimäärin vain 1,7 gha biologisesti tuottavaa maata. Siten keskimääräisen ekologisen jalanjäljen asukasta kohden pitää olla maailmanlaajuisesti keskimäärin selvästi alle 1,7 gha, mikäli haluamme turvata ihmispopulaatioiden kasvun ja luonnon hyvinvoinnin. Todellisuudessa ihmiskunnan vuotuinen luonnonvarojen kulutus kuitenkin ylittää maapallon uusiutuvien luonnonvarojen vuotuisen tuotannon yli 60 prosentilla.
Ekologisesti kestävään luonnonvarojen kulutukseen tarvittaisiin eurooppalaisten kulutustasolla 2,8, suomalaisten kulutustasolla 3,6 ja pohjoisamerikkalaisten kulutustasolla 5 maapalloa
 |
| Suomen ekologinen jalanjälki ja biokapasiteetti vuosina 1961-2014 (yksikkö gha/as) vuonna 2018 julkaistujen tietojen mukaan. Suomen ekologinen jalanjälki on nykyisin 6,1 gha/as ja biokapasiteetti 12,9 gha/as. Ylijäämä on 6,8 gha/as. Suomalaisten kuluttamien uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen riittäisi siis alle puolet Suomesta. Suomessa luonnonvarojen kulutus on kuitenkin koko maapallon tuotantokykyä ajatellen liian suurta. Mikäli kaikki maapallon asukkaat eläisivät suomalaisten kulutustasolla, maapallon nykyisen väestön vaatimien luonnonvarojen tuottamiseen tarvittaisiin 3,6 maapalloa. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Lähde: Global Footprint Network National Footprint Accounts, 2018 Edition, Downloaded April 2nd, 2018 from http://data.footprintnetwork.org. |
Keskimääräisellä eurooppalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 2,8 maapalloa, mikäli kaikki maapallon
Keskimääräisellä eurooppalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 2,8 maapalloa, mikäli kaikki maapallon
ihmiset eläisivät vastaavasti. Pohjoisamerikkalaisten kulutustasolla maapalloja täytyisi olla noin viisi (4,95), ja afrikkalaisten kulutustasolla riittäisi 0,8 maapalloa. Afrikkalaisetkaan eivät silti elä ekologisesti kestävästi, koska maanosan kyky tuottaa luonnonvaroja on liian pieni suhteutettuna väestömäärään.
Suomen kulutustasolla tarve olisi 3,6 maapalloa. Suomi on kuitenkin sikäli hyvässä asemassa, että maamme biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjälkemme. Suomessa biokapasiteetti (12,9 globaalihehtaaria/asukas) on noin kaksinkertainen ekologiseen jalanjälkeemme (6,1 globaalihehtaaria/asukas) verrattuna.
Asukasta kohden laskettuna Suomi siis tuottaa laskennallisesti resursseja enemmän kuin mitä me kulutamme. Siitä huolimatta emme voi aina syyttää kiinalaisia tai muita väkiluvultaan suuria valtioita. Elintasomme perustuu paljolti öljyyn ja muihin ulkomailta tuotuihin tuotteisiin. Emme voisi elää nykyiseen tapaan pelkästään Suomen luonnon antimilla. Olemme ulkoistaneet luonnonvarojen kulutuksemme.
Pitäisikö suomalaisilla olla oikeus muita suurempaan kulutustasoon, koska asukasta kohden laskettuna maamme biokapasiteetti on suuri? Toisaalta voidaan kysyä, onko oikein, että suomalaiset omistavat harvaan asutussa maassa suuret pinta-alat tuottoisaa maata, kun samaan aikaan väestöntiheys on muualla maapallolla huomattavasti suurempi. Entä kuinka turvaamme biokapasiteetin säilymisen? Suomen biokapasiteetti on jo pienentynyt 1960-luvulta nykypäivään.
Millaista on kestävän kehityksen mukainen elämä?
HDI (Human Development Index) tarkoittaa inhimillisen kehityksen indeksiä. Se havainnollistaa elämisen laatua elinajanodotteen, koulutuksen määrän ja asukasta kohden lasketun ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen avulla. Näistä lasketaan indeksi, joka on välillä 0-1. Mitä suurempi indeksin arvo on, sitä parempi elämisen laatu valtiossa on.
Kestävän kehityksen mukaisessa elämässä ekologisen jalanjäljen pitäisi olla enintään 1,7, HDI:n vähintään 0,7 (tarkkaan ottaen yli 0,67) ja maapallojen tarpeen enintään 1,0. Nämä ehdot täyttyvät Dominikaanisessa tasavallassa ja Sri Lankassa, joita voidaan siis pitää maapallon parhaina, kestävän kehityksen mukaisina valtioina. Ongelma on kuitenkin siinä, että myös näissä valtioissa käytetään paikalliseen biokapasiteettiin verrattuna liikaa luonnonvaroja, vaikka maailmanlaajuisesti ajatellen kulutus asukasta kohden onkin pientä. Nämä valtiot ovat pieniä, ja asukasluku pinta-alaan verrattuna on suuri.
Korkeasta väestöntiheydestä johtuen sekä Dominikaanisessa tasavallassa että Sri Lankassa syntyy ekovelkaa. Näissä molemmissa ekologinen jalanjälki on asukasta kohden laskettuna noin yhden globaalihehtaarin verran suurempi kuin biokapasiteetti.
Koko maapallon ylikulutuspäivä tulee yhä aiemmin, viime vuonna jo 2. elokuuta
Koko maapallon ylikulutuspäivä tulee vuosi vuodelta yhä aiemmin. Vuonna 2017 maapallon luonnonvarojen ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä oli jo 2. elokuuta, aiemmin kuin koskaan ennen. Ihmiskunta käytti vain seitsemässä kuukaudessa kaikkia maapallolla vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiinkin 1,7 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat.
Laskelmat perustuvat lähinnä YK:n tilastoihin. Vuoden 2018 laskelmissa käytetään vuoden 2014 tilastotietoja, koska ne ovat uusimmat kattavasti saatavilla olevat tilastot. Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea".
Sekä valtiokohtaiset ylikulutuspäivät että globaali ylikulutuspäivä ovat siis vain karkeita arvioita. Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää on ymmärtää, mitä kaikkea tapahtuu. Ruokapula lisääntyy, lajien luonnolliset populaatiot pienenevät, metsiä katoaa, maaperän tuottavuus heikkenee ja hiilidioksidin määrä ilmakehässä sekä merissä lisääntyy.
Ekonomisen velan lisäksi pitäisi siis kiinnittää huomiota myös ekologiseen velkaan eli ympäristövelkaan. Kulutamme luontoa vuosi vuodelta yhä enemmän pystymättä maksamaan tätä velkaamme takaisin. Talous, väestö ja luonnonvarojen kulutus kasvavat. Maapallon koko kuitenkin säilyy koko ajan samana. Maapallon ylikulutukseen vaikuttaa neljä keskeistä avaintekijää: 1) kuinka paljon kulutamme, 2) kuinka tehokkaasti tuotteet valmistetaan, 3) kuinka paljon ihmisiä on ja 4) kuinka paljon luonnonvaroja luonto pystyy tuottamaan.
Lokakuun 2011 lopulla maapallon väkiluku ylitti arvioiden mukaan seitsemän miljardin rajan. YK:n ennusteiden mukaan maapallolla tullee olemaan 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100, vaikka väestönkasvu onkin hidastunut pahimpiin ennusteisiin verrattuna.
Metsien häviäminen, makean veden niukkuus, maaperän eroosio, biodiversiteetin pienentyminen ja hiilidioksidin kertyminen ilmakehään aiheuttavat elämän laadun heikkenemistä ja rahankulua. Arvioiden mukaan ihmiskunta on viimeisimpien noin 50 vuoden aikana kuluttanut luonnonvaroja ja tuottanut saasteita enemmän kuin koskaan sitä ennen yhteensä. Seuraavien noin 40 vuoden aikana maailmassa rakennetaan arvioiden mukaan yhtä paljon kuin tähän asti maailmanhistoriassa yhteensä. Voidaan jopa väittää, että on alkanut antroposeeni eli ihmisen aikakausi, kokonaan uusi geologinen epookki. Onneksi ihmislajin kekseliäisyys ja uudet teknologiat voivat tuoda mukanaan myös ratkaisukeinoja näihin ongelmiin.
Henkilökohtaisen ylikulutuspäivän ja maapallojen tarpeen voi laskea Ecological Footprint Calculator -testin avulla.
Keskeiset lähteet
Earth Overshoot Day
Ecological Footprint Explorer
Lue myös nämä
Ennätysaikaista: Maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä nyt jo 2. elokuuta
Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?
"On outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa."
Alle 42-vuotias ihminen ei ole NOAA:n mukaan kokenut yhtään globaaleilta lämpötiloiltaan tavanomaista vuotta, vaan koko elämän ajan on ollut tavanomaista lämpimämpää
"Ihmiskunta elää tällä hetkellä historiansa parasta aikaa"
Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti