Huom.! Päivitän kesän aikana ennusteita tämän blogitekstin kommentteihin, joten myös kommentit kannattaa katsoa.
NOAA/NWS: Heinäkuu viileä ja sateinen, muuten tavanomaista kesää seuraavat lämmin syksy ja alkutalvi
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteissa tulevista kolmen kuukauden jaksoista lämpötiloiltaan täysin tavanomaisia ovat kesä-elokuu, heinä-syyskuu ja elo-lokakuu. Kyseisen ennustelaitoksen kesäennusteille tyypilliseen tapaan Pohjanmaan tienoilla näkyy jopa pieniä viitteitä keskimääräistä viileämmästä säästä. Syys-marraskuussa länsirannikkoa lukuun ottamatta koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Loka-joulukuussa ja marras-tammikuussa koko Suomessa onkin sitten jo 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Yksittäisistä kuukausista kesä-marraskuun ajanjaksolla tavanomaiseen verrattuna lämpimin on marraskuu, jolloin koko Suomessa on 0,5-2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Syyskuussa Suomen itärajalla ja Lapissa voi olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sen sijaan heinäkuu näyttää Etelä- ja Kaakkois-Suomea lukuun ottamatta 0,5-1 astetta keskimääräistä viileämmältä. Kaikki muut ennustetut kuukaudet ovat lämpötiloiltaan täysin tavanomaisia.
Mikään ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista ei näytä selvästi pitkäaikaisia keskiarvoja kuivemmalta tai sateisemmalta, vaan sademäärät ovat tavanomaisia. Jos sademäärät poikkeavat tavanomaisesta, todennäköisemmin sadetta saadaan ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja enemmän kuin vähemmän.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna sateisin on heinäkuu. Tavanomaiseen verrattuna kuivinta on elokuussa.
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
IRI: Keskimääräistä lämpimämpi kesä vähän todennäköisempi kuin keskimääräistä kylmempi
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) ennusteen mukaan kolmen kuukauden jaksolla kesäkuun alusta elokuun loppuun koko Suomessa on ajankohdan pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna vähän todennäköisemmin lämpimämpää kuin kylmempää. Sademäärät ovat tavanomaisia. Paikoin voi olla vähän keskimääräistä sateisempaa.
Heinä-syyskuussa ajankohdan keskiarvoja lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa edelleen. Sademäärät ovat hyvin lähellä tavanomaista. Kaakkois-Suomessa on pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta ja Pohjois-Suomessa keskimääräistä kuivemmasta säästä.
Elo-lokakuun jaksollakin jatkuu keskimääräistä lämpimämpi sää, joskaan todennäköisyys ei ole enää aivan yhtä suuri kuin heinä-syyskuussa. Kaikkein varmimmin lämpimyys näkyy Kaakkois-Suomessa. Sademäärät ovat jälleen tavanomaisia. Paikoin on viitteitä vähän keskimääräistä kuivemmasta säästä, erityisesti Länsi-Lapissa.
Myös syys-marraskuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää. Lämpimyyden todennäköisyys kasvaa etelästä kohti Pohjois-Suomea. Mikäli sademäärät poikkeamat keskimääräisestä, ne ovat todennäköisemmin keskimääräistä suurempia kuin pienempiä.
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että kesäkuun alusta elokuun loppuun ulottuvalla jaksolla Suomessa on vähän todennäköisemmin keskimääräistä lämpimämpää kuin keskimääräistä kylmempää. Varmimmin lämpimyys näkyy Lounais-Suomessa.
Sademäärässä on suuri paikallinen vaihtelu. Suurimmassa osassa Suomea sademäärät ovat ajankohdan pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Aivan itäisimmässä Suomessa voi olla sateisempaa ja Pohjois-Suomessa kuivempaa.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että Keski- ja Pohjois-Suomessa kesä-elokuun sekä heinä-syyskuun lämpötilat ja sademäärät ovat ajankohdan pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Etelä-Suomessa on 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat tavanomaisia.
Elo-lokakuussa lähes koko Suomessa on 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Etelärannikolla voi olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat täysin tavanomaisia.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste.
Britannian ilmatieteen laitos: Tavanomaisen kesän jälkeen lämmin syksy
Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) mukaan Suomen kesä (kesä-elokuun jakso) on lämpötiloiltaan keskimäärin täysin tavanomainen. Aivan meren rannikoilla ja pohjoisimmassa Suomessa on pieniä viitteitä 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämmästä säästä. Sademäärä on tavanomainen, joskin paikoin on pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta kesäsäästä.
Heinä-syyskuussa Länsi- ja Pohjois-Suomessa on viitteitä 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämmästä säästä. Sademäärä on tavanomainen.
Elo-lokakuussa koko Suomessa on jo 0,5-1 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Sademäärä on jälleen tavanomainen.
Ranskan ilmatieteen laitos: Suomen kesä 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi
Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan kesä-elokuun jakso on koko Suomessa 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Sama tilanne jatkuu myös heinä-syyskuussa sekä elo-lokakuussa. Sademäärät ovat tavanomaisia kaikilla ennustetuilla jaksoilla.
Italian ilmatieteen laitos: Kesä ja varsinkin syksy vähän keskimääräistä lämpimämpiä
Italian ilmatieteen laitos (CMCC) sanoo koko Suomen kesä-elokuun jakson olevan keskimäärin 0-0,5 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi. Sama tilanne jatkuu myös heinä-syyskuussa sekä elo-lokakuussa, joskin elo-lokakuussa varsinkin Itä-Lapissa voi olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Sademäärät ovat lähellä tavanomaista kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksolla. Jos jotakin poikkeamaa ilmenee, todennäköisemmin on vähän keskimääräistä sateisempaa kuin kuivempaa.
Saksan ilmatieteen laitos: Vähän keskimääräistä lämpimämpää kesällä ja varsinkin syksyllä
Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) mukaan kesä (kesä-elokuun jakso) on Etelä-Suomessa 0,5-1 astetta ja Keski-Suomessa 0-0,5 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Pohjois-Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Sademäärät ovat tavanomaisia.
Heinä-syyskuussa sekä elo-lokakuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat jälleen tavanomaisia.
Copernicus Climate Change Service: Kesä vähän keskimääräistä lämpimämpi, selvimmin Etelä-Suomessa
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".
Kesä-elokuussa suurimmassa osassa Suomea on 0,2-0,5 astetta ajankohdan pitkäaikaisia (1993-2016) keskiarvoja lämpimämpää. Etelä-Suomessa ja osittain myös länsirannikolla saattaa olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Täysin sama tilanne jatkuu myös heinä-syyskuussa.
Elo-lokakuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Lue tästä juhannuksen sää, mutta älä usko sitä!
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin sekä juhannusaatoksi että juhannuspäiväksi lämpimimmillään 22 astetta ja puolipilvistä säätä. Metcheckin mukaan juhannusaaton ja -päivän maksimilämpötila on 16-17 astetta. Juhannuspäivänä on aurinkoisempaa kuin aattona. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa kesäksi tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kesä on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen helteistä.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä parin vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on joko 1981-2010 tai 1993-2016.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
Viileät kesäkuut
Kesän terveellinen herkkuvinkki: Nokkosvohvelit
Kouvolassa Suomen paras kesäsää
Euroopan mittaushistorian kaikki kymmenen lämpimintä vuotta on koettu 2000-luvulla ja lämpimin kesä vuonna 2018
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin sekä juhannusaatoksi että juhannuspäiväksi lämpimimmillään 22 astetta ja puolipilvistä säätä. Metcheckin mukaan juhannusaaton ja -päivän maksimilämpötila on 16-17 astetta. Juhannuspäivänä on aurinkoisempaa kuin aattona. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa kesäksi tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kesä on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen helteistä.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä parin vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on joko 1981-2010 tai 1993-2016.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
Viileät kesäkuut
Kesän terveellinen herkkuvinkki: Nokkosvohvelit
Kouvolassa Suomen paras kesäsää
Euroopan mittaushistorian kaikki kymmenen lämpimintä vuotta on koettu 2000-luvulla ja lämpimin kesä vuonna 2018
10 kommenttia:
AccuWeather: Lämmin mutta viime kesää viileämpi ja jonkin verran sateisempi kesä
Tässä tulee kymmenes kesän 2019 vuodenaikaisennuste. Nyt nimittäin myös AccuWeather on julkaissut oman ennusteensa.
Suomeen ei ole kesällä 2019 tulossa samanlaista kuumuutta ja kuivuutta kuin vuosi sitten. Sää pysyy koko kesän ajan vuodenajan mukaisesti lämpimänä, mutta pitkiä helleaaltoja tai pitkäaikaista kuivuutta ei siis ole tulossa. Suomessa lämpimin sää keskittyy maan etelä- ja kaakkoisosiin.
Viime kesän sademäärä oli suuressa osassa Skandinaviaa alle 50 prosenttia ajankohdan pitkäaikaisesta keskiarvosta. Tänä vuonna kesän sademäärä tulee ennusteen mukaan olemaan 70-100 prosenttia pitkäaikaisesta keskiarvosta.
Muun Euroopan tulevan kesän merkittävin sään ääri-ilmiö tulee olemaan pitkäkestoinen kuumuus, joka alkaa kesäkuussa Pyreneiden niemimaalta ja leviää sieltä kesän kuluessa koilliseen. Helteisin vyöhyke ulottuu Portugalista ja Espanjasta Unkariin sekä Puolaan. Portugalin ja Espanjan kuumimmilla alueilla lämpötila voi kohota useiden päivien ajaksi 43 asteeseen tai jopa sen yli. Helteisellä alueella uhkana ovat myös maastopalot.
Kaakkois-Euroopassa on odotettavissa kesän aikana voimakkaita ukkosia Kreikasta Serbiaan, Romaniaan ja Bulgariaan ulottuvalla alueella. Sen sijaan Italian tienoilla näyttäisi tänä kesänä olevan keskimäärin täysin ajankohdalle tavanomaista säätä ilman pitkäaikaisia sään ääri-ilmiöitä.
IRI: Loppukesä vähän keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen
Heinä-syyskuussa koko Suomessa on keskimäärin lämpimämpää kuin ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo, joskaan todennäköisyys (varmuus) ei ole kovin suuri. Sama tilanne jatkuu myös elo-lokakuussa. Sen sijaan syksyllä (syys-marraskuussa) Suomen lämpötilat ovat lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Loka-joulukuussa lämpötila nousee jälleen keskimääräistä korkeampiin lukemiin.
Kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla sademäärät ovat tavanomaisia. Paikoin voi olla keskimääräistä kuivempaa.
Japanin ilmatieteen laitos: Koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpi loppukesä
Heinä-syyskuussa koko Suomessa on keskimäärin lämpimämpää kuin ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo. Sademäärissä on suuri paikallinen vaihtelu.
NOAA/NWS: Kylmää heinäkuuta ja tavanomaista elo-syyskuuta seuraavat lämmin loppusyksy ja alkutalvi
NOAA/NWS:n ennuste jatkaa pitkälti samalla linjalla kuin jo toukokuun puolivälissä. Heinäkuusta ennustetaan edelleen viileää, jopa vieläkin viileämpää kuin toukokuun vuodenaikaisennusteessa.
Kolmen kuukauden jaksoista heinä-syyskuu on Etelä- ja Keski-Suomessa keskimäärin 0,5-1 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempi, mutta Pohjois-Suomessa lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Elo-lokakuussa koko Suomen lämpötilat ovat keskimäärin pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Syys-marraskuussa keskimääräistä lämpimämpi sää alkaa vallata Suomessa alaa pohjoisesta alkaen: eteläisintä Suomea lukuun ottamatta on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Kolme seuraavaa jaksoa (loka-joulukuu, marras-tammikuu, joulu-helmikuu) ovatkin sitten koko Suomessa 0,5-1 astetta tai paikoin 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiä.
Yksittäisistä kuukausista ajankohtaan nähden kylmin on heinäkuu, jolloin Suomessa on 1-2 astetta tai Kaakkois-Suomessa jopa 2-3 astetta keskimääräistä kylmempää. Elokuussa koko Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Syys- ja lokakuussa aivan pohjoisimmassa Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, kaikkialla muualla edelleen täysin tavanomaista. Marraskuussa Lapissa on 1-2 astetta ja muualla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Joulukuussa lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta tai Keski-Suomessa paikoin 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla on paikoin pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä. Selvimmin sateisuus näkyy varsinkin heinä-syyskuussa ja varsinkin Kaakkois-Suomessa.
Yksittäisistä kuukausista keskimääräiseen verrattuna sateisin lähes koko Suomessa on elokuu. Tosin heinäkuussa Kaakkois-Suomessa on ennusteen mukaan vieläkin selvemmin tavanomaista sateisempaa, mutta silloin Pohjois-Suomen sademäärät keskimääräistä vähäisemmiksi. Syys- ja joulukuussa keskimääräistä sateisemman sään alue painottuu Etelä-Suomeen, marraskuussa Pohjois-Suomeen. Keskimääräiseen verrattuna kuivin kuukausi on lokakuu, jolloin kuivuus näkyy erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Suomessa.
ECMWF: Elo-lokakuu keskimäärin tavanomainen
Elo-lokakuussa koko Suomessa on keskimäärin 0-0,5 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Sademäärät ovat täysin tavanomaisia.
IRI: Loppukesä ja alkusyksy ehkä vähän keskimääräistä lämpimämmät, alkutalvi todennäköisemmin keskimääräistä lämpimämpi
Kolmen kuukauden jaksolla elokuun alusta lokakuun loppuun koko Suomessa on ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää, mutta ennusteen varmuus ei ole kovin suuri. Lähes sama tilanne jatkuu syys-marraskuussa, joskin varmuus on edelleen melko pienempi. Loka-joulukuussa Etelä-Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia, kun taas Pohjois-Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää. Marras-tammikuussa Pohjois-Suomessa on edelleen suurehko todennäköisyys keskimääräistä lämpimämpään säähän ja myös Etelä-Suomessa keskimääräistä korkeampien lämpötilojen todennäköisyys kasvaa.
Sademäärät ovat melko tavanomaisia kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla. Jos jotakin poikkeamaa esiintyy, todennäköisemmin on keskimääräistä kuivempaa kuin sateisempaa, varsinkin elo-lokakuussa.
IRI:n hetki sitten julkaisema ennuste: Tavanomaista syksyä seuraa lämmin talvi
Syksy (syys-marraskuu) on Etelä- ja Keski-Suomessa lämpötiloiltaan täysin tavanomainen. Sen sijaan Pohjois-Suomessa näyttää todennäköisimmin olevan ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää, joskaan todennäköisyys tälle ei kovin suuri. Sademäärät ovat koko Suomessa tavanomaisia.
Loka-joulukuussa Etelä-Suomen lämpötilat ovat edelleen täysin tavanomaisia. Pohjois-Suomen keskimääräistä lämpimämmän sään alue kuitenkin laajenee Keski- ja Kaakkois-Suomeen. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi on keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys. Etelä-Suomessa on keskimääräistä sateisempaa.
Marras-tammikuussa koko Suomessa on jo ajankohdan keskimääräisiä arvoja lämpimämpää. Edelleen mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi on keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys. Keski-Suomessa on keskimääräistä sateisempaa.
Lähes samanlainen tilanne jatkuu lämpötilojen osalta myös joulu-helmikuussa, joskin Pohjois-Suomessa suurin todennäköisyys keskimääräistä lämpimämmälle säälle on itäosissa, kun taas länsiosissa keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys on hieman pienempi. Etelä- ja Kaakkois-Suomessa on keskimääräistä sateisempaa, Länsi-Lapissa keskimääräistä vähäsateisempaa.
ECMWF: Lämpötiloiltaan lähes tavanomainen ja melko sateinen syksy
Syys-marraskuussa Suomen lämpötilat ovat ajankohdan pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia lukuun ottamatta Länsi-Suomea, jossa on 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Lähes koko Suomessa sataa hieman pitkäaikaista keskiarvoa enemmän.
NOAA/NWS: Hiukan keskimääräistä lämpimämmän syksyn ja tavanomaisen joulukuun jälkeen leuto talvi vuoden 2020 puolella
Syys-marraskuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Sen sijaan loka-joulukuussa koko Suomen lämpötilat ovat pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia, kunnes marras-tammikuussa ja joulu-helmikuussa on jälleen 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Tammi-maaliskuussa suurimmassa osassa Suomea on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain aivan pohjoisimmassa ja aivan kaakkoisimmassa Suomessa poikkeama voi jäädä +0,5-1 asteeseen keskimääräiseen verrattuna. Helmi-huhtikuussa Lounais-Suomessa on edelleen 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja muualla Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimimpiä ovat marraskuu ja tammikuu (sekä helmikuu), jolloin lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Tavanomaiseen verrattuna ennustejakson kylmin kuukausi on joulukuu, jolloin Itä-Lapissa on 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempää ja muualla Suomessa pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia lämpötiloja. Syys- ja lokakuussa lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Kaikki ennustetut kolmen kuukauden jaksot ovat sademääriltään tavanomaisia. Lähinnä tammi-maaliskuussa on paikoin viitteitä vähän keskimääräistä sateisemmasta säästä.
Yksittäisistä kuukausista keskimääräiseen verrattuna sateisin on tammikuu ja kuivin marraskuu. Muiden kuukausien sademäärät ovat pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia.
Nyt voit lukea tästä linkistä koko talven 2019-2020 sääennusteet.
Lähetä kommentti