Matkaa kertyi reilut sata kilometriä, kun otetaan huomioon poikkeamat pääreitiltä erinäisten mielenkiintoisten kohteiden vuoksi. Aluksi myrskyinen ja luminen sää hidasti etenemistä, kunnes vaelluksen loppupuolella pääsimme 30 kilometrin päivävauhtiin kesäkuun auringon helliminä.
Viime kesänä ihastuimme Pyhä-Luoston kansallispuistoon. Nyt Pallas-Yllästunturin kansallipuisto osoittautui vieläkin upeammaksi. Tässä hieman kuvasatoa Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta. Kuvat voi suurentaa klikkaamalla hiirellä niiden päältä.
 |
| Pahtajärven rotkojärvi. Alle sata metriä leveän ja yli kilometrin pituisen kallioperän ruhjeen seinämät kohoavat vedenpinnasta jopa 25 metriä korkeina pahtoina eli jyrkänteinä. |
 |
| Ison Pahtavaaran hiekkatievat ovat noin 300 metriä pitkä tieva eli hiekkaharjanne. |
 |
| Kaunis kesäsade |
 |
| Näkymä Jyppyrältä: Karjalansaari ja Ounastunturi |
 |
| Hetta, Enontekiön kirkonkylä |
 |
| Vaellusreitti Pyhäkerolle oli hieman luminen. |
 |
| Näkymä Pyhäkerolta (711 metriä merenpinnan yläpuolella) avotunturissa sijaitsevalle 300-metriselle Pyhäjärvelle. |
 |
| Pyhäkeron maisemia |
 |
| Sioskurun autio- ja varaustupa |
 |
| Pahakuru |
 |
| Rihmakuru |
 |
| Keimiöniemen kalapirtit Jerisjärven rannalla ovat yksi Suomen seitsemästä ihmeestä. Ensimmäiset kalapirtit rakennettiin jo 1500-luvulla. Vanhimmat säilyneet pirtit ovat 1700-luvulta ja suurin osa säilyneistä 1800-luvulta. |
 |
| Näkymä Keimiötunturilta Jerisjärvelle |
 |
| Maisema Keimiötunturilta Pallaksen suuntaan |
Lue myös nämä
Kolia koluamassa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti