Vuosi 2020 oli mittaushistorian lämpimin Kouvolassa, Suomessa ja ehkä globaalistikin

Kouvolan (Utin lentoaseman) vuosien 1959-2020 koko vuoden keskilämpötilat (punainen käyrä). Lisäksi oranssilla katkoviivalla on esitetty lämpötilojen kymmenen vuoden liukuva keskiarvo. Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka vuosi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän kymmenen vuoden ajalta. Näin sään luontainen vuosien välinen lyhytaikaisvaihtelu on saatu hieman tasoittumaan ja pitkän aikavälin trendi näkymään paremmin. Diagrammin saa suurennettua klikkaamalla sen päältä. Lämpötilatilastot: Ilmatieteen laitos. Diagrammi: Jari Kolehmainen.

Päättynyt vuosi 2020 oli Kouvolassa digitoidun mittaushistorian ylivoimaisesti lämpimin. Vuoden keskilämpötila oli Utin lentoaseman mittauspisteessä +7,1 astetta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun 7 asteen raja ylittyi. Aiempi ennätys oli +6,3 astetta vuodelta 2015, siis 0,8 astetta alempi. Pitkäaikainen lämpenemiskehitys näkyy yksittäistä vuotta paremmin kymmenen vuoden liukuvasta keskiarvosta, joka osoittaa selkeää lämpenemistä 1960-luvulta kohti nykypäivää.

Kouvolan Utissa havaittu kehitys on hyvin linjassa koko Suomen lämpötilojen kanssa. Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan vuoden 2020 keskilämpötila oli Suomessa ennätyksellisen korkea, noin 4,8 astetta, mikä ylittää edellisen lämpöennätyksen vuodelta 2015 jopa noin 0,6 asteella. Vuoden 2020 keskilämpötila oli noin 2,5 astetta pitkäaikaista keskiarvoa eli vertailukautta 1981–2010 korkeampi.

Koko Suomen lämpötilatilastot ulottuvat 1800-luvun puoliväliin asti. Suomen mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä vuodesta kuusi on havaittu vuoden 2010 jälkeen, mikä on selkeä osoitus ilmastonmuutoksesta. Vuonna 2020 ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa minkään Suomen säähavaintoaseman vuoden keskilämpötila ylitti 9 astetta (9,2 astetta, Parainen Utö).

Maailmalla vuosi 2020 oli mittaushistorian lämpimin useissa valtioissa. Tähän mennessä ennätyksistä ovat kertoneet ainakin Belgia, Liechtenstein, Luxemburg, Norja, Ranska, Ruotsi, Sveitsi ja Viro. Heinäkuu oli globaalisti mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin. Vuoden aikana maapallolla kaikkiaan 348 sääasemalla tehtiin uusi lämpöennätys ja 8 sääasemalla uusi kylmyysennätys.

Japanin ilmatieteen laitoksen alustavan tiedon mukaan vuosi 2020 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin vuosi. Ero vuoteen 2016 on kuitenkin pieni, joten tilanne saattaa muuttua, kun joulukuun globaalit tilastot varmistuvat. Kuukauden loppupuolella luontaisesti viilentävä La Niña -ilmiö nimittäin on hieman alentanut lämpötiloja. Pitkällä aikavälillä globaali keskilämpötila on kohonnut keskimäärin 0,75 astetta vuosisadassa. Globaalin mittaushistorian kuusi lämpimintä vuotta on koettu vuosina 2015-2020. Kaikki kuusi viimeisintä vuotta kuuluvat siis kuuden lämpimimmän vuoden joukkoon, kun tarkastellaan globaalia 130-vuotista mittaushistoriaa vuosilta 1891-2020. Tämän vahvistaa myös Maailman ilmatieteen järjestö WMO.

WMO:n mukaan vuosi 2020 oli globaalisti noin 1,2 astetta esiteollista aikaa (vertailukausi 1850-1900) lämpimämpi. On ainakin 20 prosentin mahdollisuus, että vuoteen 2024 mennessä ylittyy yksittäisen vuoden keskilämpötilassa 1,5 asteen raja, jonka alapuolelle lämpeneminen pitäisi Pariisin ilmastosopimuksen mukaan pyrkiä rajoittamaan. WMO:n mukaan vuoden 2020 lämpimyys on erityisen merkittävä siksi, että vuonna 2020 ei vallinnut luontaisesti lämmittävää El Niño -ilmiötä. Siitä huolimatta vuosi 2020 oli lähes yhtä lämmin kuin aiempi ennätyslämmin vuosi 2016, jolloin lämpimyyttä lisäsi hyvin voimakas El Niño -ilmiö.

Meteorologi Kerttu Kotakorpi kirjoittaa blogitekstissään näin: "Ennen ilmastonmuutoksen voimistumista kaikista lämpimimmät vuodet maapallolla olivat el niño -vuosia. Nyt tilanne on muuttunut. La niñasta huolimatta vuosi 2020 nousi kolmen kärkeen lämpimimpien vuosien joukossa. Tämä on asia, josta pitäisi todella olla huolissaan. Kuinka lämmin vuosi 2020 olisi ollut ilman la niñaa tai jopa el niñon aikaan? - - Vuosisadan loppuun mennessä lämpeneminen on tällä menolla kolmen ja viiden asteen välillä. Aika käy vähiin ilmastotoimien kiristämisessä. 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi päästöjä pitäisi vähentää 6 prosenttia joka vuosi vuoteen 2030 asti. - - Voi vaan kuvitella mikä suuntaus on, kun ihmiset käärivät hihat, saavat rokotteet käsivarteen ja alkavat hommiin talouden elvyttämiseksi. Tämä on ihmiskunnalle todella kriittinen paikka. Millaisiin toimiin ryhdytään? Halutaanko talouskasvua hinnalla millä hyvänsä vai käytetäänkö raha ja energia uudenlaisen talouden rakentamiseen? Esimerkiksi sellaisen, jossa päästöt olisivat pienemmät ja talouskasvun ohella vaakakupissa painaisi myös tulevaisuus – luonnonvarojen säästeliäs käyttö ja ilmastonmuutoksen hillitseminen."

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiteytti asian erinomaisesti tämänpäiväisessä uudenvuodenpuheessaan: "Viime vuoden alussa oli mahdotonta edes kuvitella, että joutuisimme välttämään läheisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä, rajoittamaan liikkumista ja kulkemaan maskit kasvoilla. Nyt tuo mahdoton on jokapäiväistä – olemme vaaraa välttääksemme muuttaneet käyttäytymistämme tavalla, jota on vaikea uskoa. Olisiko tästä opiksi ja avuksi toisen vaaran, ilmastonmuutoksen torjunnassa? Nimittäin juuri ihmisten käyttäytymisestähän ilmastonmuutoksessa on kysymys."

Minä tulkitsen niin, että ihmisten käyttäytyminen tarkoittaa sekä yksittäisten kuluttajien valintoja, poliittista päätöksentekoa että yritysten vastuullista toimintaa.

Parempaa vuotta 2021 ja vastuullista uutta vuosikymmentä kaikille blogini lukijoille!

Lue myös nämä vuoden 2020 sää- ja ilmastojuttuni

Marraskuu globaalisti ja syksy Euroopassa selvästi mittaushistorian lämpimimmät

Marraskuun hurjia lämpöennätyksiä Suomessa ja muualla maailmalla

Euroopassa mittaushistorian lämpimimmät lokakuu ja 12 kuukauden jakso

Suomen tilastohistorian marraskuun lämpöennätys tänään

Jos olet alle 36-vuotias, kaikki elämäsi kuukaudet ovat olleet 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpiä

Euroopassa ja koko pohjoisella pallonpuoliskolla on ollut tänä vuonna koko mittaushistorian lämpimin tammi-elokuun jakso

Kuolemanlaaksossa mitattiin eilen lämpötilaksi +54,4 astetta

Heinäkuu oli globaalisti vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin

Päättynyt 2010-luku oli globaalisti mittaushistorian lämpimin vuosikymmen: Kuusi viimeisintä vuotta 1800-luvulta alkavan mittaushistorian lämpimimmät kuusi vuotta

Viimeisin viisi vuotta globaalisti mittaushistorian lämpimin aika ja Euroopassa lähes kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

Viimeisin 12 kuukautta Euroopassa mittaushistorian lämpimin ja globaalisti 1,3 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

Euroopassa mittaushistorian selvästi lämpimin talvi: yli 2 astetta lämpimämpää kuin yhtenäkään talvena 1850-1974 ja 3,4 astetta lämpimämpää kuin keskimäärin talvina 1981-2010

Kouvolassa mittaushistorian selvästi vähälumisin helmikuu

Antarktiksen niemimaalla torstaina mittaushistorian uusi lämpöennätys 18,3 astetta

Tavaton tammikuu: Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa ei yhtään kokonaista pakkaspäivää Helsingissä, Tukholmassa, Oslossa eikä Kööpenhaminassa

Vähälumiset talvet ovat yleistyneet Kouvolassakin

Maapallon lämpötilahistoria 1880-2019: Jos olet alle 43-vuotias, et ole elänyt yhtäkään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta

Kouvolassa mittaushistorian lämpimin tammikuun päivä eikä vieläkään lunta

Mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosikymmen on ollut 2010-2019: Koko mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta viiden viimeisimmän vuoden aikana