Kolme viimeisintä vuotta ovat olleet vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian kolme lämpimintä vuotta

Harmaalla viivalla ja ympyröillä on esitetty vuosien globaalien keskilämpötilojen poikkeamat ajanjakson 1991-2020 keskilämpötilasta Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Sinisellä viivalla on esitetty viiden vuoden liukuva keskiarvo. Punainen viiva osoittaa pitkän aikavälin lineaarista trendiä. Lähde: Japanin ilmatieteen laitos.

Japanin ilmatieteen laitoksen alustavien tietojen mukaan vuosi 2025 oli globaalisti koko vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian kolmanneksi lämpimin vuosi. Vuoden 2025 keskimääräinen globaali pintalämpötila (ilman lämpötila lähellä maapallon pintaa ja meriveden lämpötila) oli 0,48 astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1991-2020 keskiarvo ja 1,03 astetta lämpimämpi kuin 1900-luvun keskiarvo. Pitkällä aikavälillä pintalämpötila on kohonnut keskimäärin 0,79 astetta vuosisadassa. 

Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan seitsemän mittaushistorian lämpimintä vuotta ovat lopullisten tietojen mukaan olleet 2024 (+0,63 °C verrattuna vuosien 1991-2020 keskilämpötilaan), 2023 (+0,54 °C), 2025 (+0,48 °C, alustava tieto), 2016 (+0,35 °C), 2020 (+0,34 °C), 2019 (+0,31 °C) ja 2015 (+0,30 °C).

Lähde

Japan Meteorological Agency: Global Average Surface Temperature Anomalies

Lue myös nämä

Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa kolmen vuoden globaali keskilämpötila ylittänee esiteollisen ajan keskilämpötilan 1,5 asteella

Ilmastonmuutoksen vuoksi kuumuuden aiheuttamat kuolemat kolminkertaistuivat Euroopan kaupungeissa kesällä 2025

Lapin mittaushistorian pisin ja yksi koko Suomen mittaushistorian pisimmistä helleputkista päättyi

Uusi ennätysputki yli 30 asteen päivissä

Länsi-Euroopassa ja läntisellä Välimerellä ilman sekä veden lämpötilat olivat kesäkuussa ennätyksellisen korkeita

Vuoden 1965 jouluaattona lumensyvyys oli Kouvolassa 71 senttimetriä ja Helsinki-Vantaan mittauspisteessä 78 senttimetriä

Jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa vuosina 1959-2024. Vuosilta 1959-2007 tiedot ovat Utin lentoasemalta. Vuosien 2009-2021 tiedot ovat lentokentän toiselta puolelta Utin Lentoportintieltä. Vuonna 2008 sekä lentoaseman että Lentoportintien mittauspisteessä havainnoitiin lumensyvyyttä, joten olen merkinnyt diagrammiin näiden keskiarvon 12 cm (lentoasema 11 cm, Lentoportintie 13 cm). Diagrammin saa suurennettua, kun klikkaa sen päältä. Diagrammi: Jari Kolehmainen. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelu.

Diagrammissa on esitetty jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa 1950-luvun lopulta nykypäivään asti. Suurin jouluaaton lumensyvyys on vuodelta 1965, jolloin lunta oli 71 senttimetriä. Lumeton jouluaatto koettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1972. Sen jälkeen lumeton joulu on toistunut vuosina 1992, 2007, 2013, 2015 ja 2019. Jouluaaton lumensyvyyden keskiarvo on ollut koko tarkastelujaksolla 21,6 senttimetriä ja 2000-luvulla 16,9 senttimetriä. Jouluaaton lumensyvyyden mediaani on ollut koko tarkastelujaksolla 19,5 senttimetriä ja vuosina 2000–2024 puolestaan 13 senttimetriä. Utin mittaushistorian suurin joulukuun lumensyvyys on 74 senttimetriä ja suurin kaikkien kuukausien lumensyvyys 120 senttimetriä.

Helsinki-Vantaalla mittaushistorian lumensyvyysennätys joulukuussa on 83 senttimetriä 19. joulukuuta vuonna 1965. Jouluaaton lumensyvyys vuonna 1965 oli Helsinki-Vantaalla 78 senttimetriä. Kaisaniemessäkin lunta on ollut joulukuussa (13.12.1915) peräti 70 senttimetriä.

Piirtämästäni Kouvolan lumensyvyysdiagrammista kannattaa huomata se, että tarkastelujakso on melko lyhyt (vuodet 1959–2024). Mukana on vain Utin mittauspisteen digitoitu mittaushistoria, joka on saatavilla Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelusta. Tarkastelussa ei ole mukana 1930-luvun lämpöaaltoa, jolloin esimerkiksi Utin lentoaseman mittauspistettä (perustettu vuonna 1945) ei vielä edes ollut olemassakaan. Tampereelta kuitenkin tiedetään, että 1930-luvun lämpöaallon aikana puolet jouluista oli mustia. Sodankylässäkin oli jouluna 1938 lunta vain kaksi senttimetriä. Tuolloin 1930-luvulla oli kuitenkin kyseessä vain alueellinen lämpeneminen, joka johtui hyvin todennäköisesti merivirtojen muutoksista, ei maailmanlaajuinen ilmastonmuutos kuten nyt. Globaalissa lämpötilahistoriassa 1930-luku oli viileä, kun taas 1940-luku oli ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosikymmen.

Lue myös nämä

Helsinki-Vantaalla on ollut joulukuussa lunta 83 senttimetriä ja Kaisaniemessä 70 senttimetriä

Vuorokauden lumisade-ennätys

Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!

Kanelin myrkyllinen kumariini antaa tuoksun myös vastaleikatulle nurmikolle

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä

Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa kolmen vuoden globaali keskilämpötila ylittänee esiteollisen ajan keskilämpötilan 1,5 asteella

Vuosien 1967–2025 globaalit keskilämpötilat verrattuna esiteollisen ajan (vuodet 1850–1900) keskiarvoon, joka on diagrammin nollataso. Vuoden 2025 keskilämpötila on alustava ja perustuu tammi-marraskuun jaksoon. Data source: ERA5. Credit: C3S/ECMWF.

Copernicus Climate Change Servicen mukaan vuodesta 2025 tulee lähes varmasti globaalin mittaushistorian toiseksi tai kolmanneksi lämpimin vuosi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vuosi 2025 saattaa sijoittua mittaushistorian lämpimyystilastoissa jaetulle toiselle sijalle yhdessä vuoden 2023 kanssa. Mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosi on ollut 2024.

Vuosi 2025 ei ilmeisesti ylitä esiteollisen ajan keskilämpötilaa 1,5 asteella, mutta viimeisimmän kolmen kalenterivuoden keskiarvo kuitenkin todennäköisesti ylittää 1,5 asteen rajan. Jos näin käy, vuodet 2023-2025 ovat mittaushistorian ensimmäinen kolmen vuoden jakso, jolloin esiteollisen ajan keskilämpötila on ylittynyt 1,5 asteella. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on, ettei 1,5 asteen raja ylittyisi pitkällä aikavälillä.

Lähde

Copernicus: 2025 on course to be joint-second warmest year, with November third-warmest on record

Lue myös nämä

Lapin mittaushistorian pisin ja yksi koko Suomen mittaushistorian pisimmistä helleputkista päättyi

Uusi ennätysputki yli 30 asteen päivissä

Vuosi 2024 oli Euroopan mittaushistorian lämpimin vuosi

Berkeley Earth: Maapallo on nyt lämpimämpi kuin useisiin tuhansiin vuosiin, eikä Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitetta voida enää saavuttaa

Vuosi 2024 oli sekä Euroopassa että globaalisti koko mittaushistorian lämpimin ja monella tavalla täysin poikkeuksellinen

Vuosi 2024 oli mittaushistorian globaalisti lämpimin vuosi ja 2023 toiseksi lämpimin

Viimeisimmästä 17 kuukaudesta peräti 16 on yltänyt kyseisen kuukauden globaalin mittaushistorian lämpöennätykseen ja viimeisin 12 kuukautta on ollut yli 1,6 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

Ennakkotieto uudesta tutkimuksesta: Ensimmäinen yhdellä asteella esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi oli 2015, mutta mitä esiteollinen aika tarkoittaa?