 |
| Ai Generated Girl by qiaominxu via Pixabay. |
Tammikuussa julkaistun selvityksen mukaan tekoälyn käyttäminen tuotti vuonna 2025 globaalisti hiilidioksidipäästöjä 33-80 miljoonaa tonnia, mikä vastaa koko New Yorkin kaupungin hiilijalanjälkeä. Toisin sanottuna tekoälyn käytön globaalit kasvihuonekaasupäästöt vastaavat noin kahdeksaa prosenttia lentoliikenteen päästöistä.
Tekoäly vie jopa puolet datakeskusten kokonaissähkönkulutuksesta, joka on nykyisin noin 460 terawattituntia vuodessa. Tämä on lähes kuusinkertainen koko Suomen vuotuiseen sähkönkulutukseen verrattuna. Vuoteen 2030 mennessä datakeskusten sähkönkulutus voi ennusteen mukaan olla jo 945 terawattituntia vuodessa. Suurin syy tähän kasvuun on tekoälyn lisääntyvä käyttö. Datakeskusten yhteenlasketut globaalit kasvihuonekaasupäästöt vuosilta 2025–2030 vastaavat ennusteen mukaan 40 prosenttia Yhdysvaltojen vuosittaisista päästöistä tai yli 540 miljoonan bensiinikäyttöisen auton vuosittaisia päästöjä.
Yksi Metan omistama datakeskus Iowassa kuluttaa vuodessa yhtä paljon sähköä kuin seitsemän miljoonaa kannettavaa tietokonetta, jotka ovat käynnissä päivittäin kahdeksan tuntia. Keskimäärin 60 % tai tekoälyn tekemisissä prosesseissa jopa 90 % energiasta kuluu digitaalisen tiedon käsittelyyn ja varastointiin. Palvelinten jäähdytyksen vaatima osuus energiasta vaihtelee paljon eri datakeskuksissa ja voi olla 7–40 %.
Tällä hetkellä yli 40 % maailman datakeskusten kapasiteetista sijaitsee Yhdysvalloissa, joskin myös Euroopassa on lukuisia datakeskuksia. Suurin osa Euroopan datakeskuksista on vain muutamassa kaupungissa (Frankfurt, Lontoo, Amsterdam, Pariisi, Dublin). Irlannissa datakeskukset kuluttavat yli 20 % maan sähköstä. Uusia datakeskuksia perustetaan yhä enemmän Pohjoismaihin. Tämä johtuu muiden syiden ohella siitä, että Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa on suhteellisen halpaa sähköä ja runsaasti uusiutuvaa energiaa. Suomessa sai vuonna 2025 Euroopan kolmanneksi halvinta pörssisähköä (veroineen keskimäärin 5,1 senttiä kilowattitunnilta). Tätä halvempaa sähkö oli vain Norjassa ja Ruotsissa.
Sekä tekoälyn koulutus että käyttö vaativat sähköä, jolloin syntyy päästöjä. Toisaalta tekoälyn avulla monia toimintoja on mahdollista optimoida, mikä saattaa vähentää sähkön ja muun energian kulutusta. Esimerkiksi rakennuksen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän optimointi tekoälyn avulla voi auttaa säästämään energiaa. Auton tekoäly (ns. eco driving) puolestaan optimoi kiihdytykset ja jarrutukset, mikä voi vähentää energiankulutusta 15–20 %. Itseajavien robottiautojen sähkönkulutus on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttavat sekä kulutusta lisäävät laitteistot että kulutusta optimoiva ajotapa. Tutkimusten mukaan autonomiset toiminnot voivat kaiken kaikkiaan lyhentää sähköisen robottiauton toimintamatkaa eri ajo-olosuhteissa noin 10–30 %.
On syytä pohtia, mihin tekoälyä kannattaa oikeasti hyödyntää. Tekoälyjärjestelmissä, kuten ChatGPT:ssä, käytetyt grafiikkasuorittimet (GPU:t) vaativat runsaammin energiaa ja tuottavat enemmän lämpöä kuin perinteiset mikrosirut. Esimerkiksi yksi tekstihaku ChatGPT:llä kuluttaa jopa kymmenen kertaa enemmän sähköä kuin tavallinen Google-haku.
Googleenkin on nykyään integroitu tekoälytila, joka tekee tekoälykoosteita, eikä sitä enää saa pois päältä pysyvällä asetuksella. Tekoälyn tekemän yhteenvedon pystyy kuitenkin välttämään, kun lisää Googlen hakukenttään hakusanojen perään välilyönnin ja -ai. Tämä pakottaa Googlen näyttämään perinteiset linkit ilman tekoälyn yhteenvetoa. Googlen tilalla voi myös käyttää muita hakukoneita, joissa tekoälytila ei ainakaan toistaiseksi ole automaattisesti päällä. Tällaisia ovat esimerkiksi DuckDuckGo, Ecosia ja Brave.
Kuvien luominen vaatii vielä tuhansia kertoja enemmän energiaa kuin tekstihaku ja voi käyttää yhtä paljon sähköä yhtä kuvaa kohden kuin matkapuhelimen lataaminen. Yhden tekoälyvideon luominen puolestaan voi kuluttaa yli sata kertaa enemmän sähköä kuin yhden kuvan luominen. Mitä korkeampi resoluutio halutaan, sitä suurempi on virrankulutus. Resoluution pienentäminen voi vähentää energiankulutusta merkittävästi, mutta toisaalta tämä heikentää visuaalista terävyyttä ja liikkeen tarkkuutta.
Lähteet
Albert, Charles: Sustainable AI Energy Consumption in the Data Center Era. Vivatech 02.25.2026.
Helen: Sähkön hintaennuste 2026. Miten sähkön hinnan ennustetaan kehittyvän? 11.2.2026.
International Energy Agency (IEA): Energy and AI. 2025.
Ralls, Eric: What you ask AI can dramatically change how much energy it uses. Earth.com 02-27-2026.
Lue myös nämä
Valitsisinko Googlen, mustan Googlen vai kupillisen teetä ja sympatiaa?
Elektroniikkaan ja ruokaan liittyvät ekoteot säästävät ympäristöä ja tuhansia euroja
