Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus (ECMWF) ja Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) julkaisivat tänään Euroopan ilmaston tila 2025 -raportin. Tässä joitakin keskeisiä poimintoja raportista.
Euroopan nopea lämpeneminen kutistaa lumi- ja jääpeitettä Samaan aikaan korkeat ilman sekä merien lämpötilat, kuivuus ja helleaallot vaikuttavat kaikkialla Välimereltä arktiselle alueelle. Eurooppa ja monet muut maapallon alueet ovat alttiina erilaisille ääri-ilmiöille ennätyksellisistä helleaalloista tuhoisiin metsäpaloihin ja jatkuvaan luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Tällä on seurauksia yhteiskunnille ja ekosysteemeille kaikkialla Euroopassa.
Suomessa koettiin vuonna 2025 ennätyksellisen voimakas helleaalto ja lähes koko Euroopassa oli keskimääräistä lämpimämpää
.png) |
| Kartan värit kuvaavat maksimilämpötilaa heinäkuussa 2025. Oikealla olevassa kaaviossa on esitetty helleaallot subarktisessa Fennoskandiassa vuodesta 1950 lähtien. Ympyrän koko on verrannollinen helleaallon vaikutusalueeseen. Kymmenen vakavinta helleaaltoa on merkitty tummemmilla väreillä ja harmaa osoittaa ne helleaallot, jotka eivät kuulu kymmenen pahimman joukkoon. Subarktinen Fennoskandia määritellään tässä Manner-Norjaksi, Ruotsiksi ja Suomeksi leveyspiirin 60° N pohjoispuolella (60°–72° N, 4°–32° E). Voimakkuuden määrittelyyn vaikuttavat keskimääräinen lämpötilapoikkeama suhteessa vertailujaksoon (vuodet 1961–1990), helleaallon kesto ja vaikutusalueen laajuus. Data: E-OBS, SYNOP. Credit: DWD/C3S/ECMWF. |
Ainakin 95 % Euroopan pinta-alasta oli viime vuonna pitkän aikavälin keskimääräisiä lämpötiloja lämpimämpi. Ennätyksellisen voimakas helleaalto vaikutti Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa heinäkuussa kolmen viikon ajan, kun lämpötilat ylittivät 30 celsiusastetta peräti 21 peräkkäisenä päivänä. Lämpötila oli tämän helleaallon aikana 10,2 celsiusastetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja korkeampi. Korkeimmillaan lämpötila nousi Norjan Frostassa 34,9 asteeseen.
 |
| Vuotuisen pintalämpötilan poikkeamat ja äärimmäisyydet vuonna 2025. Äärimmäisluokat viilein (tummansininen) ja lämpimin (tummanpunainen) perustuvat vuosien 1979–2025 tilastoihin. Muut luokat kuvaavat sitä, miten lämpötilat vertautuvat niiden jakaumaan vertailujaksolla 1991–2020. Paljon keskimääräistä lämpimämpi (keskipunainen) tarkoittaa sitä, että on ollut lämpimämpää kuin 90 % vuosista. Keskimääräistä lämpimämpi (vaalein punainen) tarkoittaa sitä, että on ollut lämpimämpää kuin 66 % vuosista. Lähellä keskiarvoa (valkoinen) tarkoittaa sitä, että 33 % vuosista on lämpötiloiltaan tällaisia. Data: ERA5. Credit: C3S/ECMWF. |
Jään ja lumen väheneminen voimistaa ilmastonmuutosta, kun niiden aiheuttama peilivaikutus pienenee
 |
| Vasemmassa kartassa on esitetty alue, jolla vuorokauden minimilämpötila on ollut nolla astetta tai sen alle vähintään 14 peräkkäisenä päivänä. Oikeassa kartassa on esitetty alue, jolla vuorokauden maksimilämpötila on jäänyt nollaan tai sen alle vähintään 14 peräkkäisenä päivänä. Tummansininen väri kuvaa vuotta 2025, keskisininen vuosien 1991–2020 keskiarvoa ja vaaleansininen vuosien 1961–1990 keskiarvoa. Data: E-OBS. Credit: KNMI/C3S/ECMWF. |
Vuorokauden minimilämpötilat olivat Euroopassa keskimääräistä korkeampia suurimman osan vuodesta. Lumipeite oli 31 % keskimääräistä alhaisempi.
Jäätiköiden nettomassa pieneni vuona 2025 kaikilla Euroopan alueilla. Islannissa havaittiin mittaushistorian toiseksi suurin jäätikkökato. Grönlannin mannerjäätikkö menetti 139 gigatonnia (139 miljardia tonnia) jäätä, mikä vastaa 1,5-kertaisesti kaikkien Alpeilla olevien jäätiköiden tilavuutta.
Kun arktisen alueen ja Alppien jääpeite hupenee, myös jäätiköiden aiheuttama Auringosta tulevaa säteilyä poispäin heijastava peilivaikutus vähenee. Näin maapallon albedo eli heijastuskyky pienenee, mikä toimii ilmastonmuutosta kiihdyttävänä takaisinkytkentänä.
Eurooppa lämpenee ilmastonmuutoksen seurauksena nopeammin kuin mikään muu maanosa
Mannerjäätiköiden sulaminen ja meriveden lämpölaajeneminen nostavat merenpintaa globaalisti. Euroopassa merenpinnan keskimääräinen lämpötila oli viime vuonna ennätyksellisen korkea jo neljättä vuotta peräkkäin. Kaikkiaan 86 % merialueesta koki voimakkaita lämpöjaksoja. Kun merenpinta nousee yhdellä senttimetrillä, globaalisti kuusi miljoonaa ihmistä lisää altistuu merien rannikkoalueiden tulvilla.
Jokien virtaamat olivat Euroopassa keskimääräistä alhaisemmat 11 kuukauden ajan ja 70 %:ssa joista vuotuiset virtaamat olivat keskimääräistä pienemmät.
 |
| Keskilämpötilan poikkeamat koko maapallolla, arktisella alueella ja eri mantereilla esitettynä kymmenen vuoden keskiarvoina verrattuna vuosiin 1991–2020 (diagrammin nollataso). Lämpötiloja on tarkasteltu vain maa-alueilta, paitsi maailmanlaajuisessa keskiarvossa ovat mukana myös meret. Lineaariset trendit vuosikymmentä kohden on laskettu viimeisimpien 30 vuoden ajalta (vuodet 1996–2025). Data: ERA5. Credit: C3S/ECMWF. |
Eurooppa on kaikkein nopeimmin lämpenevä maanosa. Viimeisimmän 30 vuoden (vuodet 1996–2025) aikana lämpenemistä on tapahtunut Euroopassa lineaarisen trendin perusteella laskettuna 0,56 astetta vuosikymmenessä, kun koko maapallolla luku on 0,27 astetta. Jos tarkastellaan myös muulla tavoin rajattuja alueita kuin maanosia, Euroopan lämpeneminen ei kuitenkaan ole kaikkein nopeinta. Arktinen alue nimittäin on lämmennyt viimeisimmän 30 vuoden aikana 0,75 astetta vuosikymmenessä.
Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa ennätyksellisiä maastopaloja ja vaikuttaa ihmisiin myös monella muulla tavalla
 |
| Vasemmassa kartassa on esitetty vuodelta 2025 niiden päivien lukumäärä, joina esiintyi voimakasta lämpöstressiä, ja oikeassa kartassa siihen liittyvät poikkeamat suhteessa vertailujakson 1991–2020 keskiarvoon. Voimakkaan lämpöstressin päivinä tuntuu kuin -lämpötila (Universal Thermal Climate Index, UTCI) on korkeimmillaan ainakin 32 celsiusastetta. Data: ERA5-HEAT. Credit: C3S/ECMWF. |
Myrskyt ja tulvat vaikuttivat tuhansiin ihmisiin kaikkialla Euroopassa, vaikka äärimmäiset sateet ja tulvat olivatkin vuonna 2025 vähäisempiä kuin mihin viime vuosina on totuttu. Ihmiset altistuivat myös voimakkaalle lämpöstressille. Suuressa osassa Eurooppaa mitattiin keskimääräistä enemmän päiviä, jolloin koettiin vähintäänkin voimakasta lämpöstressiä. Etelä- ja Itä-Espanjassa kirjattiin jopa 50 päivää keskimääräistä enemmän sellaisia päiviä, jolloin tuntuu kuin -lämpötila ylitti 32 celsiusastetta.
 |
| Vuoden keskimääräisen lämpötilan ero Euroopan mantereella vuosina 1950–2025 verrattuna vuosien 1991–2020 keskiarvoon (diagrammin nollataso). Data: ERA5. Credit: C3S/ECMWF. |
Jatkuva lämpeneminen vaikuttaa sekä ihmisiin että luontoon. Maastopalot polttivat Euroopassa vuoden aikana yli miljoona hehtaaria (1 034 550 hehtaaria), mikä on koko mittaushistorian uusi ennätys. Tämä vastaa yli Kyproksen pinta-alaa. Myös maastopaloista tulevat pienhiukkaspäästöt olivat ennätyksellisen suuret. Turvemaiden palot vapauttavat myös varastoitunutta hiiltä kiertoon, mikä voimistaa ilmastonmuutosta edelleen.
Lisääntyneet maastopalot voivat olla merkittävä biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden pienenemistä aiheuttava tekijä. Näin luontokato etenee. Siihen vaikuttavat myös kuivuus, manneralueiden helleaallot ja merien lämpöaallot. Euroopan komissio on määritellyt kasvavan metsäpaloriskin keskeiseksi tekijäksi, jota täytyy pyrkiä estämään.
Raportin positiivinen valopilkku on uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääntyminen Euroopan sähköntuotannossa
 |
| Aurinkoenergian (keltainen), tuulivoiman (violetti), vesivoiman (sininen), kaikkien uusiutuvien energialähteiden (vihreä) ja fossiilisten polttoaineiden (ruskea) prosenttiosuus vuosina 2016–2025 Euroopan vuotuisesta sähköntuotannosta. Näiden lisäksi vuonna 2025 Euroopan sähköstä tuli ydinvoimasta 22 % ja bioenergiasta 4 %. Tässä diagrammissa Eurooppaan on laskettu mukaan 27 EU-maan lisäksi Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Norja, Serbia, Sveitsi ja Yhdistynyt kuningaskunta. Data: Ember. Credit: Rabobank/C3S/ECMWF. |
Positiivista on se, että uusiutuvat energialähteet tuottivat vuonna 2025 lähes puolet (46,4 %) Euroopan sähköstä. Aurinkoenergian osuus saavutti uuden ennätyksen (12,5 %).
Lähde
Lue myös nämä
Lapin mittaushistorian pisin ja yksi koko Suomen mittaushistorian pisimmistä helleputkista päättyi
Uusi ennätysputki yli 30 asteen päivissä
Kolme viimeisintä vuotta ovat olleet vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian kolme lämpimintä vuotta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti