Tämän vuoden viisi ensimmäistä kuukautta ennätyslämpimät

Tänään Japanin ilmatieteen laitos julkaisi tilastonsa, joiden mukaan toukokuu 2015 oli vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian globaalisti lämpimin toukokuu, 0,37 astetta lämpimämpi kuin toukokuiden keskiarvo vertailujaksolla 1981-2010 ja 0,74 astetta lämpimämpi kuin 1900-luvun toukokuiden keskiarvo. Maapallon tavallista kylmemmät ja tavallista lämpimämmät alueet toukokuussa voi katsoa tämän linkin kartasta.

Mittaushistorian aikana toukokuut ovat lämmenneet Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan noin 0,70 astetta vuosisataa kohden. Viisi lämpimintä toukokuuta ovat olleet 2015 (0,37 astetta yli vertailujakson keskiarvon), 2014 (+0,31 astetta), 1998 (+0,27 astetta), 2010 (+0,23 astetta) ja 2012 (+0,22 astetta).

Nasan hetki sitten julkaistujen tilastojen mukaan toukokuu 2015 oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian globaalisti toiseksi lämpimin toukokuu yhdessä vuoden 2012 toukokuun kanssa, 0,71 astetta yli vertailukauden 1951-1980 keskiarvon. Erityisen lämmintä oli pohjoisen pallonpuoliskon korkeilla leveysasteilla aivan pohjoisnavan ympäristöä lukuun ottamatta. Alaskassa koettiin mittaushistorian aikaisin keväinen 90 fahrenheitasteen (32 celsiusastetta) ylitys.

Viisi lämpimintä toukokuuta ovat Nasan mukaan olleet 2014 (0,79 astetta yli vertailujakson keskiarvon), 2012 (+0,71 astetta), 2015 (+0,71 astetta), 2010 (+0,70 astetta) ja 1998 (+0,68 astetta).

Vuoden 2015 viisi ensimmäistä kuukautta olivat globaalisti lämpimämmät kuin minkään muun vuoden viisi ensimmäistä kuukautta koko mittaushistorian aikana. Myös viimeisimmät 12 kuukautta ovat lähes ennätyslämpimällä tasolla.

Suomessa kevät eli maalis-toukokuun jakso oli koko maassa selvästi tavanomaista leudompi, mutta toukokuu oli sateinen sekä Suomen etelä- ja länsiosassa tavanomaista kylmempi. Kesäkuun alku on ollut suuressa osassa Suomea tavanomaista viileämpi, ei silti keskilämpötiloiltaan harvinaisen viileä. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla kuitenkin jouduttiin odottamaan 20 asteen ylittämistä pidemmälle kesään kuin ainakaan 50 vuoteen.

Lue myös nämä

Mittaushistorian yhdeksän lämpimintä 12 kuukauden jaksoa viimeisimmän kahden vuoden aikana?

Globaalisti mittaushistorian lämpimin tammi-huhtikuu sekä 12 kuukauden jakso ja ennätykset jatkuneet myös toukokuussa

Viileät kesäkuut

Viileät kesäkuut

Kouvolan (Utin) ilmastodiagrammi, jonka olen piirtänyt Ilmatieteen laitoksen tilastojen perusteella.

Kun vertaillaan 30 vuoden jaksoilta 1961-1990, 1971-2000 ja 1981-2010 kunkin kuukauden keskilämpötiloja, Kouvolassa (Utin ilmastodiagrammi ohessa) kaikki kuukaudet ovat lämmenneet - paitsi kesäkuu! Kaikkein selvintä lämpeneminen on talvella joulukuusta helmikuuhun. Tammikuu on lämmennyt pari astetta jaksosta 1961-1990 tuoreimpaan 30-vuotisjaksoon 1981-2010 tultaessa. Huhti- ja heinäkuussakin lämpenemistä on tapahtunut asteen verran. Joidenkin kuukausien kohdalla ilmaston lämpeneminen on hyvin pientä, mutta vain kesäkuu näyttää hiukkasen viilentyneen.

Samanlaisia tuloksia on havaittavissa Ylen mukaan lähes koko Suomessa. Viiden viime vuosikymmenen aikana ilmasto on lämmennyt kaikkialla maassamme. Talvikuukaudet joulukuusta helmikuuhun ovat Ylen käyttämän aineiston mukaan lämmenneet vähintään asteen verran kaikilla mittausasemilla. Myös heinä-elokuun lämpeneminen on selkeästi havaittavissa. Sen sijaan keväällä ja syksyllä keskimääräiset lämpötilat ovat nousseet vähemmän ja vanhat sekä uudet lämpötilakäyrät ovat lähes päällekkäin. Jännittävä poikkeus yleiseen lämpenemiskehitykseen verrattuna on kuitenkin kesäkuu, joka on viilentynyt kaikilla mittausasemilla pohjoisinta Utsjoen mittausasemaa lukuun ottamatta. Viileneminen on sitä selvempää, mitä etelämmäksi Suomessa tullaan, enimmillään 0,4 astetta. Ylen mukaan Ilmatieteen laitoksellakin kesäkuun erikoisuus on tiedossa, mutta sitä ei osata selittää.

Alkukesän sää vaihtelee Suomessa normaalistikin paljon - kesäkuussa 1982 satoi lunta!

Varsinkin keväällä ja alkukesästä Suomen sää voi normaalistikin vaihdella hyvin paljon. Esimerkiksi vuoden 1982 kesäkuu oli hyvin kolea, koko mittaushistorian kylmin, vaikka aivan kuukauden alkupäivät olivatkin lämpimiä. Ilmatieteen laitoksen nettisivut toteavat kesäkuusta 1982 näin: "Kylmässä ilmavirtauksessa esiintyi lähes koko maassa yöpakkasia, ja monin paikoin saatiin lumikuuroja. Pohjoisessa muodostui lumipeite aina Savoon asti, mikä vuodenaikaan nähden on hyvin harvinaista. -- Veden lisäksi satoi 7.-10.6. räntää tai lunta koko maassa (eräitä Etelä- ja Länsi-Suomen seutuja lukuunottamatta), suurimmassa osassa Pohjois-Suomea myöhemminkin. Monin paikoin satoi myös rakeita."

Vuonna 2013 kesäkuun alku oli lämmin, mutta toisen viikonlopun raekuurot toivat mukanaan viileämpää säätä juhannuksen tienoille asti.

Myös viime vuoden kesäkuu alkoi lämpimänä. Kesäkuun 2014 loppu kuitenkin oli Suomessa monin paikoin mittaushistorian kolein. Lisäksi pilvisyys oli runsasta. Paikoin satoi harvinaisen vähän, paikoin taas sademäärät olivat puolitoistakertaisia tavanomaiseen verrattuna. Ilmatieteen laitoksen tiedote kertoo kesäkuusta 2014 näin: "Keskilämpötila jäi suuressa osassa maata 1-2 astetta pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle, Pohjois-Lapissa keskilämpötila oli tavanomainen. -- Kesäkuu alkoi lämpimänä koko maassa. Hellettä mitattiin 4.-7. päivän aikana lähes koko maassa ja ylin lämpötila oli 6.6. Liperin Tuiskavanluodolla mitattu 30,5 astetta. Koko maan kesäkuun hellepäivien määrä jäi kuitenkin puoleen tavanomaisesta kahdeksasta päivästä, kun sää viileni kuukauden toisella viikolla. Kuukauden loppupuolesta muodostui koko maassa poikkeuksellisen kolea. Kuukauden 15.–30. päivän keskilämpötila oli monella asemalla vuodesta 1961 alkavan mittaushistorian kolein. Vain paikoin kesäkuun loppupuoli vuonna 1982 ja Lapissa vuonna 1977 on ollut nyt koettua koleampi. Kuukauden kolein päivä oli 17.6., jolloin päivän ylimmät lämpötilat jäivät koko maassa alle 13 asteen ja maan itäosassa vain 5-10 asteeseen. Koleassa pohjoisvirtauksessa lumisateita tuli etelärannikkoa myöten. Kuukauden alin lämpötila oli Enontekiössä Saanatunturilla samana päivänä mitattu -6,2 astetta. -- Sateisimmilla alueilla sademäärät olivat lähes puolitoistakertaisia pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Maan keskivaiheilla sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi. Länsirannikolla ja idässä sademäärä jäi alle puoleen pitkän ajan keskiarvosta, mikä on harvinaisen vähän, eli näin vähän sataa keskimäärin kerran 10 vuodessa. -- Auringonpaistetuntien määrä jäi kesäkuussa koko maassa tavanomaista pienemmäksi. Etelässä paistetuntien määrä jäi alle 200 tuntiin ja sää oli siis harvinaisen pilvinen eli näin vähän auringonpaistetta nähdään harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa."

Saanalla viime vuoden kesäkuussa mitattu -6,2 astetta on kylmin kesäkuun lämpötila Suomessa 50 vuoteen ja ehkä mittaushistorian kylmin kesäkuun puolivälin lukema. Kaikkein kylmintä koko kesäkuussa on ollut 3.6.1962, jolloin Inarissa mitattiin seitsemän asteen pakkasia.

Kouvolan Utissa kesäkuun 2014 keskilämpötilaksi mitattiin 13,5 astetta. Kuumin päivä oli 5. kesäkuuta, jolloin lämpötila saavutti 29,6 astetta. Kylmin päivä Suomessa oli 17. kesäkuuta, jolloin Utissakin lämpötila nousi vain 8,6 asteeseen ja vajosi alimmillaan 2,4 asteeseen. Utissa kesäkuun päivistä keskimäärin vain joka kolmas oli sateeton. Kylmyysennätyksiä ei silti nyt rikottu. Esimerkiksi 18. kesäkuuta vuonna 1978 Utissa mitattiin -0,5 astetta. Kesäkuun kylmin lukema kahden metrin korkeudella aikavälillä 1981-2010 on ollut Utissa 0,0 astetta vuonna 1984 ja Anjalassa -2,5 astetta vuonna 1982.

Kesäkuussa 2015 lämpöä on riittänyt muualla kuin Pohjois-Euroopassa

Globaali lämpötila-anomalia (poikkeama tavanomaisesta eli ajanjaksosta 1979-2000) tänään. Credit: Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, USA

Vaikka tämän vuoden kesäkuu on Suomessa alkanut viileänä, lämpöä on riittänyt monessa muussa paikassa. Kesäkuun kuudentena Sveitsin Baselissa mitattiin 34,2 astetta, Etelä-Ranskan Carpentrasissa 36,8 astetta, Saksassa yli 30 astetta ja Etelä-Ruotsissakin 26 astetta, vaikka pääosin Ruotsissakin kesäkuu on ollut viileä. Yhdysvaltojen itärannikolla nautitaan tai kärsitään parhaillaan (8.-9. kesäkuuta 2015) heinäkuulle tyypillisistä lämpötiloista. Länsirannikollakin hellettä on riittänyt. Yakimassa (Washington) sivuttiin äskettäin mittaushistorian kesäkuun lämpöennätystä 40,6 celsiusastetta. Myös Venäjällä on ollut helteistä, ja Intiassa on juuri päättynyt valtion mittaushistorian todennäköisesti toiseksi eniten kuolonuhreja aiheuttanut helleaalto.

Lämpötilojen erikoista jakautumista selittävät osittain jet stream -suihkuvirtauksen poikkeuksellisen voimakkaat mutkat, jotka eristävät toisiin paikkoihin viileää ja toisiin paikkoihin kuumaa ilmaa. Tällainen tilanne voi joskus jatkua pitkäänkin, viikkoja tai jopa kuukausia.

Juhannuksen sää ja sääennuste koko kesäksi

Kesän 2015 ennusteita voit lukea tästä linkistä. Seuraavista linkeistä voi katsoa alustavia juhannuksen sään ja koko kesäkuun ennusteita eri paikkakunnille: Helsinki, Kouvola, Tampere, Turku, Kuopio, Rovaniemi.

Lue myös nämä

Miksi kesä 2012 oli kylmä?

Kouvolassa Suomen paras kesäsää: Vuosi 2014 Utissa mittaushistorian neljänneksi lämpimin

Yle: Missä ja milloin on lämpimintä? Kurkkaa tilastoihin Sääkoneella.

"On outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa."

Kuvan © Rafael Ben-Ari - Fotolia

Tämän päivän Kouvolan Sanomissa on erinomainen koko aukeaman kirjoitus elokuvaohjaaja ja -tuottaja Petri Luukkaisesta. Elimäellä syntynyt ja Korialla sekä Kouvolassa koulunsa käynyt Luukkainen tuli tunnetuksi Tavarataivas-elokuvasta, joka oli Jussi-ehdokkaana ja joka levisi elokuvateattereihin kymmenessä maassa. Sen jälkeen Luukkainen on tehnyt esimerkiksi netissä esitettävän lyhytelokuvan "Isojen poikien ilmastopelissä".

Tässä muutamia keskeisiä sitaatteja tämänpäiväisestä Kouvolan Sanomien artikkelista:

"Siitä lähtien, kun Luukkainen käsitteli julkisesti tavara-ahdistustaan, häneltä on pyydetty neuvoja tavarakaaoksen hallintaan. Ohjaajan mielestä tämä kertoo siitä, että 2000-luvun ihmiset painivat identiteettinsä kanssa. Se rakennetaan tavaroiden varaan."

"Meidät mielletään ennen muuta kuluttajiksi. Se on vastuutonta markkinaretoriikkaa, jos ajatellaan luonnonvaroja. On outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa."

"Luukkainen on pohtinut omistamisen ja varastoimisen tarpeellisuutta. Hän on kehittänyt konkreettisen mittarin: Jos kosket johonkin, se tarkoittaa, että käytät sitä. Jos et koske, kyse on joko esteettisyydestä tai varastoimisesta. Jos et koske johonkin kahteen vuoteen, tarvitsetko sitä seuraavaan kahteen vuoteen?"

"Hän suhtautuu ristiriitaisesti ajatukseen esineiden tunnearvosta. Entä, jos esineestä riittäisi pelkkä valokuva, jonka parissa voisi kokea nostalgiaa, kaipuuta tai rakkautta? Tavaroiden sijaan Luukkainen haluaa vaalia kuvia, tarinoita, elokuvia ja paikkoja, joihin liittyy muistoja."

"Omaisuutta on päätynyt surutta kierrätyskeskukseen. Elokuvat ja levyt Luukkainen on lahjoittanut kavereille."

"Luukkainen sanoo eläneensä uuden teini-iän, opetelleensa kuluttamisen uudestaan. Hän huomaa herkästi, miten ostamisen tarve syntyy, ja käy tarvittaessa itsensä kanssa keskustelun."

"Käytän rahaa palveluihin. Jos ostan jotain itselleni uutena, se liittyy urheiluharrastukseen eli itseni toteuttamiseen."

"Luukkainen on ryhtynyt aiempaa enemmän jakamaan ja lainaamaan. Täysin omavarainen ei tarvitse olla."

Koko artikkeli kannattaa tutkia Kouvolan Sanomista (24.5.2015).

Kulutusyhteiskunnasta voi lukea enemmänkin. Vaikuttavaa katseltavaa ovat esimerkiksi kuvat ihmisistä makaamassa viikon jätteidensä keskellä. Kuinkahan suuri osa tuostakin jätemäärästä on tarpeetonta? Näyttää siltä, että haluamme vain saada kaikkea sitä samaa, mitä on muillakin.

Vielä 1970-luvulla oli helppoa olla ekologinen - huomaamattaankin ja asiaa ajattelematta. Tähän jatkoksi kannattaakin lukea Markku Leiwon hauska kolumni "Hirveetä, kun ei ollut vihreitä ajatuksia" ja heti sen jälkeen Pekka Pekkalan yhtä hauska kolumni "Suomalainen keskiluokka hukkuu teknologialeluihin".

Mielenkiintoiselta vaikuttaa myös Kouvolan taidemuseo Poikilossa avautunut lähes 300 000 pullon meri, joka ottaa kantaa esimerkiksi merien muoviroskiin ja lintujen roskaruokaan eli muovijätelauttoihin. Kiinnostavaa oli kuulla myös uusi ilmastolaulu, joka esittää kritiikkiä kulutusyhteiskunnasta. Tämähän sopisi vaikkapa englannin tai saksan oppitunnille!

Lue myös nämä

Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones

Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?

Ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä: Maapallon koko tämän vuoden luonnonvarat on tänään kulutettu loppuun

DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä

Rakkausmania, palava halu tanssia, liioiteltu koti-ikävä, vastenmielisyys mansikan tuoksuun: vanhaa ja uutta tautien sekä lajien luokittelua

From: www.cartoonstock.com, Author: Ray Jelliffe

Tänään vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuspäivää (biodiversiteettipäivää) ja huomenna Carl von Linnén 308. syntymäpäivää. Erityisesti luonnon monimuotoisuuspäivän kunniaksi juuri tänään on avattu nettiin Suomen Lajitietokeskus, joka kokoaa eliölajeja koskevaa tietoa yhteen paikkaan. Tuohon valtavaan aineistoon kannattaa ehdottomasti tutustua.

Samoin kannattaa tutustua tarkemmin huomenna 308-vuotispäiväänsä viettävään eliöiden luokittelun isään nimeltään Carl von Linné. Hän itse tiivisti elämäntyönsä virkkeeseen "Jumala loi - Linné järjesti".

Tuohon aikaan vain lääkärit opiskelivat kasvitiedettä. Näin teki myös Linné, joka eliökunnan luokittelun lisäksi luokitteli nykyään ehkä huvittavilta tuntuvia sairauksia, esimerkiksi Eromania (rakkausmania, liiallinen rakastuminen yhteen kaipauksen ja halun kohteeseen), Theligonia (mieletön viehtymys kaikkiin vastakkaisen sukupuolen edustajiin, naisilla Nymphomania ja miehillä Satyriasis), Gnostalgia (liioiteltu ikävä kotiseudulle), Dipsia (sammumaton halu juoda) ja Tarantismus (palava halu tanssia).

Oman tautiluokituksensa saivat myös vastenmielisyys mansikantuoksua kohtaan, halu syödä kaikkea sopimatonta ja märän kammoaminen. Eläinten puolella Linné nimesi myös feenikslinnun, lohikäärmeen ja satyyrin. Näihin Linnén ajatuksiin voitte tutustua tarkemmin aiemmassa kirjoituksessani "Hyvää Linnén syntymäpäivää hauskojen tieteellisten nimien ja tautiluokitusten parissa!"

Tuosta aiemmasta kirjoituksestani voitte lukea myös Linnén ajatuksiin perustuvat suomalaiset terveysohjeet vuodelta 1786 sekä legendan siitä, kuinka Linné ehkä kosti kilpailevalle luonnontieteilijälle nimeämällä rumimman mahdollisen lajin kilpailijansa mukaan. Samoin kerron siellä siitä, kuinka nykyisiä latinalaisia - tai paremmin sanottuna tieteellisiä - lajinimiä on annettu Coca Colan, Microsoftin, Googlen, Hugh Hefnerin, Lady Gagan, Beyoncén, Barack Obaman, Peter Panin, Paavo Pesusienen ja Shrekin mukaan. Erityisesti opettajille vielä tämä: Gaudeamus igitur ei olekaan laulu vaan jyrsijä!

Valitettavasti iso osa tästä luonnon monimuotoisuudesta eli biodiversiteetistä on uhattuna ihmiskunnan toimien takia. WWF:n julkaiseman Living Planet 2014 -raportin mukaan maapallon monimuotoisuus on pienentynyt alle puoleen 40 vuodessa. Merkittävimpiä syitä ovat elinympäristöjen katoaminen ja pilaantuminen, luonnon hyväksikäyttö sekä ilmastonmuutos. Jo yli 40 vuoden ajan ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on ylittänyt biokapasiteetin. Maapallolta kuluu noin 1,5 vuotta tuottaa ihmiskunnan vuodessa kuluttamat luonnonvarat. Jos koko maapallon ihmisillä olisi suomalaisten kulutustottumukset, vaadittaisiin peräti 3,1 maapalloa tarvittavien luonnonvarojen tuottamiseen. Suomen asukasta kohden laskettu ekologinen jalanjälki on maapallon 15. suurin.

Lue myös nämä

Hyvää Linnén syntymäpäivää hauskojen tieteellisten nimien ja tautiluokitusten parissa!

Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet

"Jos sairaalle annetaan lasi vettä, huitoo hän rajusti kuin markkinakaupustelija"

Yhteiset tekohampaat

Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luononvaroja käytetään henkeä kohden eniten?

Ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä: Maapallon koko tämän vuoden luonnonvarat on tänään kulutettu loppuun

DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä

Mittaushistorian yhdeksän lämpimintä 12 kuukauden jaksoa viimeisimmän kahden vuoden aikana?

Kallaveden rannalla 5. huhtikuuta 2015.

Yhdysvaltalaisen ilmakehän- ja merentutkimuslaitos NOAA:n eilisiltana julkaisemien tietojen mukaan viimeisimmät 12 kuukautta (toukokuu 2014 – huhtikuu 2015) ovat 136-vuotisen mittaushistorian lämpimimpien 12 kuukauden jaksojen jaetulla ykkössijalla yhdessä huhtikuun 2014 alusta maaliskuun 2015 loppuun ulottuvan jakson kanssa.

Tämä lämpimimpien 12 kuukauden jaksojen ennätys on rikottu useita kertoja viimeisimmän kahden vuoden aikana. Peräti yhdeksän mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä 12 kuukauden jaksosta on mitattu kahden viime vuoden aikana. Viimeisimmän vajaan kahden vuoden ulkopuolelta tälle 12 kuukauden jaksojen TOP 10 -listalle pääsee vain syyskuun 1997 alusta elokuun 1998 loppuun ulottuva jakso, joka sijoittuu jaetulle kahdeksannelle (8.-10.) sijalle. Voidaan siis sanoa, että mittaushistorian yhdeksän - tai ainakin seitsemän - lämpimintä 12 kuukauden jaksoa on koettu parin viime vuoden aikana.

Mittaushistorian kymmenen maailmanlaajuisesti lämpimintä 12 kuukauden jaksoa NOAA:n mukaan. Anomalia tarkoittaa lämpötilapoikkeamaa verrattuna 1900-luvun keskiarvoon. Vaikkei tuloksia mittaustarkkuuden rajoissa todellisuudessa voikaan laittaa varmuudella oikeaan järjestykseen, jotakin kertoo se, että viimeisimmän vajaan kahden vuoden ulkopuolelta tälle TOP 10 -listalle pääsee vain yksi ajanjakso (syyskuu 1997 - elokuu 1998). Lähde: NOAA National Climatic Data Center, State of the Climate: Global Analysis for April 2015, published online May 2015, retrieved on May 20, 2015

Vuoden 2015 neljä ensimmäistä kuukautta olivat globaalisti mittaushistorian lämpimin tammi-huhtikuun jakso. Maa- ja merialueiden lämpötilat yhdistettynä poikkeama tavanomaiseen (1900-luvun keskiarvoon) verrattuna oli +0,80 astetta, mikä ylittää tammi-huhtikuussa 2010 mitatun edellisen ennätyksen 0,07 asteella. Myös maa-alueet olivat tammi-huhtikuussa 2015 globaalisti lämpimämmät kuin kertaakaan aiemmin vuosien 1880-2015 aikana. Poikkeama tavanomaiseen verrattuna oli +1,48 astetta eli 0,03 astetta korkeampi kuin tammi-huhtikuun 2007 ennätys. Valtameret olivat tammi-huhtikuussa globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimimmät.

Maa- ja merialueiden yhdistetty globaali lämpötila huhtikuussa 2015 oli 0,74 celsiusastetta korkeampi kuin 1900-luvun huhtikuiden keskiarvo. Näin huhtikuu oli 136-vuotisen mittaushistorian neljänneksi lämpimin. Lämpötilapoikkeama tavanomaiseen (vastaavaan kuukauteen) verrattuna oli kuitenkin pienin marraskuun 2014 jälkeen.

Japanin ilmatieteen laitoksen alustavissa tiedoissa huhtikuu 2015 oli globaalisti (keskiarvo ilman lämpötilasta lähellä maanpintaa ja merialueiden pintalämpötiloista) vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian kolmanneksi lämpimin, 0,30 astetta lämpimämpi kuin ajanjakson 1981-2010 huhtikuiden keskiarvo ja 0,69 astetta lämpimämpi kuin 1900-luvun huhtikuiden keskiarvo. Mittaushistorian aikana huhtikuut ovat lämmenneet 0,74 astetta vuosisadassa. Viisi lämpimintä huhtikuuta ovat olleet järjestyksessä lueteltuina 2014 ja 1998 (molemmat 0,31 astetta yli ajanjakson 1981-2010 keskiarvon) sekä 2015 (+0,30 astetta), 2010 (+0,27 astetta) ja 2005 (+0,20 astetta).

Nasan aiemmin julkaisemien tietojen mukaan huhtikuu 2015 oli globaalisti vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian toiseksi lämpimin.

Myös Suomessa huhtikuu oli tavanomaista lämpimämpi. Jäätalvi päättyi Suomen merialueilla aikaisemmin kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana, jo 7. toukokuuta.

Globaalisti mittaushistorian lämpimin tammi-huhtikuu sekä 12 kuukauden jakso ja ennätykset jatkuneet myös toukokuussa

Globaali lämpötila-anomalia (poikkeama tavanomaisesta eli ajanjaksosta 1979-2000) tänään. Credit: Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, USA

Eilen julkaistujen NASA:n GISS-tilastojen mukaan tammi-huhtikuun 2015 jakso oli maailmanlaajuisesti vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian lämpimin vuoden neljä ensimmäistä kuukautta.

Huhtikuu oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin, kun sekä maa- että merialueet otetaan huomioon. Kaikkein lämpimin huhtikuu on ollut vuonna 2010. (NOAA julkaisee tietonsa ensi tiistaina.)

Viimeisimmät 12 kuukautta (toukokuu 2014 - huhtikuu 2015) ovat myös olleet maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin minkä tahansa 12 peräkkäisen kuukauden jakso.

Vaikka Suomessa toukokuu on tuntunut viileältä, muualla maapallolla lämpö on jatkunut myös toukokuussa. Tänään Manner-Espanjan Algemesissa (Valencia) on mitattu koko Euroopan mittaushistorian kaikkien aikojen korkein toukokuun lämpötila, alustavien tietojen mukaan 42,6 astetta. Samaan lukemaan päästin eilen Lanzaroten lentokentällä, jossa lukema ylitti toukokuun aiemman mittaushistorian ennätyksen peräti kuudella asteella.

Edellinen Manner-Euroopan koko mittaushistorian toukokuun lämpöennätys 41,9 astetta oli mitattu vain viikko sitten (6.5.2015) Sisilian Catenanuovassa.

Eilen alkaneessa helleaallossa paikallisia toukokuun mittaushistorian lämpöennätyksiä on saatu sekä Espanjassa että Portugalissa, esimerkiksi Madridissa, Sevillassa, Cordobassa, Ciudad Realissa ja Granadassa.

Tänään koko maapallo oli keskimäärin 0,53 astetta lämpimämpi kuin pitkän aikavälin (1979-2000) keskiarvo (pohjoinen pallonpuolisko +0,91 astetta, eteläinen pallonpuolisko +0,15 astetta, tropiikki +0,69 astetta, Arktis +0,16 astetta, Antarktis -1,90 astetta).

Tässä kuussa on saatu myös Euroopan kaikkien aikojen keväiden aikaisin 40 asteen ylitys, kun Sardiniassa mitattiin 40,4 astetta 5. toukokuuta 2015. Aiempi ennätys oli Espanjan Andujarista vasta kuukauden toisella puoliskolla 17. toukokuuta 2006 mitattu 41,7 astetta.