Olen kerännyt luettavaksenne kymmenen kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet Suomen kesän 2021 säästä. Ennusteet ovat hyvin yksimielisiä siitä, että Suomen kesäsää tulee olemaan sademääriltään tavanomainen ja myös lämpötiloiltaan lähellä tavanomaista, korkeintaan hiukan ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Kaiken kaikkiaan vuodenaikaisennusteet kuitenkin ovat nykytietämyksellä vielä kokeiluasteella, joten ennusteisiin ei kannata luottaa liikaa.
IRI: Täysin tavanomainen kesä
IRI:n (
International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) ennusteen mukaan koko Suomessa on kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla (kesä-elokuu, heinä-syyskuu, elo-lokakuu, syys-marraskuu) keskimäärin täysin pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia lämpötiloja.
Kesä-elokuun sademäärät ovat Keski-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa keskimääräistä pienempiä. Muualla sademäärät ovat täysin tavanomaisia. Vain aivan eteläisimmässä Suomessa saattaa olla vähän keskimääräistä sateisempaa.
Heinä-syyskuussa Suomen sademäärät ovat tavanomaisia. Tosin Pohjanmaan tienoilla on pieniä viitteitä vähän keskimääräistä sateisemmasta säästä ja aivan Suomen eteläosissa vähän keskimääräistä kuivemmasta säästä.
Elo-lokakuussakin Suomen sademäärät ovat lähellä tavanomaista, joskin paikoin on keskimääräistä vähäsateisempaa.
Syys-marraskuussakin sademäärät ovat lähes normaaleja. Jos jotakin poikkeamaa ilmenee, todennäköisemmin on sateisempaa kuin keskimääräistä kuivempaa.
ECMWF: Täysin tavanomainen kesäEuroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että kesäkuun alusta elokuun loppuun ulottuvalla jaksolla Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia. Vain aivan meren rannikoilla voi olla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Heinä-syyskuussa ja elo-lokakuussa koko Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia.
Kesä-elokuussa lähinnä Kainuun, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella voi olla vähän keskimääräistä kuivempaa. Kaikkialla muualla ja kaikilla muilla ennustejaksoilla sademäärät ovat täysin tavanomaisia.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu
Copernicuksen sivulla ja
Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.
Myös yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteissa käytännössä kaikki tulevat
kolmen kuukauden jaksot ovat kesällä ja alkusyksystä lämpötiloiltaan ajankohdan pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Ensimmäistä kertaa kolmen kuukauden lämpötilakeskiarvoissa näkyy poikkeamaa vasta loka-joulukuussa, jolloin ennusteen mukaan Etelä- ja Keski-Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Hyvin alustavien tietojen mukaan marraskuun 2021 alusta tammikuun 2022 loppuun ulottuvalla jaksolla koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää: Etelä- ja Länsi-Suomessa 1-2 ja muualla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Kesäkuun alusta marraskuun loppuun ulottuvalla jaksolla
yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on marraskuu. Silloinkin vain Etelä- ja Länsi-Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Mikään ennustetuista
kolmen kuukauden jaksoista ei näytä sademääriltään tavanomaisesta poikkeavalta. Syys-marraskuussa voi tosin aivan eteläisimmällä rannikolla olla vähän keskimääräistä sateisempaa.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan
yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna kuivimmalta Suomessa näyttää elokuu ja sateisimmalta lokakuu.
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
Britannian ilmatieteen laitos: Koko Suomessa 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi kesä
Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot (kesä-elokuu, heinä-syyskuu, elo-lokakuu) näyttävät koko Suomessa 0-0,5 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämmältä. Sademäärät ovat tavanomaisia.
Ranskan ilmatieteen laitos: Loppukesää kohden lämpimämpää
Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan kesä-elokuu on Suomessa melko tavanomainen. Paikoin voi olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja Perämeren tienoilla 0,5-1 astetta keskimääräistä viileämpää. Sen sijaan heinä-syyskuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, aivan lounaisimmassa Suomessa ehkä enemmänkin. Elo-lokakuussa Etelä-Suomessa ja osassa Keski-Suomea on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, muualla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat kaikilla jaksoilla tavanomaisia.
Italian ilmatieteen laitos: Koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi kesä
Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan koko Suomessa on kaikilla ennustejaksoilla (kesä-elokuu, heinä-syyskuu, elo-lokakuu) 0,5-1 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Sademäärät ovat kaikilla jaksoilla tavanomaisia. Ajoittain vain Kainuun tienoilla on pieniä viitteitä vähän keskimääräistä sateisemmasta säästä.
Saksan ilmatieteen laitos: Etelä-Suomessa vähän keskimääräistä lämpimämpää, muualla tavanomaista
Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa kesän (kesä-elokuu) lämpötilat vaihettuvat vähitellen Kaakkois-Suomen 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämmästä Pohjois-Suomen täysin tavanomaisiin lämpötiloihin. Sademäärät ovat tavanomaisia.
Heinä-syyskuussa suuressa osassa Etelä-Suomea on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, lähes kaikkialla muualla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja vain aivan pohjoisimmassa Suomessa täysin tavanomaisia lämpötiloja. Sademäärät ovat edelleen tavanomaisia.
Elo-lokakuussa Etelä-Suomessa ja Keski-Suomen eteläisimmissä osissa on 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja muualla pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia lämpötiloja. Sademäärät ovat yhä tavanomaisia.
Copernicus Climate Change Service: Kesä vähän keskimääräistä lämpimämpi varmimmin Itä-Suomessa
Eurooppalaisen
Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa
Copernicuksen sivuilla kohdassa
"C3S multi-system T2m".
Ennusteen mukaan kesä-elokuu on Itä- ja Pohjois-Suomessa 0,2-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi, muualla tavanomainen. Sademäärät ovat tavanomaisia.
Heinä-syyskuussa lähes koko Suomessa on 0,2-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain länsirannikolla jäädään tavanomaisiin lämpötiloihin. Sademäärät ovat tavanomaisia.
Elo-lokakuussa koko Suomessa on 0,2-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat tavanomaisia.
Japanin ilmatieteen laitos: Tavanomainen alkukesä
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että toukokuun alusta heinäkuun loppuun ulottuvalla jaksolla koko Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia, joskin aivan pohjoisimmassa Suomessa on mahdollisuus hieman keskimääräistä lämpimämpään säähän. Myös sademäärät ovat tavanomaisia, vaikkakin Suomen itärajalla saattaa olla keskimääräistä kuivempaa.
AccuWeather: Mahdollisesti viileää ja sateista, varsinkin Länsi-Suomessa
AccuWeatherin ennusteessa lämpimin ilmamassa jää tänä kesänä eteläisempään Eurooppaan. Erityisesti Norjassa ja Ruotsissa on viileää sekä ajoittain sateista. Viileä ja sateinen sää ulottuu myös Länsi-Suomeen. Itä-Suomessakin voi olla sateista kesän edetessä. AccuWeatherin ennusteessa säätä on kuitenkin kuvailtu vain yleispiirteisesti, eikä sitä ole selkeästi vertailtu pitkäaikaisiin keskiarvoihin.
Lue tästä juhannuksen sää, mutta älä usko sitä!
Yhdysvaltalainen
AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja
Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin juhannusaatoksi enimmäkseen aurinkoista, poutaista +23 asteen säätä, joskin tuulenpuuskat voivat hieman viilentää. Metcheckin ennuste on muuten samanlainen, mutta lämpötila jää 19 asteeseen. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa
hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä
"meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi
Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava,
etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät
ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa kesästä tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kesä on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen kuumaa.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan hieman lämpimämpää
vertailukautta 1981-2010. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on joko 1981-2010 tai 1993-2016.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
Kouvolassa Suomen paras kesäsää
