torstai 5. tammikuuta 2017

Eurooppalainen analyysi hetki sitten: Vuosi 2016 globaalisti mittaushistorian lämpimin, lähes 1,5 astetta yli esiteollisen ajan ja ensimmäistä kertaa hiilidioksidipitoisuus koko ajan yli 400 ppm

Maapallon vuosittaiset globaalit alailmakehän lämpötilat kahden metrin korkeudella vuosina 1880-2016 vasemmalla celsiusasteina ja oikealla poikkeamana teollisen ajan alun jälkeen. Credit: ECMWF, Copernicus Climate Change Service.

Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen hetki sitten julkaisema analyysi on ensimmäinen globaali selvitys koko vuoden 2016 keskilämpötiloista. Sen mukaan vuosi 2016 oli mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimin vuosi. Globaali keskilämpötila ylitti 14,8 celsiusastetta, mikä on lähes 0,2 astetta enemmän kuin edellisenä ennätyslämpinä vuonna 2015.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Helmikuussa 2016 globaali keskilämpötila jo sivusi tätä 1,5 asteen rajaa. Tuolloin tilanteeseen kuitenkin osaltaan vaikutti voimakas El Niño -ilmiö.

Myös vuoden 2016 toisella puoliskolla globaali keskilämpötila pysytteli selväst tavanomaista korkeammalla. Merijäätä oli poikkeuksellisen vähän sekä arktisella että antarktisella alueella.

Ilman keskimääräinen lämpötila kahden metrin korkeudella vuonna 2016 verrattuna ajanjakson 1981-2010 keskiarvoon. Credit: ECMWF, Copernicus Climate Change Service.

Vuotta 2016 leimasivat myös ilmakehän korkea hiilidioksidipitoisuus ja tuhoisat maastopalot. Merkittävimmät palot sattuivat Kanadassa (Fort McMurray) toukokuussa ja Siperiassa kesä-heinäkuussa.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuudessa havaittava vuosisykli johtuu siitä, että valtaosa maapallon maa-alasta ja siten myös kasvillisuudesta on pohjoisella pallonpuoliskolla. Pohjoisen pallonpuoliskon kesäaikaan metsät sitovat fotosynteesissä runsaasti hiilidioksidia ja alentavat ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta siten, että se on tyypillisesti pienimmillään syyskuussa. Vuosi 2016 oli ensimmäinen, jolloin hiilidioksidipitoisuus ei laskenut syksylläkään 400 ppm:n (tilavuuden miljoonasosaa) alle.

Lähde

Copernicus Climate Change service. Earth on the edge: Record breaking 2016 was close to 1.5°C warming.

Lue myös nämä

Vuosikatsaus: Säävuosi 2016

Maapallon kupoli kuumenee: Mittaushistorian lämpimimmän vuoden kuusi hätkähdyttävää kuvaa, joista valtamedia vaikenee

Jääkylmät faktat lämpenevästä pohjoisnavasta, katoavasta merijäästä ja Suomen pakkasista

maanantai 2. tammikuuta 2017

Hyvää Kouvolan ja koko Suomen satavuotisjuhlavuotta! Tiesitkö nämä faktat kauniista Kouvolasta?

Kaikki tietävät Suomen itsenäistyneen vuonna 1917. Sen sijaan vähemmän tunnettua on se, että Suomen senaatin Kouvolalle kaksi vuotta aiemmin myöntämä taajaväkisen yhdyskunnan asema astui voimaan vuonna 1917. Näin myös Kouvola viettää 100-vuotisjuhlavuotta vuonna 2017. Kauppalaksi Kouvola muuttui vuonna 1922 ja kaupungiksi vuonna 1960.

Speden saluuna -televisio-ohjelma 16. tammikuuta 1965. Vuonna 1967 Spede Pasanen perusti Simo Salmisen kanssa Kouvolaan myös Speden saluuna -nimisen ravintolan, joka on yhä toiminnassa. Kuva: Helge Heinonen, Museoviraston kuvakokoelmat, Flickr. Julkaistu lisenssillä CC BY-NC-ND 2.0.

Ainakin minulle totena kerrotun legendan mukaan Kouvola sai nimityksen "Suomen turhin kaupunki" Pahkasika-huumorilehdessä siksi, että kyseisen lehden toimittajat oli heitetty Kouvolassa ulos Speden saluuna -ravintolasta. Nimitys jäi elämään vielä senkin jälkeen, kun lehti oli jo lopetettu.

Kouvolaa on sanottu mielestäni perusteetta myös betonihelvetiksi (nykyään tämä on myös kouvolalaista itseironiaa jopa markkinointimielessä). Kun Kouvolaa 1900-luvun puolivälissä ja sen jälkeen rakennettiin paljon, betoni oli halpa rakennusmateriaali. Kuitenkin betonista onnistuttiin tekemään monia näyttäviäkin rakennuksia. Lisäksi myös vanhoja puutaloja on onneksi säästynyt, vaikka ehkä liian paljon tuhottiinkin. Luontokin on Kouvolassa paljon lähempänä kuin oikeissa betonihelveteissä.

Seuraavat kuvat (kuvaaja Jari Kolehmainen, ellei muuta ole mainittu) puhukoot puolestaan. Kun klikkaat hiiren ykköspainikkeella kuvan päältä, näet kuvat suurempina diaesitystilassa.

Kouvolan Urheilupuiston uimahalli kuvattuna vuonna 1966. Uimahalli valmistui vuotta aiemmin. Kuva: Teuvo Kanerva, Museoviraston kuvakokoelmat, Flickr. Julkaistu lisenssillä CC BY-NC-SA 2.0.

Urheilupuiston uimahalli nykyisin. Valmistuttuaan vuonna 1965 se oli Suomen 15. ja silloisen Kymen läänin ensimmäinen uimahalli.

Vuonna 1968 valmistunut Kouvolan kaupungintalo kuvattuna vuonna 2015. Näyttääkö tämä betonihelvetiltä?

Tuulensuoja on Kouvolan vanha kaupungintalo.

Kouvolan seurakuntakeskuksen Maria-sali edustaa modernia arkkitehtuuria.


Vuonna 1977 valmistunutta Kouvolan modernia Keskuskirkkoa verrattiin Helsingin Sanomien Nyt-liitteen "identtisiä kaksosia" esittelevällä Kuin kaksi marjaa -palstalla Kouvolan Etola-kauppaan.

Kouvola on kuuluisa upeista kukka-asetelmistaan. Tässä esimerkki Helvi Hongan patsaan ja pääkirjaston edestä.

KooKoon kotijäähalli Lumon Areena valmistui vuonna 1982.

Jäähallin vieressä sijaitseva Urheilupuisto on kaunis liikunta- ja oleskelualue, jossa voi esimerkiksi pelata frisbeegolfia.

Kouvolassa on useita kauniita puistoja. Kuvassa Pentsojan puisto.

Kaunisnurmen museokortteli pienine puoteineen on Kouvolan viehättävintä keskusta-aluetta.

Rautatieläisten kaivo museokorttelissa. VR pystytti ainakin neljä tällaista kaivoa 1900-luvun alussa omistamiensa asuintalojen lähistölle asukkaiden käyttövedensaantia varten.

Anu Pentikin Ogoh-Ogoh -veistoksia (2011/2012) voi ihailla Poikilo-taidemuseon pihalla.

Töröstinmäen kuntopolun vieressä olevalla kalliolla on kaksi historiallista nähtävyyttä: kolmiomittaustorni ja keväällä 1944 pystytetyn Raija-radioluotaimen (radiomittaustutkan) perustukset. Raija on muunnos saksalaisnimestä Freya. Riitta-tutka-asema (saks. Riese) sijaitsi melko lähellä Lepoahossa.

Kouvola on Kymijoen kaupunki.

Kymijoen varrella Alakylän ja Korian sillan välillä kulkee Alakylän luontopolku, jonka varrelta löytyy myös kotamainen laavu nuotiopaikkoineen. Alakylän luontopolulta erkanee Lepoahon luontopolku.

Myös Käyräjoen (Jokelanjoen) rantamaisemat Valkealassa ovat kauniita.

Kettumäen kansanpuistossa Kuusankoskella voi ihailla 1900-luvun alussa tehtyjä rakennuksia.

Myös Kettumäen kansanpuiston vieressä sijaitseva kotiseututalo on arvokas osa Kouvolan historiaa. Sitä sanotaan Lars Sonckin parhaiten säilyneeksi kansallisromanttiseksi pyöröhirsirakennukseksi Suomessa. Alunperin se rakennettiin Kymintehtaan kansakouluksi vuonna 1897. Kettumäelle se siirrettiin vuosina 1955-1957.

Kymin huvila Ahlmannintien Kuusankosken päässä (Kymintehtaan läheisyydessä) on Pohjois-Kymenlaakson vanhin käytössä oleva asuintalo. Alunperin talo rakennettiin isännöitsijän asunnoksi vuonna 1873.

Nykyisin Kymin huvilassa toimii lounas- ja tilausravintola. Sitä käytetään myös juhlatilana, ja majoitustakin on tarjolla.

Werla. Verlan ruukkikylä Jaalassa kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Alakylä ja Utti ovat sotahistoriallisten muistomerkkien aluetta. Kuvassa on Utissa valtatie 6:n varrella (Vennan tien kohdalla) sijaitseva "mainehikkaan" Utin taistelun (28. kesäkuuta 1789) muistomerkki. Myös nimi Tykkimäki syntyi Utin taistelun aikaisista mäen itärinteen tykkiasemista. 

Harvassa kaupungissa pääsee suuren kauppakeskuksen vierestä luontopolulle. Kouvolassa tämä onnistuu! Kauppakeskus Veturin kupeessa sijaitsee upea Niivermäen luontopolku näkötorneineen.

Kouvolan todellinen helmi on Repoveden kansallispuisto.

Reovedellä tämän kallion juurella sijaitsevassa louhikossa oli vielä 1960-luvun alussa kertomusten mukaan joitakin riukuja jäljellä desantin kämpästä. Desantti oli ilmeisesti pudotettu Repoveden korpeen tarkkailemaan Mikkelin-radan liikennettä. Mahdollisesti hänelle oli annettu tehtäväksi räjäyttää Hillosensalmen silta, mikä ei kuitenkaan onnistunut.

Myös oma blogini juhlii tänä vuonna. Tämä opetus- ja ympäristöblogi täyttää kymmenen vuotta 9. tammikuuta 2017.

Kouvolan iltalukio puolestaan viettää 45-vuotisjuhlavuottaan kuluvalla lukukaudella.

Lue myös nämä

Parhaat ja huonoimmat kadunnimet: Kurvinpussi, Vuorimunkintie, Ritarinkierros vai Sotatie?

Alakylän luontopolku, Kouvola, 2.1.2016

Maailmanperintökohde Verlaan lisää suojeltuja rakennuksia

Repovesi nyt Suomen kuudenneksi suosituin kansallispuisto

Kouvolan sää ja ilmasto: Vuosi 2015 mittaushistorian lämpimin

Kouvolassa vuosi 2015 mittaushistorian lämpimin ja kolme mittaushistorian viidestä lämpimimmästä vuodesta viiden viimeisimmän vuoden aikana

Myllypuron luontopolku, Kouvola, 28.12.2015

Myllypuron luontopolulla 28.9.2014

Olipa kerran vuosi 2015

Niivermäen luontopolku

Kouvolassa Suomen paras kesäsää

Kuvia aamun työmatkapyöräilyn varrelta: Syksyn ruska on nyt kauneimmillaan!

Kouvolan Lyseon lukio 110 vuotta

Hyvää itsenäisyyspäivää, Suomi 99 vuotta!

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Jääkylmät faktat lämpenevästä pohjoisnavasta, katoavasta merijäästä ja Suomen pakkasista

Globaalisti merijäätä oli ennätysvähän helmikuussa

Helmikuussa 2016 globaali (pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon yhteenlaskettu) merijään pinta-ala oli pienempi kuin koskaan aiemmin satelliittimittausten aikakaudella. Silloin anomalia (poikkeama verrattuna tavanomaiseen) ei kuitenkaan ollut huomattavan suuri.

Loppuvuodesta merijäätä oli ajankohdan tavanomaiseen tilanteeseen verrattuna vieläkin vähemmän kuin helmikuussa

Globaali merijään pinta-ala vuosina 1978-2016. Credit: Wipneus. Published with permission.

Loppuvuoden ajan loka-joulukuussa 2016 anomalia oli hälyttävän suuri. Tavanomaiseen verrattuna globaali merijään pinta-alan ja laajuuden anomalia olivat selvästi ennätyksellisen pieniä. Anomalia on ollut todella huomattavan suuri, vaikka pinta-alalla mitattuna merijäätä onkin ollut enemmän kuin helmikuussa.

Globaali merijään pinta-ala ja laajuus ovat eri asia

Globaali merijään laajuus vuosina 1978-2016. Credit: Wipneus. Published with permission.

Pinta-ala tarkoittaa merijään yhteenlaskettua alaa niissä hilaruuduissa (havaintoruuduissa), joissa merijäätä on vähintään 15 %. Laajuus puolestaan on niiden hilaruutujen yhteenlaskettu pinta-ala, joissa merijäätä on vähintään 15 %. Laajuus kuvaa siis sitä, kuinka laajalle alueelle lähes yhtenäinen merijää on levittäytynyt, vaikkei jokainen kohta olekaan jäässä.

Vielä vähän aikaa sitten laajuusennätyksiä tehnyt antarktisenkin alueen merijää oli loppuvuodesta mittaushistorian pienin

Arktisen alueen lisäksi myös antarktisella alueella (Etelämantereen ympäristössä) merijään laajuus oli loppuvuodesta ylivoimaisesti loppuvuodesta 1978 alkavien satelliittimittausten pienin, vaikka viime vuosina siellä on muuten mitattu ennätyslaajoja merijään alueita. Merijään muodostumiseen vaikuttavat lämpötilojen lisäksi tuulet ja merivirrat. Toistaiseksi ei voidakaan sanoa mitään siitä, mihin suuntaan antarktisen alueen merijään laajuuden trendi lähtee jatkossa menemään.

Pinta-alan pienenemistä vieläkin merkittävämpi on tilavuuden pienentyminen

Globaali merijään tilavuus. Credit: Wipneus. Published with permission.

Vuodesta 1979 nykyhetkeen globaali merijää on vähentynyt noin 80 neliökilometriä vuorokaudessa. Merijään pinta-alaa tärkeämpi mittari on kuitenkin merijään tilavuus. Myös tilavuuden osalta trendi on selvästi laskeva. Merijää siis ohenee. Arktisella alueella monivuotista jäätä on nyt vain 22 prosenttia ja peräti 78 prosenttia on haurasta yksivuotista jäätä. Vielä vuonna 1985 monivuotinen jää muodosti 45 prosenttia arktisesta merijäästä. Koska merijää on nyt entistä ohuempaa, se sekä sulaa että muodostuu aiempaa nopeammin, jolloin vuodenaikojen väliset erot korostuvat.

Loppuvuodesta pohjoisnavalla oli poikkeuksellinen lämpöaalto

Pohjoisnavan ympäristössä (pohjoisempana kuin 80 astetta pohjoista leveyttä) koettiin marras-joulukuussa 2016 poikkeuksellinen "lämpöaalto". Marraskuun keskilämpötila oli 13 celsiusastetta tavanomaista korkeampi. Marraskuun puolivälissä (11. marraskuuta) lämpötila nousi -7 asteeseen, mikä on 15 astetta korkeampi kuin ajankohdalle on tyypillistä.

Syynä näyttää olevan ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos

Kymmenen tieteilijän yhdessä tekemän uuden selvityksen (lähes reaaliaikainen, vertaisarvioimaton tutkimus) mukaan Atlantilla vaikuttava monen vuosikymmenen aikaskaalalla toimiva oskillaatio eli värähtely (Atlantic Multidecadal Oscillation, AMO) - tai pikemminkin ilman selkeää rytmiä toimiva Atlantic Multidecadal Variability (AMV) - säätelee myös pohjoisnavan lämpötiloja, mutta keskimäärin marras-joulukuun lämpötilat ovat nousseet. Kaikissa tämän vaihtelun vaiheissa nyt koetun marras-joulukuun kaltaiset lämpötilat olisivat olleet erittäin epätodennäköisiä sata vuotta sitten. Todennäköisyys olisi ollut niin pieni, että sitä on vaikea arvioida, mutta todennäköisyyden suuruusluokka olisi ollut alle 0,1 % vuodessa.

Ilman ihmiskunnan tuottamia kasvihuonekaasuja tällainen "lämpöaalto" olisi ollut erittäin epätodennäköinen. Nykyisenkaltaisessa ilmastossa ilmastonmuutoksen vaikuttaessa tällaisen "lämpöaallon" todennäköisyys nimenomaan marras-joulukuussa on 0,5-2 % vuodessa. Ellei ilmastonmuutosta hidasteta ja maapallo lämpenee esiteolliseen aikaan verrattuna keskimäärin kaksi astetta, tällaisia lämpöaaltoja alkaa tapahtua pohjoisnavalla keskimäärin kerran viidessä vuodessa. Korkeiden kasvihuonekaasupäästöjen skenaariossa (RCP8.5) vuoden 2016 marras-joulukuun kaltaiset "lämpöaallot" alkavat toistua keskimäärin joka toinen vuosi noin vuoteen 2050 mennessä (maapallo lämmennyt keskimäärin 2-3 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna).

Miksi juuri arktinen alue lämpenee erityisen nopeasti?

Valkoinen lumi ja jää toimivat tehokkaina peileinä, jotka heijastavat auringonsäteitä pois. Lumen ja jään määrän vähentyessä entistä enemmän lämpösäteilyä pääsee imeytymään tummaan meriveteen. Tämä lisälämpö sulattaa jäätä entisestään ja lämmittää ilmakehän alinta osaa. Arktisella alueella ilmakehä ei näytä lämmenneen ilmastonmuutoksen myötä ilmakehässä yhtä korkealta (yhtä paksussa kerroksessa) kuin muualla maapallolla. Keskileveyksiltä kohti napa-aluetta virtaava lämmin ja kostea ilma tuo mukanaan lämpöä ja lisää pilvien muodostumista, jolloin pilvikatto entisestään vähentää lämmön karkaamista.

Lämmin arktinen alue - kylmät mantereet

Globaali lämpötila-anomalia (poikkeama tavanomaisesta eli ajanjaksosta 1979-2000) tänään 1. tammikuuta 2017. Erityisen lämmintä on arktisella alueella, keskimäärin 3,37 celsiusastetta yli tavanomaisen. Myös Antarktiksen lämpötilapoikkeama ylittää sekä eteläisen pallonpuoliskon että koko maapallon keskimääräisen anomalian. Credit: Image obtained using Climate Reanalyzer (http://cci-reanalyzer.org), Climate Change Institute, University of Maine, USA.

Cowtanin ja Wayn tutkimuksen sekä myös Nasan mukaan maapallo on lämmennyt globaalisti 1,1 celsiusastetta vuodesta 1900. Sen sijaan arktisen alueen pintalämpötila on samaan aikaan lämmennyt Cowtanin ja Wayn mukaan 2,9 astetta ja Nasan mukaan 2,2 astetta. Lämmin arktinen alue saattaa joidenkin tutkimusten mukaan aiheuttaa sen, että Suomessa ja muualla Pohjois- sekä Keski-Euroopassa jatkuu talvella pitkään sama vallitseva säätyyppi. Arktisen merijään väheneminen näyttää puolestaan osin kiistanalaisten tutkimusten mukaan suosivan kylmiä itätuulia Suomessa.

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) kuukausiennusteen mukaan Suomessa on tammikuun kolmella ensimmäisellä viikolla tavanomaista kylmempää, selvimmin heti ensimmäisellä viikolla, jolloin koko Suomessa on huomattavasti tavanomaista kylmempää. Kylmimmillään lämpötilat ovat keskiviikosta perjantaihin (4.-6.1.2017), jolloin alimmat lämpötilat ovat Pohjois-Suomessa -30 asteen luokkaa ja etelässäkin -20 asteen tienoilla. Tammikuun viimeisellä viikolla lämpötilat ovat jo lähellä tavanomaista. NOAA/NWS:n tämänhetkisen ennusteen mukaan tavanomaisen tai tavanomaista hieman kylmemmän tammikuun jälkeen helmikuu tulee olemaan Suomessa 1-3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Koko talven kylmin pakkasjakso koetaan siis näiden melko epävarmojen ennusteiden mukaan tammikuun ensimmäisellä viikolla.

Lämpötilakeskiarvojen poikkeama tavanomaisesta (vuosien 1979-2000 vastaavan ajankohdan keskiarvo) fahrenheit- ja celsiusasteina sunnuntaista 1. tammikuuta 2017 alkavalla viiden vuorokauden jaksolla. Credit: Image obtained using Climate Reanalyzer (http://cci-reanalyzer.org), Climate Change Institute, University of Maine, USA.

Alkavan viikon sääennusteiden mukaan "lämmin arktinen alue - kylmät mantereet" -tilanteesta on tällä hetkellä kehittymässä lähes oppikirjaesimerkki. Arktiksessa on erityisen lämmintä, kun taas Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on monin paikoin kylmää. Silti on syytä huomata, että säähän vaikuttavat hyvin monet eri tekijät, eikä yksittäisiä sääilmiöitä voi yhdistää suoraan ilmastonmuutoksesta johtuviksi.

Suomi sijaitsee niin pohjoisessa, että meillä on - ja tulee aina olemaan - pakkasjaksoja riippumatta siitä, kuinka ilmastonmuutos etenee. Suomen mittaushistorian pakkasennätys -51,5 astetta on mitattu Kittilässä Pokan kylässä 28. tammikuuta 1999. Meteorologi Pekka Pouta arvioi MTV:n Studio55:n haastattelussa, ettei tätä pakkaslukemaa tulla Suomessa enää koskaan ylittämään: "En usko, että Suomessa enää koskaan mitataan pakkasennätystä. Kovimmat pakkaset on täällä jo koettu. Kylmin aika tulee siirtymään niin pitkälle kohti kevättä, että tuolloin aurinko alkaa jo vaikuttaa ja Jäämeri on tavallista sulempi. Vaikka viime vuosina on ollut kunnon pakkasia, niin ne ovat olleet yllättävän heikkoja siihen nähden, mistä ilma on tullut. Käytännössä on ollut niin äärikylmä säätyyppi kuin voi olla, ja silti ollaan oltu kaukana pakkasennätyksestä."

Lue myös nämä

Uusi ennätys: Merijään pinta-ala globaalisti satelliittiajan pienin

Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden

Maapallon kupoli kuumenee: Mittaushistorian lämpimimmän vuoden kuusi hätkähdyttävää kuvaa, joista valtamedia vaikenee

Uusi supertarkka nettikartta Suomesta, nerokkaat keksinnöt ympäristöongelmina ja arktisen alueen katoava merijää

Ennustaako Huippuvuorten ennätyslämpö Suomeen kylmää talvea?

Talven 2016-2017 sääennuste

Ilmastotieto: Kymmenen alhaisinta Arktisen merijään laajuutta mitattu viimeisten 10 vuoden aikana

Gaia: Merijään tilanne täysin poikkeuksellinen

Mashable: North Pole to warm to near melting point this week - 50 degrees above normal

Yale Environment 360: As Arctic Ocean Ice Disappears, The Global Climate Impacts Intensify

Climate Central: Temperatures Are Soaring at the North Pole . . . Again

Climate Central, World Weather Attribution: North Pole, Nov – Dec, 2016

The Washington Post: 2016’s super warm Arctic winter ‘extremely unlikely’ without climate change, scientists say

lauantai 31. joulukuuta 2016

Katsaus ennätykselliseen blogivuoteen 2016 ja hyvää juhlavuotta 2017



Vuoden 2016 aikana julkaisin ennätykselliset 132 blogipostausta, siis enemmän kuin yhden tekstin joka kolmas päivä. Näistä kirjoituksistani 20 luetuinta julkaisujärjestyksessä listattuina olivat seuraavat:

Alakylän luontopolku, Kouvola, 2.1.2016

Mistä zika-virus on peräisin, mitä sen nimi tarkoittaa ja mitä virus aiheuttaa?

Kevään sääennuste 2016 viideltä eri tutkimuslaitokselta: Tavanomaista lämpimämpää ja ehkä sateista

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

Viiden kansainvälisen tutkimuslaitoksen kesän 2016 sääennuste Suomeen

Tänään on suomalaisten ylikulutuspäivä: Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät Suomen kulutustasolla, tarvittaisiin 3,4 maapalloa

Jääkiekon MM-kilpailujen tietokilpailukysymys: Kuka suomalainen jääkiekkoilija on saanut nimensä hyönteisten tieteellisiin lajinimiin?

Mittaushistorian pisin ennätyslämpimien kuukausien putki ja 378 kuukautta peräkkäin tavanomaista lämpimämpää

Maapallon ekovelkapäivä on jälleen aikaistunut: Viikon kuluttua tämän vuoden luonnonvarat on kulutettu loppuun!

Syksyn sääennuste 2016

Kesäaika päättyy sunnuntaina 30. lokakuuta kello 4: Lokakuun viimeisenä päivänä sydäninfarktin todennäköisyys on tavallista pienempi

Talven 2016-2017 sääennuste

Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden

Ruokavalintojen merkitys ympäristön hyvinvoinnin kannalta kasvaa koko ajan

Tänään on vessojen ja pisuaarien kansainvälinen juhlapäivä!

Ennustaako Huippuvuorten ennätyslämpö Suomeen kylmää talvea?

Blogien hyödyntäminen opetuksessa

Uusi supertarkka nettikartta Suomesta, nerokkaat keksinnöt ympäristöongelmina ja arktisen alueen katoava merijää

Hyvää itsenäisyyspäivää, Suomi 99 vuotta!

Maapallon kupoli kuumenee: Mittaushistorian lämpimimmän vuoden kuusi hätkähdyttävää kuvaa, joista valtamedia vaikenee

Tänä vuonna blogissani ylittyi koko blogin olemassaolon ajalta laskettuna 600 julkaistun postauksen raja. Aiempien vuosien kirjoituksista kaksi sinnitteli yhä yhtä suurissa lukijamäärissä kuin nuo edellä mainitut tämän vuoden tekstit: "Kesän terveellinen herkkuvinkki: Nokkosvohvelit" ja "Voiko Instagramiin ladata kuvia tietokoneelta?"

Vuoden aikana eniten keskustelua herättivät merenpinnan nousuun liittyvät artikkelini "Merenpinta nousee tällä vuosisadalla ilman päästörajoituksia 0,5-1,3 metriä ja Pariisin sopimusten toteutuessa 0,2-0,6 metriä" ja "Tieteelliset todisteet Tyynenmeren viiden pikkusaaren hukkumisesta merenpinnan nousun myötä". Meriin liittyviä kirjoituksia julkaisin monia muitakin: "Ennusteiden mukaan merissä olevien muovijätteiden paino ylittää kalojen painon vuoteen 2050 mennessä", "Miksi merenpinta on noussut tällä vuosituhannella?", "Ihmiskunnan tuottama äänisaaste on levinnyt myös meriin", "Plastic Ocean - hätkähdyttävä dokumenttielokuva muovimeristä" ja "Jonoon aseteltuna merissä oleva muovimäärä yltäisi 425 kertaa koko maapallon ympäri tai kahdesti kuuhun ja takaisin".

Liian vähälle huomiolle blogissani jäi tämän vuoden suurista ilmastouutisista ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden 400 ppm:n rajan ylittyminen myös Antarktiksella. Globaali keskiarvo ylitti rajan jo vuonna 2015. Myös Ison valliriutan korallien vauriot ja Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointi olisivat ansainneet enemmän näkyvyyttä. Kaikkeen ei aika kuitenkaan riitä.

Vuonna 2013 blogini oli medianäkyvyyden ja viestintäpalvelujen asiantuntija Cisionin mukaan Suomen kuudenneksi suosituin ympäristöblogi. Sen jälkeen blogini kävijämäärät ovat nousseet merkittävästi. Tarkempia tilastoja tulen julkaisemaan tammikuussa.

Alkava Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017 on myös blogilleni juhlavuosi. Tämä opetus- ja ympäristöblogini täyttää 9. tammikuuta kymmenen vuotta.

Toivotan kaikille iloista ja menestyksekästä uutta vuotta 2017!

Lue myös nämä

Vuosikatsaus: Säävuosi 2016

Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä?

Olipa kerran vuosi 2015

tiistai 27. joulukuuta 2016

Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä?

Vesipokeri voi aiheuttaa kuoleman

Myrkky on aine, joka jo pienenä annoksena tappaa eliön tai haittaa sen elintoimintoja. Sama aine voi pitoisuuden mukaan toimia joko lääkkeenä tai voimakkaana myrkkynä. Tarpeeksi suurina annoksina lähes mikä tahansa aine onkin myrkyllinen.

Esimerkiksi vesimyrkytyksessä veri laimenee liiallisesti (hyponatremia eli veressä on liian vähän natriumia), jolloin aivosolut turpoavat liikaa kallon tilavuuteen verrattuna, mistä voi seurata jopa kuolema. Terve ihminen saa juoda 5-10 litraa vettä vuorokaudessa, mikäli juominen jakautuu usealle tunnille ja mikäli munuaiset toimivat normaalisti. Kuitenkin liian nopea suurten vesimäärien tai oluen juonti voi johtaa vesimyrkytykseen.

Päinvastaisessa tilanteessa, jossa suolaa on nautittu kerralla hyvin runsaasti, seurauksena on hypernatremia ja sitä seuraava aivosolujen nopea kutistuminen tappavasti. Varmasti turvallinen suola-annos lienee alle 5 grammaa vuorokaudessa ja suolan tarve sitäkin vähemmän (alle teelusikallinen), mutta osa suomalaisista syö suolaa jopa 15 grammaa vuorokaudessa. Tarkkaa turvallista raja-arvoa ei kuitenkaan pystytä sanomaan, vaan siitä on hieman ristiriitaisia suosituksia.

Miksi suklaakin voi tappaa ja miksi vain suomalaisille sekä ruotsalaisille saa syöttää silakkaa, jonka supermyrkkypitoisuus ylittää EU-asetukset?

Kohtuullisella suklaan syömisellä voi olla positiivisia terveysvaikutuksia. Tappava annos (teobromiinin yliannostus) on noin 85 suklaalevyn verran suklaata. Kuvan © grafoto1 - Fotolia.

Periaatteessa suklaankin syömiseen voi kuolla. Kaakaopapujen sisältämä teobromiini on nimittäin suurina määrinä myrkyllinen. Tappava annos on noin 85 suklaalevyä lyhyen ajan sisällä nautittuna, mutta todellinen määrä tietenkin vaihtelee suklaatyypin ja henkilön mukaan. Toisaalta teobromiinia voidaan käyttää lääkkeenä ärsytysyskään. Se on myös piristävä aine, joka toimii nesteenpoistajanakin.

Kuume- ja kipulääkkeenä eri kauppanimillä käytetty parasetamoli on maksamyrkky, mikäli sen turvallinen annos (aikuisilla 3000 milligrammaa vuorokaudessa) ylittyy. Sen sijaan supermyrkky dioksiini voi olla vaarallista jo gramman miljoonasosan annoksena. Sitä syntyi esimerkiksi Ky5-nimisen puutavaran sinistymisenestoaineen valmistuksessa. Kuusankosken tehtailta sitä pääsi erityisesti tulipalon seurauksena myös Kymijokeen, jossa sitä on edelleen pohjasedimenteissä. Paikoitellen Kymijoen pohja lienee maapallon saastunein tutkittu joenpohja. Pahiten saastunut alue on heti Kuusankosken alapuolella. Jos pohjaa ei pöyhitä, vaarallisen dioksiinin pitäisi kuitenkin pysyä pääosin poissa kiertokulusta.

Dioksiinille on asetettu EU-asetuksessa enimmäismäärät, kuinka paljon sitä saa olla elintarvikkeissa. Suomi ja Ruotsi ovat kuitenkin saaneet pysyvän poikkeusluvan Itämerestä kalastetun lohen, silakan, nieriän, jokinahkiaisen ja taimenen ravintokäyttöön Suomen ja Ruotsin alueella, vaikka enimmäismäärät ylittyvätkin. Kiistaa on nimittäin käyty siitä, kuinka pienet dioksiinipitoisuudet todella ovat haitallisia. Saattaa olla niin, että terveyden kannalta haitallisempaa on syödä myrkytön naudanliha-annos kuin dioksiinipitoinen silakka-annos.

Kauneudenhoidossa työnnetään kasvoihin yhtä maailman myrkyllisimmistä aineista

Clostridium botulinum -bakteerin tuottama hermomyrkky botuliini on yksi voimakkaimmista tunnetuista myrkyistä. Se estää hermoston välittäjäaine asetyylikoliinin erittymisen synapsirakoon. Botuliinin LD50-annos (annos, joka tappaa puolet koe-eläimistä) on nieltynä ruumiin painokiloa kohden yksi nanogramma eli gramman miljardisosa. Botuliini onkin noin sata tuhatta kertaa niin voimakas myrkky kuin kemiallisena aseena käytetty sariinikaasu. Siitä huolimatta botuliinia käytetään kauneudenhoidossa kaupallisella nimellä Botox. Sen avulla hoidetaan esimerkiksi otsan, silmänympärysten, kaulan ja dekolteen (rinnusalueen) ryppyjä sekä kohotetaan kulmakarvoja tai suupieliä. Kun sitä pistetään erittäin laimeana pitoisuutena esimerkiksi kasvoihin, se rentouttaa yliaktiivisia lihaksia ja siten poistaa ryppyjä. Sitä käytetään myös liikahikoilun ja migreenin hoitoon.

Hallusinaatioita tapettien väriaineista ja mielisairautta taiteen tekemisestä

Myrkyllistä arseenia sisältävää keisarinvihreää eli schweinfurtinvihreää käytettiin Suomessakin aikoinaan laivanpohjamaaleissa sekä nimellä pariisinvihreä myös tuhohyönteismyrkkynä. Sitä levitettiin pelloille ja lutikanmyrkyksi jopa seinien rakenteisiin. Suomessa sitä hyödynnettiin kasvihuoneissa vielä 1940-luvulla.

Englannissa ja Venäjällä valmistettuihin tapetteihin saatiin 1800-luvulla keisarinvihreän avulla kauniin vihreä väri, joka lisäksi tappoi seiniltä erilaiset hyönteiset. Aikalaistietojen mukaan yksittäinen lontoolainen tapetinvalmistaja käytti viikossa 2000 kilogrammaa arsenikkia arseenipitoisten väriaineiden valmistamiseen. Hengitysilman tai suun kautta keisarinvihreälle altistuvat ihmiset saattoivat kuitenkin nähdä hallusinaatioita. Kertomusten mukaan esimerkiksi Ilmajoen pappilan kirkkoherra näki näyn, jossa hautajaissaattue kulki suoraan seinän läpi. Osa keisarinvihreällä värjättyjen huoneiden asukkaista alkoi kärsiä monenlaisista terveysoireista. Jopa kuolemantapauksia todettiin, minkä seurauksena väriä alettiin kutsua nimellä myrkynvihreä. Myös Napoleonin (1769-1821) on arvioitu kuolleen mahdollisesti arsenikkimyrkytykseen joko myrkytyksen uhrina tai arsenikkipitoisten tapettien seurauksena. Suomessa arsenikki oli mainittu jo ainakin Aura-lehden huhtikuussa 1888 julkaisemassa Waarallista laatua olevien myrkyllisten aineiden luettelo -listauksessa.

Elämänsä aikana ilmeisesti vain yhden teoksen kaupaksi saanut Vincent van Gogh (1853-1890) käytti maalauksissaan voimakkaan keltaisia väriaineita, kadmiumkeltaista (kadmiumsulfidia) ja kromikeltaista (pariisinkeltaista, lyijykromaattia). Erityisesti auringonkukkatauluissa kromikeltainen oli tärkeä. Väri kuitenkin tummuu ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. Näiden myrkyllisten aineiden on arveltu olleen mahdollisena osasyynä hänen mielisairauteensa, jonka seurauksena hän leikkasi vasemman korvalehtensä tai ainakin suuren osan siitä irti ja lahjoitti sen kangaspalaan käärittynä rakastetulleen. Tosin legendan toisen version mukaan hän ei itse leikannut korvaa irti, vaan se olisi repeytynyt tappelun tuoksinassa.

Monet 1800-luvun maisemamaalarit hyödynsivät töissään kirkkaan ja puhtaan keltaisen värin antavaa kadmiumsulfidia. Heistä hyvä esimerkki on Claude Monet (1840-1926). Suomessa kadmiumkeltaista käytettiin lähinnä 1960-luvulla lasitaiteessa, esimerkiksi Timo Sarpanevan (1926-2006) Pisaranrengas-laseissa.

Mistä ilotulitusrakettien värit syntyvät ja miksi samoja aineita on lisätty mausteisiin?

Ilotulituksen värit syntyvät eri metallien tai niiden suolojen palamisesta. Kuva: Pixabay.

Keltaista väriä antavaa lyijykromaattia on käytetty myös pyrotekniikassa, esimerkiksi ilotulitteissa. Se kuitenkin on mutageeninen ja karsinogeeninen aine, joka rikastuu ravintoketjussa. Hengitettynä se aiheuttaa huonovointisuutta ja hengenahdistusta, sisäisesti käytettynä aivovaurioita, keskenmenoja ja halvauksia. Intiassa kromikeltaista on lisätty kurkumaan antamaan sille voimakkaampaa väriä sekä lisäämään painoa, jolloin mausteesta saa korkeamman hinnan.

Ilotulitteiden sisältämä musta ruuti on seos, jossa on rikkiä, hiiltä ja kaliumnitraattia eli salpietaria. Ruudin haju tulee rikkidioksidista. Värit syntyvät eri metallien tai useimmiten niiden suolojen palamisesta:
-keltainen tai kulta: hiili, rauta, kalsium, natrium + alumiini,
-oranssi: natrium, kalsium,
-punainen: strontium, litium,
-sininen: kupari,
-sinipunainen tai violetti: cesium, kalium, rubidium, strontium + kupari,
-valkoinen tai hopea: titaani, alumiini, beryllium, magnesium ja
-vihreä: barium.

Lyijyllisen bensiinin vaikutukset väkivaltarikollisuuteen ja uudenvuodentina ympäristömyrkkynä

Uudenvuodentina ei nimestään huolimatta ole tinaa vaan pääasiassa lyijyä, joka on raskasmetalli. Siksi uudenvuodentina ei kuulu loppujätteeseen, vaan se on kerättävä erikseen ja käsiteltävä vaarallisena ongelmajätteenä. Mikäli haluaa valaa uudenvuodentinaa, jo kertaalleen valettu tina kannattaa säilyttää ja valaa seuraavana vuonna uudelleen.

Ehkä erikoisin ja mielenkiintoisin väite rikollisuuden vähenemisen syyksi on lyijyttömän bensiinin käyttäminen. Lyijy on raskasmetalli, joka vaurioittaa esimerkiksi aivojen aggressiivisuutta sääteleviä osia. Se heikentää keskittymiskykyä ja aiheuttaa käyttäytymishäiriöitä. Yhdysvalloissa väkivaltarikokset lisääntyivät pienellä viiveellä autoistumisen myötä ja alkoivat hiljalleen vähentyä siirryttäessä lyijyttömän bensiinin käyttämiseen. Rikollisuus kääntyi nopeammin laskuun niissä osavaltioissa, joissa ensimmäisenä otettiin käyttöön lyijytön bensiini. Toki samoihin aikoihin autoistumisen ja jälleen lyijyttömään bensiiniin siirtymisen myötä yhteiskunta muuttui monella muullakin tavalla. Esimerkiksi abortti yleistyi ja ei-toivotut raskaudet vähenivät. Nyt lyijyllinen bensiini on kielletty 175 maassa ja veren lyijypitoisuudet ovat pienentyneet 90 prosenttia.

Uudenvuodentinakin sisältää runsaasti hermomyrkky lyijyä, joka on kerättävä erikseen. Kaatopaikkajätteeseen uudenvuodentinaa ei saa laittaa. Suomalainen saattaa yhä myös painottaa lyijyllä verhon, ongen ja kalaverkon. Kristalliastiatkin sisältävät lyijyä. Lisäksi metsästyksessä käytetään lyijyhauleja. Vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulit ovat nykyisin kiellettyjä, koska ne aiheuttivat runsaasti vesilintujen myrkytyksiä. Esimerkiksi joutsenet söivät lyijyhauleja, koska ne olivat samankokoisia kuin joutsenten kivipiiraan (lihasmahaan) tarvittavat ruoansulatusta helpottavat kivet. Huhujen mukaan halvempia lyijyhauleja kuitenkin käytetään edelleen myös vesilintujen metsästykseen. Lainsäädännöllisesti ongelma piilee siinä, että lyijyhauleja saa pitää mukana myös vesilintujen metsästyksessä, jos niitä ei käytä vesilintuja ammuttaessa.

Elohopea ja DDT ovat olleet hyödyllisiä ja haitallisia

Alunperin intiaaneja vaivannut kuppa eli syfilis saapui Eurooppaan Kolumbuksen (1451-1506) merimiesten mukana. Neitsytkuningatar Elisabet I:n (1533-1603) aikaan ja vielä pitkään sen jälkeenkin kuppaa hoidettiin Paracelsuksen (1493-1541) kehittämällä elohopeahoidolla, joko iholle levitettävällä harmaasalvalla tai laittamalla potilas eräänlaiseen uuniin, johon johdettiin palamisen tuloksena syntyneitä elohopeahöyryjä. Myös kuningatar itse lienee saanut tällaista hoitoa. Osa potilaista kuoli käsittelyn seurauksena, mutta hengissä selvinneillä kupan oireet lievittyivät. Heilläkin saattoi sivuvaikutuksena esiintyä kaljuuntumista, mikä osaltaan on mahdollisesti edistänyt kuninkaallisissa hoveissa syntynyttä peruukkimuotia. Pitkäaikaisvaikutuksena aiheutuneet kuolemantapaukset saattoivat jäädä kokonaan piiloon. Luonnossa puhdas elohopea muuttuu bakteerien vaikutuksesta myrkyllisemmäksi metyylielohopeaksi.

Pahamaineinen DDT oli aiemmin yleisesti käytetty tuholaismyrkky, jota Kaakkois-Suomessakin hyödynnettiin tonnikaupalla mäntymittareiden torjumisessa. Sitä mainostettiin näkyvästi myös esimerkiksi koirien puhdistamiseen kirpuista. Ulkomailla on myyty lastenhuoneeseen DDT:llä käsiteltyä tapettia. Suoran myrkkyvaikutuksen lisäksi DDT heikentää hedelmällisyyttä useiden sukupolvien ajan ja rikastuu ravintoketjuissa. Sitä onkin löydetty jopa Etelämantereen pingviineistä. Toisaalta malarian torjunnassa DDT on ollut korvaamaton apu - ja sitä käytetään edelleen Afrikan pahimmilla malaria-alueilla WHO:n luvalla. Vuosi sitten siitä pohdittiin apua myös zikaepidemian hillitsemiseen.

Sota-ajan jälkeen DDT:tä käytettiin meilläkin erilaisten loisten hävityksessä kauppanimellä Täystuho. Suomessa DDT:n käyttäminen puutarhoissa kiellettiin vuonna 1969 ja metsätaimitarhoilla 1976. Ympäristömyrkkynä DDT on siinä mielessä poikkeuksellinen, että se oli tarkoituksella valmistettu mahdollisimman myrkylliseksi. Keksijä sai jopa lääketieteen Nobel-palkinnon. Luonnossa DDT kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi lisääntymishäiriöitä muuttuneen hormonitoiminnan seurauksena. DDT:n vaikutuksesta lintujen munankuori haurastuu, jolloin kuori ei kestä emon painoa ja ilmanvaihto lisääntyy (haihtuu vettä, sikiö kuivuu).

Ei varhaisperunoita imeväisikäisille

Professori Bruce Amesin (1928- ) mukaan 99,99 prosenttia ravinnon sisältämistä torjunta-aineista on kasvien itsensä valmistamia. Kasvit nimittäin valmistavat noin 200 000 kemikaalia, joiden avulla ne puolustautuvat kasvitaudeilta ja tuhohyönteisiltä. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi pajujen tuottamat fenoliglykosidit, joita olen itsekin tutkinut.

Vihertyneen perunan sisältämät solaniini, kakoniini ja muut glykoalkaloidit ovat suurina määrinä terveydelle haitallisia. Solaniinia sekä nitraattia on suhteellisen runsaasti myös uuden sadon perunoissa eli varhaisperunoissa, joten niiden antamista imeväisikäisille ei suositella. Erityisen paljon haitallisia aineita on pienissä, sormenpään kokoisissa perunoissa. Kun mukulat ovat täysin kehittyneet (kuori ja malto), haitta-aineita ei enää esiinny hyväkuntoisissa perunoissa. Sen sijaan vihreissä, vaurioituneissa tai itäneissä perunoissa solaniinia voi olla, joten tällaisia perunoita minkään ikäisten ihmisten ei pitäisi käyttää. Vastaavasti raaka tomaatti voi sisältää liikaa tomatiinia.

Vastaleikatulle nurmikolle tuoksun antava kumariini on myrkyllinen kanelin aromaattinen yhdiste

Kanelipuun sisäkuoresta valmistettu kaneli sisältää myrkyllistä kumariinia. Jo muutama piparkakku voi ylittää pienen lapsen turvarajan.

Maksalle myrkyllinen kumariini on vihreiden kasvien tuottama luonnollinen aromaattinen yhdiste. Sen pääasiallinen lähde ravinnossamme on kaneli, tarkemmin sanottuna kanelipuun sisäkuoresta saatu kassiakaneli eli kiinankaneli, jota valtaosa Suomessa ja muualla Eurooppassa myydystä kanelista on. Sen sijaan kalliimpi ceyloninkaneli eli aitokaneli ei sisällä juuri lainkaan kumariinia (alle kahdessadasosa kassiakanelin pitoisuudesta). Makuasioista ei tässäkään sovi kiistellä, sillä toisten mielestä ceyloninkaneli on maultaan kassiakanelia miedompi, toisten mielestä voimakkaampi.

Kumariinia on myös esimerkiksi kamomillassa, tonkapavussa, laventelissa, sikurissa, mustikassa ja vihreässä teessä, joskin useimmissa näissä vain vähäisinä pitoisuuksina. Sitä tulee myös fenyylialaniinista (aminohappo). Tämä ei ole kuitenkaan syynä siihen, että esimerkiksi monissa keinotekoisilla makeutusaineilla makeutetuissa tuotteissa on varoitus "sisältää fenyylialaniinin lähteen". Aspartaamista puolet on fenyylialaniinia. Varoitus on tärkeä PKU-tautia eli fenyyliketonuriaa sairastaville ihmisille, joiden elimistö ei pysty käsittelemään fenyylialaniinia. Terveelle ihmiselle vaaraton fenyylialaniini onkin PKU-tautisille myrkyllinen.

Kumariinin turvallisen vuorokausisaannin rajaksi sanotaan 0,1 mg ruumiin painokiloa kohden. Esimerkiksi 50-kiloisella ihmisellä tämä tarkoittaa noin yhtä teelusikallista kanelia. Noin 15-kiloisella lapsella kumariiniraja voi ylittyä 0,5-2 korvapuustilla, 2-10 joulupiparilla tai 0,5-1 annoksella riisipuuroa, johon on lisätty kanelia. Turvallisuuden kannalta ei kuitenkaan ole huolestuttavaa, vaikka kumariinin saanti olisi 1-2 viikon ajan 0,3 mg ruumiin painokiloa kohden eli aikuisella noin kolme teelusikallista vuorokaudessa. Turvallisempaa ceyloninkanelia voi ostaa ainakin joistakin eko-, luontaistuote- ja verkkokaupoista tai piparkakut voi tehdä myös ilman kanelia.

Vihreiden kasvien tuottama kumariini antaa vastaleikatulle nurmikolle tyypillisen tuoksun.

Kumariinimääriä laskettaessa kannattaa huomata se, että kumariinia saadaan myös kosmetiikasta (hajuvedet, aftershavet, kylpytuotteet, puhdistusaineet, kosteusvoiteet, ihonhoito, aurinkovoiteet; ainesosaluettelossa Coumarin tai 2H-1-Benzopyran-2-one). Se ei yleensä ole kosmetiikkaan sellaisenaan lisätty ainesosa, vaan se kuuluu tuotteen sisältämään eteeriseen öljyyn tai aromi- ja hajustesekoitukseen, joka saa aikaan makean, vaniljaisen, pähkinäisen tai karvasmanteliin vivahtavan tuoksun. Kumariini luetaan allergisoiviin, ihoa ärsyttäviin hajustekemikaaleihin. Luonnossa kumariini antaa vastaleikatulle nurmikolle tyypillisen tuoksun.

Eliöiden tuottamat voimakkaat myrkyt - kosketuskin voi tappaa!

Tessa eli fugusashimi tehdään myrkyllistä tetrodotoksiinia sisältävästä pallokalasta. Erityisesti pallokalan maksa on hyvin myrkyllinen. Kokin onkin osattava käsitellä kala oikein, jotta herkuttelija ei kuole. Maultaan pallokala on mietoa, mutta siihen jäänyt pieni myrkkymäärä kihelmöi huulissa. Credit: Suguri F, Wikipedia. License: CC BY-SA 3.0.

Kurare on eteläamerikkalaisesta kasvista saatava rohdosuute, jota intiaanit käyttävät nuolimyrkkynä. Myrkky lamauttaa saaliseläimen tahdonalaiset lihakset. Kurarea voidaan hyödyntää myös kipua lievittävänä ja kouristuksia laukaisevana lääkkeenä. Suurina määrinä se kuitenkin johtaa halvaantumiseen, hengityksen lamaantumiseen ja jopa kuolemaan. Kurare muistuttaa kemialliselta rakenteeltaan hermoston välittäjäainetta ja kilpailee välittäjäaine asetyylikoliinin kanssa. Kurare sitoutuu lihassolun pinnalla samoihin reseptoreihin, joihin asetyylikoliinin on tarkoitus sitoutua. Oikean välittäjäaineen sitoutuminen reseptoriin supistaa lihasta, kuraren kiinnittyminen ei. Kurare estää reseptorikanavan aukeamisen, eikä lihassolussa käynnisty supistuksen tuottavaa sähköimpulssia.

Puhallusputkissa voidaan käyttää kuraren vaihtoehtona myös nuolimyrkkysammakon tuottamaa ainetta, joka erittyy sen ihosta. Siksi kosketuskin voi tappaa.

Kuutiomeduusa eli meriampiainen ("Box of Death") voi tappaa uhrinsa muutamassa minuutissa. Näitä vaarallisia meduusoja voi olla joskus myös uimarannoilla esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa ja Pohjois-Australiassa. Vuoden 1954 jälkeen kuutiomeduusa on tappanut yli 5000 ihmistä.

Vaikka pallokala on toiseksi myrkyllisin selkärankainen, sitä pidetään herkkuna esimerkiksi Japanissa ja Etelä-Koreassa. Myrkky syntyy pallokaloissa symbiontteina elävistä bakteereista, jotka tuottavat tetrodotoksiinia. Oikein valmistettuna kalasta kuitenkin saadaan herkullista fugua.

Kemikalisaatio on ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin heikkenemisen veroinen uhka

Hammastahnoissa, suuvesissä, deodoranteissa, ihonpuhdistusaineissa ja desinfioivissa saippuoissa käytetty triklosaani on hormonihäirikkö. Vastaavia hormonihäiriköitä löytyy myös hengittävistä ja vettä hylkivistä ulkoiluvaatteista, kenkien suojakyllästeistä ja suksivoiteista. Kuva: Pixabay.

Nykyään teollisuudessa käytetään kymmeniä tuhansia eri kemikaaleja. Euroopassa otetaan vuosittain käyttöön keskimäärin 190 uutta yhdistettä ja itse asiassa enemmänkin, koska lääkemolekyylit sekä alle tonnin tuotantomäärän aineet eivät sisälly tähän. Esimerkiksi uusien nanomateriaalien terveys- ja ympäristövaikutuksista tiedetään liian vähän, vaikka niiden käyttö lisääntyy koko ajan.

Kemikalisaatio voikin olla ihmisille jopa ilmastonmuutosta suurempi uhka erityisesti siksi, että kemikaalit voivat aiheuttaa hedelmättömyyttä. Hormonihäiriköt ovat sellaisia kemikaaleja, jotka häiritsevät elimistön tuottamien hormonien toimintaa. Mikäli hormonihäirikkö kulkeutuu äidistä sikiöön ratkaisevalla hetkellä, sikiönkehitys häiriintyy. Erityisen haitallinen kombinaatio syntyy kemikalisaation, ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden pienentymisen yhteisvaikutuksesta.

Hammastahnoissa, suuvesissä, deodoranteissa, ihonpuhdistusaineissa ja desinfioivissa saippuoissa käytetty triklosaani muistuttaa naishormoni estrogeenia. Jo pienikin määrä sitä pystyy häiritsemään normaalia hormonitoimintaa. Triklosaani on antimikrobinen aine, joka voi ympäristössä edistää aineelle resistenttien eli vastustuskykyisten bakteerikantojen syntyä. Vielä vuonna 2014 suomalaisille kuluttajille myytiin jopa 10 000 kilogrammaa triklosaania sisältäviä hygieniatuotteita.

Hormonihäiriköinä toimivat myös PFC-aineet eli perfluoratut yhdisteet. Ne ovat hitaasti hajoavia, eliöihin kertyviä ja kaukokulkeutuvia. Niitä käyttämällä nykyaikaisista ulkoiluvarusteista on kuitenkin saatu tehtyä helppohoitoisia, kevyitä, vedenpitäviä ja likaahylkiviä luopumatta niiden hengittävyydestä. PFC-aineita käytetään myös suksivoiteissa, huonekalujen sekä kenkien suojakyllästeissä ja teflonpinnoitteissa. Vaarallisin niistä lienee PFOS eli perfluoro-oktaanisulfonaatti, jonka arvellaan aiheuttavan maksasairauksien lisäksi oppimis- ja käyttäytymishäiriöitä. PFOS kuuluu POP-yhdisteisiin eli pysyviin orgaanisiin myrkkyihin, eräänlaisiin supermyrkkyihin.

Alailmakehässä (troposfäärissä) otsoni on sekä kasvihuonekaasu että ympäristömyrkky. Liikenteen ja teollisuuden tuottama otsoni heikentää fotosynteesiä, hidastaa kasvien kasvua ja vähentää puiden pakkasensietokykyä. Ihmisille otsoni aiheuttaa astmakohtausten pahentumista, päänsärkyä, hengitysvaikeuksia ja silmäoireita.

Ksenobiootit elimistössä

Ksenobiootti tarkoittaa kemiallista ainetta, josta elimistö ei saa energiaa ja jolla ei ole merkitystä muissakaan aineenvaihduntareaktioissa. Niitä voi tulla elimistöön ravinnon ja tupakan mukana lisäaineita ja vierasaineita (liiallinen ruokasuola, torjunta-ainejäämät, elohopea, kadmium, lyijy klooratut yhdisteet), hengityksen mukana (hiilimonoksidi eli häkä, hiilivedyt, rikkidioksidi, typen oksidit, raskasmetallit) tai ihon kautta (rasvat ja steroidit diffuusion avulla ihosolujen solukalvon läpi verenkiertoon).

Ksenobioottien vaikutukset jakautuvat kolmeen tyyppiin: ei vaikutusta (neutraali), välitön vaikutus (esimerkiksi ilman epäpuhtauksista yskää, hengenahdistusta, astmaa) tai pitkäaikaisvaikutus (esimerkiksi karsinogeeniset hiilivedyt). Ksenobioottien vaikutuksiin vaikuttavat useat tekijät: mikä aine on kyseessä, pitoisuus, altistusaika, annosvaste (altistumisannoksen ja haittavaikutusten suhde esimerkiksi eläinkokeiden ja epidemiologisten tutkimusten perusteella), väestön ominaisuudet ja synergismi (yhteisvaikutukset muiden aineiden kanssa).

Suurimolekyyliset rasvaliukoiset orgaaniset yhdisteet eivät poistu ihon tai hengitysteiden kautta, vaan ne on muokattava vesiliukoisempaan muotoon. Aluksi vierasaineesta poistetaan aineenvaihdunnassa metyyli- tai etyyliryhmiä ja liitetään jokin funktionaalinen ryhmä (tai ryhmiä) hapettamalla. Samalla vierasaineen biologinen aktiivisuus eli usein myös myrkyllisyys lisääntyy. Toiseksi funktionaaliseen ryhmään liittyy vesiliukoisuutta edistävä aineenvaihduntatuote, minkä jälkeen lopputuote eritetään ulos.

Vieraat aineet voivat siirtyä munuaisten kautta virtsaan, uloshengityksen mukana uloshengitysilmaan, pieninä määrinä haihtumalla ihon kautta ulos tai sappinesteen mukana takaisin ruuansulatuskanavaan.
Suolistossa on anaerobiset olot, joten hapettumisen sijaan vierasaineet pelkistyvät ja hydrolysoituvat takaisin rasvaliukoiseen muotoon. Näin ne palautuvat enterohepaattiseen kiertokulkuun eli suoli-maksakiertokulkuun.

Keskeisimmät lähteet

Päivi Hintsanen: Coloria.net

Susan Heikkinen: Oho, tätä me ei otettu huomioon!, Suomen Kuvalehti 3.12.2016

Teija Aaltonen: Kaikki on myrkyllistä, Tekniikan Maailma 21/2016, 16.11.2016

Lue myös nämä

DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä

Saastuneen kaupunki-ilman hengittäminen voi vastata useiden savukkeiden polttamista päivässä

Pienhiukkaset ja melu ovat merkittävimmät ympäristön aiheuttamat terveysriskit Suomessa

"Jos sairaalle annetaan lasi vettä, huitoo hän rajusti kuin markkinakaupustelija"

Aiheuttaako lasten pienipäisyyttä zikavirus, hyönteismyrkky vai jokin muu tekijä?

Rakkausmania, palava halu tanssia, liioiteltu koti-ikävä, vastenmielisyys mansikan tuoksuun: vanhaa ja uutta tautien sekä lajien luokittelua

Dimetyylisulfidi houkuttelee lintuja syömään roskaruokaa

Ruokavalintojen merkitys ympäristön hyvinvoinnin kannalta kasvaa koko ajan