Tänään 15.10.2007 on vihdoinkin se kauan odotettu Blog Action Day, YK:n ympäristöohjelmankin mainostama blogiteemapäivä, jolloin ainakin 8000 bloggaajaa ympäri maapalloa kirjoittaa blogeihinsa ympäristöaiheisia juttuja.
Minä aloitin pohtimisen tästä järkyttävästä faktasta:
Jos jokainen maapallon ihminen käyttäisi luonnonvaroja yhtä paljon kuin suomalainen, tarvitsisimme luonnonvarojen tuottamiseen kahdeksan (8) maapalloa!
Voiko yksilö tehdä asialle mitään? Kokosin tähän muutamia helppoja keinoja.
-Pakkasöinä kannattaa sulkea verhot ja sälekaihtimet. Tämä pienentää lämmönhukkaa yhtä paljon kuin ylimääräinen ikkunalasi.
-Sammuta turhat valot. Loisteputkilamputkin kannattaa sammuttaa jo 10 minuutiksi. Sammuttaminen ja sytyttäminen eivät lyhennä nykyaikaisten loisteputkilamppujen elinikää.
-Kodin elektroniikan kokonaisenergiankulutuksesta keskimäärin puolet tulee laitteiden turhasta valmiustilassa pitämisestä. Esimerkiksi televisio kannattaa katkaista ainakin yöksi tai sitä pitemmäksi ajaksi virtanappulasta, ei pelkästä kaukosäätimestä. Tämä on järkevää paloturvallisuudenkin kannalta. Jos televisio on jatkuvasti valmiustilassa, sähkön hukkakulutus on 50 kWh vuodessa.
-Tietokone kannattaa katkaista kokonaan, ellei sitä käytä. Jos kaikki julkishallinnon tietokoneet olisivat päällä vain niitä käytettäessä, energiansäästö olisi valtava ja samalla verovarojakin säästyisi noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.
-Pistorasiaan kytkettynä kännykän laturikin kuluttaa koko ajan energiaa, vaikkei kännykkä olisi latautumassa. Laturi irti ”seinästä”! Sama pätee muuntajalla varustettuun lamppuun tai valosarjaan. Nekin kuluttavat jatkuvasti sähköä, vaikkei valo olisi päällä.
-Energiansäästölamppu tuottaa saman valaistuksen huomattavasti pienemmällä wattimäärällä kuin hehkulamppu ja kestää toimintakuntoisena vuosia hehkulamppua pitempään. Jos vaihtaa viisi 60 watin hehkulamppua viiteen 11 watin energiansäästölamppuun ja polttaa lamppuja vuoden ajan kaksi tuntia päivässä, energiaa säästyy 175 kWh, sähkölasku pienenee lähes 20 euroa ja hiilidioksidipäästöt vähenevät 35 kiloa.
-Jos Suomen kaikki hehkulamput vaihdettaisiin energiansäästölampuiksi, säästettäisiin vuodessa noin 50 000 omakotitalon energiankulutusta vastaava energiamäärä ja rahassa noin 100 miljoonaa euroa. Ihan kaikkialle, esimerkiksi saunaan (liian kuuma lämpötila) ja himmennettäviin valoihin, energiansäästölamput eivät kuitenkaan sovi. Lisäksi on muistettava, että energiansäästölampuissa olevan elohopean takia ne on toimitettava erilliskeräykseen, ei kaatopaikkajätteeseen!
-Jos edes puolet kaikista Euroopassa käytetyistä alumiinitölkeistä kierrätettäisiin, energiaa säästyisi niin paljon, että tuolla energiamäärällä voisi ajaa autolla maailman ympäri 337 500 kertaa! Alumiinitölkkien kierrättäminen vie vain kymmenesosan siitä energiasta mitä niiden valmistaminen neitseellisestä materiaalista kuluttaa. Kierrättämällä yhden alumiinitölkin säästät energiaa saman määrän kuin kannettava tietokone kuluttaa 10 tunnissa.
-Jos jokainen eurooppalainen sulkee vesihanan hampaita harjatessaan, säästyy vettä 6 000 olympiastadionin verran vuodessa.
-Käyttöveden lämmittäminen vie keskimäärin viidesosan kodin energiankulutuksesta. Käytä siis mahdollisimman paljon kylmää vettä, jos lämpimän veden käyttäminen ei ole välttämätöntä.
-Säädä auton rengaspaine oikein. Jos pyörien ilmanpaine on liian alhainen, polttoainetta kuluttaa 5 % enemmän, mikä lisää myös saastepäästöjä.
-Kun ilman lämpötila on alle +5 astetta, auton moottori kannattaa esilämmittää lohkolämmittimen avulla. Kylmä moottori tuottaa saastepäästöjä kilometrin matkalla yhtä paljon kuin lämmin moottori matkalla Helsingistä Ouluun! Moottoria ei kuitenkaan kovillakaan pakkasilla kannata lämmittää yli kahta tuntia. Yli kahden tunnin lämmittämisestä ei tule enää mitään lisätyötä. Se vain kuluttaa sähköä turhaan.
-Pakastin pitäisi sulattaa aina, kun jääkerroksen paksuus ylittää 3 mm. Jos pakastinta ei sulateta säännöllisesti, energiankulutus voi kasvaa 30 %.
-Kylmälaitteiden ympärillä on oltava ilmankiertotila. Jos pakastin/jääkaappi on liian ahtaassa tilassa, sähkönkulutus lisääntyy jopa 400 kWh vuodessa ja sähkölasku noin 40 euroa.
-Sähkölieden uunia ei yleensä tarvitse esilämmittää, vaan useimmat ruoat ja leivonnaiset voi laittaa heti kylmään uuniin. Hyödynnä myös jälkilämpö. Virta kannattaa katkaista jo hieman aiemmin ennen kuin ruoat ovat valmiita. Nämä keinot pienentävät sähkönkulutusta keskimäärin yli 20 %.
Lähteet: Adato Energia Oy, Kuluttajavirasto, Motiva Oy, VVO-yhtymä Oyj
2 kommenttia:
Energiansäästölamput ovat mielestäni vähän kaksipiippuinen juttu. Mieluummin kulutan sähköä enemmän hehkulampuissa kuin käytän energiansäästölamppuja, joiden valmistusmenetelmät kuluttavat energiaa enemmän ja joiden hävittäminen kuluttaa enemmän ja jotka lisäksi sisältävät elöille vaarallisia kemikaaleja.
Tai tällainen käsitys minulle on tullut. Mitään evidenssiä suuntaan tai toiseen minulla ei tietenkään ole. Ihan vain arkisesti päätellen olen päätynyt tällaiseen. Korjaa, jos olen väärässä.
Hyvä tutkimusmatkailijatar,
Kiitos kommentistasi. Hienoa, että olet pohtinut tärkeää asiaa.
Nykyisten energiansäästölamppujen tuottaminen ei kuluta energiaa yhtään sen enempää kuin hehkulamppujenkaan tuottaminen. Kuitenkin energiansäästölamppu tuottaa saman valotehon huomattavasti pienemmällä energiankulutuksella kuin hehkulamppu. 5 watin energiansäästölamppu vastaa 25 watin hehkulamppua, 9 watin energiansäästölamppu 40 watin hehkulamppua ja 11 watin energiansäästölamppu 60 watin hehkulamppua valoteholtaan. Siis energiansäästölamppu kuluttaa energiaa vain viidesosan hehkulampun energiankulutuksesta. Lisäksi energiansäästölampun käyttöikä on hyvin pitkä (esim. 10-kertainen) hehkulamppuun verrattuna.
Vaikka energiansäästölampun hävittämiseen kuluukin energiaa enemmän kuin hehkulampun hävittämiseen, koko elinkaaren aikana energiansäästölamppu säästää valtavasti energiaa - ja myös hermoja, kun lamppuja ei tarvitse olla vaihtamassa yhtä usein :)
Hehkulampun lämmittävä vaikutus on mitätön, vaikka 95 % hehkulampun energiasta kuluu laskelmien mukaan lämmön tuottoon (ja vain 5 % itse valaistukseen). Lämmitykseen suunniteltu laite on paljon energiatehokkaampi lämmittäjä kuin hehkulamppu. Lisäksi hehkulamput ovat usein katossa, jolloin niiden lämpökin saattaa lämpökerrostuneisuuden seurauksena jäädä huoneen kattoon. Lisäksi hehkulamput lämmittävät myös kesällä, jolloin lämmitystä ei tarvita, vaan energiaa päinvastoin kulutetaan jäähdytykseen (vrt. muotivillitys ilmalämpöpumpun käyttämisestä viilennykseen, mikä kuluttaa paljon energiaa). Välttämättä hehkulampun tuottamasta lämmöstä ei ole mitään hyötyä talvellakaan, jos termostaatit eivät reagoi tarkasti hehkulampun tuottamaan lämpöön.
Jos kaikissa Suomen yksityisasunnoissa siirryttäisiin käyttämään energiansäästölamppuja vuoteen 2010 mennessä, laskelmien mukaan sähköä säästyisi 1100 GWh. Kun hehkulamppujen tuottama lämpö otetaan laskelmassa huomioon, sähkön säästö olisi siltikin reilusti yli 900 GWh.
Kuluttaja säästää sekä luontoa että rahaa vaihtamalla hehkulamppujen tilalle energiansäästölamput. Energiansäästölamppujen hankintahinta on kalliimpi, mutta ne kuluttavat vain viidesosan hehkulampun energiasta ja niitä tarvitsee uusia huomattavasti harvemmin. Näin kuluttajalle tulee kaiken kaikkiaan reilusti säästöä. Säästön määrää voi laskea esim. näillä laskureilla:
http://www.airam.fi/etusivut/laskelma.html
http://www.duralamp.fi/energiansaasto.php
Tutkimusmatkailijatar, kiinnität huomiota myös erittäin tärkeään asiaan eli energiansäästölamppujen sisältämään elohopeaan, vaaralliseen raskasmetalliin, oikeaan Ympäristömyrkkyjen Ympäristömyrkkyyn isolla Y:llä. Elohopean takia olen itsekin aiemmin suhtautunut hieman epäillen energiansäästölamppuihin.
Nyt asiantuntijoiden laskelmat kuitenkin osoittavat, että itse asiassa hehkulamppujen käytön seurauksena elohopeapäästöt luontoon ovat suuremmat kuin energiansäästölamppujen käytössä.
Hehkulamppujen suuri energiankulutus vaikuttaa osaltaan siihen, että talvipakkasilla joudutaan käynnistämään varavoimaloita ja tuottamaan energiaa kivihiilellä. Tämä tuottaa aina elohopeapäästöjä - ja paljon enemmän kuin mitä aiheutuu energiansäästölampuista.
Professori Peter Lund kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipideosastolla (23.10.2007) näin:
"Jos koko Suomi saadaan mukaan lampunvaihtotalkoisiin, säästettäisiin enemmän energiaa kuin ehdotetuista Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaista ja uusista voimalaitoksista jokien alajuoksuilla saataisiin yhteensä.
Ero ekologisessa jalanjäljessä näiden kahden vaihtoehdon välillä on kuin yö ja päivä.
Ympäristön kannalta on muistettava, että energiansäästölamput sisältävät jonkin verran elohopeaa. Talvipakkasella marginaalisähkö tuotetaan kuitenkin kivihiilellä, jonka päästöt sisältävät enemmän elohopeaa kilowattituntia kohden.
Energiansäästölampun elohopea saadaan poistettua luonnosta kokonaan, kunhan näiden kierrätys järjestetään. Näin olemme tehneet jo vuosikausia elektroniikkaromulle, loisteputkille tai paristoille."
En ole paras mahdollinen asiantuntija, mutta muilta saamieni laskelmien perusteella olen vakuuttunut energiansäästölamppujen käyttämisen eduista. Energiansäästölamput täytyy vaan muistaa hävittää ongelmajätteenä, eikä niitä saa heittää kaatopaikkojen sekajätteeseen.
Valoisaa jatkoa Sinulle, Tutkimusmatkailijatar!
Lähetä kommentti