Viikonloppuna siirryttiin kesäaikaan ja sääkin muuttui sen mukaiseksi. Päivälämpötilat jo plus kymmenen asteen paikkeilla, jopa ylikin. Talvi jäi siis viikon mittaiseksi.
Monilta ihmisiltä näyttää kokonaan unohtuneen, miksi kelloja siirretään kesäaikaan. Kesäajan englanninkielinen nimi daylight-saving time kuvaa asiaa hyvin. Tarkoitus on saada valoisa aika osumaan yhteen ihmisten valveillaolon kanssa. Kun aurinko "nousee" kesällä aikaisin, kelloja siirtämällä saadaan ihmisetkin nousemaan normaaliaikaan verrattuna tuntia aiemmin. Näin illalla riittää valoa tuntia pitempään. Ihmiset eivät siis turhaan nuku valoisaan aikaan ja valvo iltapimeässä, vaan valoisa aika ja ihmisten hereillä oleminen sattuvat paremmin samoihin aikoihin.
Kesäaikaan siirtyminen on erityisen tärkeää Keski- ja Etelä-Euroopassa. Meillä täällä pohjoisessa asialla ei ole niin suurta merkitystä, koska kesällä valoa riittää muutenkin melkein ympäri vuorokauden. Etelämpänä Euroopassa ja samoin esimerkiksi Yhdysvalloissa kesäajan on laskettu säästävän energiaa, koska illalla valot tarvitsee sytyttää vasta tuntia myöhemmin. Tämän on arveltu vähentävän myös liikenneonnettomuuksia, kun liikenne keskittyy paremmin valoisaan aikaan.
Toisaalta kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa myös monia ongelmia. Hämärämmät aamut voivat aiheuttaa jopa masentumista ja kellojen siirtäminen sisäisen kellon (biologisen rytmin) "ohjelmointivaikeuksia". Monikohan kärsii väsymyksestä tällä viikolla viisarien siirtelyn takia? Jos kelloa (esimerkiksi jotakin yksittäistä kelloa) on unohtanut siirtää, myös myöhästymisiä on odotettavissa. Ongelmia siirtymisyönä tulee aina myös junien ja bussien aikatauluille. Raskaan liikenteen ajopiirturitkin pitää muistaa siirtää oikeaan aikaan. Maataloudessa ongelmana voi olla se, ettei esimerkiksi lehmiä ole helppo "ohjelmoida uudelleen" muuttamaan vaikkapa aamulypsyn aikataulua. Eikä tietotekniikassakaan ole helppoa siirrellä kellonaikoja pari kertaa vuodessa. Tietojärjestelmien (esimerkiksi tietokoneohjelmat, ovien sähkölukkojen avautumisajat, murtohälytysjärjestelmien päälläolo jne.) kellot voivatkin olla ympäri vuoden normaaliajassa. Kotonakin siirrettäviä kelloja voi olla erilaisissa laitteissa jopa reilusti yli toistakymmentä. Matkustajan pitää muistaa, etteivät kaikki maat siirry kesäaikaan lainkaan (tai siirtyvät eri aikaan). Kellojen siirtämisen takia myös kesän aamuruuhkat voivat keskittyä entistä enemmän aurinkoiseen aikaan, mikä voi osaltaan pahentaa saasteongelmia.
Paljon on siis kesäajasta sekä hyötyä että haittaa. Onkohan koskaan tehty kattavaa tieteellistä tutkimusta, jossa näiden kaikkien asioiden vaikutuksia olisi selvitelty kattavasti? Kun esimerkiksi liikenneonnettomuuksien on sanottu vähenevän liikenteen keskittyessä paremmin valoisaan aikaan, toisaalta kevätaamuisin aamutokkuraisena rattiin hyppääminen voi lisätä onnettomuuksia.
Normaaliaikaan (kansanomaisesti "talviaikaan"), joka on siis se oikea aika, jota noudatettiin aina ennen kesäaikakäytäntöä (Suomessa kesäaika vuodesta 1981 alkaen), siirrytään sitten taas sunnuntaina 26. lokakuuta 2008 kello 4.00.
Jos on vaikeuksia muistaa, mihin suuntaan viisareita siirrellään, on hyvä pitää mielessä tämä muistisääntö:
"Viisareita siirretään aina lähintä kesää kohti - kaikkihan me pidämme kesästä!"
Siis keväällä kelloa siirretään tunnilla eteenpäin ("yritetään päästä nopeammin kohti tulevaa kesää") ja syksyllä tunnilla taaksepäin ("yritetään palata takaisin kohti juuri päättynyttä ihanaa kesää").
Sekunnin tarkkuudella oikean kellonajan voi tsekata osoitteesta http://www.aika.fi/ .
Hyvää kesäaikaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti