tiistai 10. helmikuuta 2009

Vastaan kestävän energian viikon haasteeseen

Katja haastoi minut mukaan kirjoittamaan kestävästä energiasta, koska tällä viikolla vietetään EU:n kestävän energian viikkoa. Vastaan haasteeseen tällä kirjoituksellani. Aihehan on minulle henkilökohtaisestikin tärkeä ja olen kirjoitellut siitä useasti ennenkin (ks. tunniste/tagi energiantuotanto).

Virallista tietoa EU:n kestävän energian viikosta ja EU:n energiaan liittyvistä kannanotoista löytyy sivuilta http://www.eusew.eu/, http://www.managenergy.net/ ja http://www.sustenergy.org/ (viimeisin myös suomeksi). Nuorille ja opetustyöhön on suunnattu KidsCorner.

Mielestäni oleellinen asia tässä on uusiutumattomien, kasvihuonekaasuja tuottavien fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energianlähteillä. Toisaalta opettajana en halua jyrkästi puolustaa mitään yksittäistä näkökantaa vaan tarjoilla kustakin asiasta sekä hyviä että huonoja puolia, joista opiskelijat voivat itse muodostaa oman mielipiteensä.

Esimerkiksi peltopolttoaineissa (ravintokasveista tuotettavissa biopolttoaineissa) on paljon myös erittäin pahoja haittapuolia, vaikka ne vähentävätkin kasvihuonekaasujen päästöjä. Peltopolttoaineet kilpailevat peltopinta-alasta ravintokasvien kanssa, mikä nostaa ruoan hintaa ja voi jopa pahentaa maapallon nälkäongelmaa. Tästä piirsin oheisen havainnollistavan kaavion (sen saa suuremmaksi klikkaamalla).

Biopolttoaineissa pitäisikin ehkä keskittyä muihin biopolttoaineisiin kuin peltopolttoaineisiin. Eikä unohtaa sovi muitakaan uusiutuvia energiamuotoja, aurinkovoima, tuulivoima, maalämpö, aaltoenergia jne., jotka tarjoavat biopolttoaineitakin merkittävämpiä mahdollisuuksia.

Toinen erittäin oleellinen asia on nykyisen valtavan kulutusyhteiskunnan kyseenalaistaminen. Kulutusta vähentämällä myös energian käyttö muuttuisi järkevämpään suuntaan. Suomessa teollisuus on hyvin energiavaltaista, mutta myös jokainen yksilö voi vaikuttaa omilla valinnoillaan. Tästä olen kirjoittanut aiemminkin.

Jokainen voi aloittaa pienillä teoilla, vaikkapa vaihtamalla hehkulamput energiansäästölampuiksi. Hehkulampun energiasta suurin osa menee lämmöntuottoon eikä valaistukseen. Tuo lämmöntuottoon mennyt energia tietysti saadaan hyödynnettyä lämpönä, mikäli patterien termostaatit reagoivat tehokkaasti tähän ylimääräiseen lämmöntuottoon ja mikäli lamput sijaitsevat siten, ettei lämpö karkaa heti ilmanvaihdon mukana ulos. Vain se pieni osuus, mikä karkaa ikkunoiden läpi ulos, jää hyödyntämättä. Toisaalta lämpöä saadaan tuotettua tehokkaamminkin ja järkevämmin kuin sähkön avulla. Jos talo lämpiää muulla kuin sähköllä, lämmön tuottamisessa hehkulamppujen avulla ei ole paljonkaan järkeä. Sähkölämmitteisissäkin taloissa parempi energiantuotantokeino on ilmalämpöpumppu. Lisäksi kaikissa taloissa hehkulamppujen tuottama lämpö menee hukkaan lämpimään kesäaikaan - tai tuo hehkulamppujen tuottama lämpö jopa hieman lisää jäähdytystarvetta ja siten energian kulutusta.

Motiva on tehnyt erittäin tarkkoja laskelmia siitä, kuinka paljon voi säästää käyttämällä energiansäästölamppuja. Energiansäästölamput kuitenkin sisältävät elohopeaa, joten niitä pitää muistaa käsitellä ongelmajätteenä. Kierrättämällä elohopea saadaan kuitenkin talteen siten, ettei se mene luontoon. Paljon enemmän elohopeapäästöjä tulee siitä, jos talvipakkasilla joudutaan käynnistämään suuren sähkönkäytön takia elohopeapäästöjä ilmaan tuottavia hiilellä toimivia varavoimaloita.

Kodinkoneita hankittaessa kannattaa valita mahdollisimman vähän sähköä kuluttavia malleja, joita on listattu esimerkiksi TopTen Suomi -sivulle. Mielessä on hyvä pitää myös kaikki maalaisjärjelläkin pääteltävissä olevat ohjeet. Älä sijoita huonekaluja lämpöpattereiden eteen. Vedä verhot tai sälekaihtimet ikkunan eteen pakkasöinä, sillä ne eristävät lähes yhtä paljon kuin ylimääräinen ikkunalasi. Älä jätä kännykän laturia kiinni pistorasiaan, ellet lataa kännykkää, sillä laturi kuluttaa koko ajan sähköä. Älä jätä laitteita standby-tilaan, vaan sammuta televisio ja muut elektroniset laitteet yön ajaksi aina virtakytkimestä, ei vain kaukosäätimestä. Lisää vinkkejä voi tsekata vaikkapa Energianeuvoja-sivulta tai Energia-Esterin saitilta.

Kaikkein tärkeintä on miettiä koko elämäntapaansa ja jättää kaikki turha, pölyä keräävä krääsä hankkimatta. Jokaisella on mielestäni oltava oikeus myös elämän ylellisyyksiin, kunhan koko elämä ei perustu jatkuvaan ja yhä kiihtyvään luonnonvarojen kuluttamiseen. Mielessä on hyvä pitää saksalainen viisaus: hitaammin, lähemmäs, vähemmän, paremmin, kauniimmin. Ei kai aina tarvitse haluta enemmän ja enemmän kaikkea uutta?

Ajattelemisen aihetta antaa Mauritz Nylundin runo tai mietelmä nimeltään Toivomuslista:

Toivomuslista

Omakotitalo.
Sauna.
Uima-allas.
Tenniskenttä.
Vesitaso.
Oma saari.
Haaremi.
Hyvä kunto.
Kuolemattomuus.
Siinä kaikki.
Toistaiseksi.

1 kommentti:

Jari Kolehmainen kirjoitti...

YLE:n uutiset kertoi äsken, että valitettavasti käytetyistä energiansäästölampuista arviolta yli puolet päätyy kaatopaikoille.

Suomessa energiansäästölamppuja myydään vuosittain nelisen miljoonaa kappaletta. Nämä sisältävät yhteensä noin 70 kilogrammaa elohopeaa, raskasmetallia, joka on vaarallinen ravintoketjuissa rikastuva ympäristömyrkky.

Eivätkö ihmiset ymmärrä energiansäästölamppujen olevan ongelmajätettä? Vai onko kyse vain laiskuudesta, eikä lamppuja jakseta viedä asianmukaisiin vastaanottopisteisiin, koska vastaanottopaikkoja on hyvin vähän ja matka voi olla pitkäkin?

Joskus olen nähnyt tällaisen laskelman: Vaikka energiansäästölamppujen elohopea päätyisi luontoon, siitä huolimatta elohopeapäästöt kilowattituntia kohden olisivat pienemmät kuin mitä syntyy kivihiilen polttamisessa.

Joka tapauksessa energiansäästölamppujen elohopea pitäisi kuitenkin saada kerättyä talteen. Jos kierrätys toimii asianmukaisesti, elohopeaa ei pääse luontoon lainkaan. Tarvitaan ilmeisesti sekä lisää valistusta että lisää energiansäästölamppujen vastaanottopisteitä.