Mukavaa ekologista pääsiäistä... ei kun joulua!

Eilen (19.12.2011) ihailin kävelyretkellä Kouvolassa upeita pajunkissoja aivan kuin pääsiäisenä! Maakin oli yhtä märkää kuin kevättulvien aikaan.

Tämän päivän Kouvolan Sanomien mukaan Kouvolassa on satanut joulukuussa jo yli 100 millimetriä vettä, Kymijoen virtaama on sama kuin kevättulvien aikaan ja alajuoksulla ollaankin jo tulvarajalla. Paikoin joulukuun alkupuoli on ollut sateisin 50 vuoteen.

Ilmatieteen laitoksen meteorologien Twitter-päivityksen (20.12.2011) mukaan Kouvolassa (Anjalassa) on nyt rikottu tilastohistorian paikkakuntakohtainen joulukuun sademääräennätys, samoin kuin Helsinki-Vantaalla ja Hangossa. Ajalla 1.-19.12.2011 Kouvolassa on satanut 139,4 mm (koko joulukuun normaali määrä keskimäärin 60 mm) ja sadetta on havaittu 172 tuntimittauksessa, mikä on lähes 40 % tuntien lukumäärästä! Koko Suomenkin kaikkien aikojen joulukuun sade-ennätys taitaa mennä Kouvolan sateilla uusiksi.

Meteorologi Pauli J. Jokisen mukaan joulukuun alku onkin ollut Suomessa paikoin harvinaisen leuto ja poikkeuksellisen sateinen: "Viidenteentoista päivään mennessä kulunut joulukuu on ollut Suomessa keskimäärin noin kuusi astetta tavanomaista leudompi. Tämä ei kuitenkaan ole vielä poikkeuksellisen leuto joulukuun aloitus, sillä vastaavanlaisia jaksoja löytyy noin 4-5 kpl viimeisten 50 vuoden ajalta. Lämpimään ilmaan mahtuu enemmän vesihöyryä kuin kylmään ilmaan. Tämän vuoksi kesäisin sademäärät ovat selvästi suurempia kuin talvisin. Koska joulukuu on ollut hyvin leuto, myös sademäärät ovat päässeet kasvamaan suuriksi. Kuukauden puoliväliin mennessä joillakin Etelä-Suomen havaintoasemilla joulukuun alku on ollut sateisin ainakin 50 vuoteen. -- Kouvolan Anjalassa on sadetta kertynyt 1.12.-17.12. välisenä aikana noin 120 millimetriä kun tyypillinen koko joulukuun sademäärä on noin 60 mm. Eli siellä on kertynyt jo tuplat tavanomaiseen joulukuuhun verrattuna. Suurin Suomessa mitattu joulukuun sadekertymä on vuonna 1974 Pohjankurussa mitattu 159 mm. Tätä menoa tuo ennätys on kyllä vaarassa mennä rikki. -- Etelä-Savossa termisen talven alku on jo noin 1,5 kk myöhässä. Aivan etelässäkin terminen talvi on jo noin kuukauden myöhässä tavanomaisesta."

Ilmatieteen laitoksen mukaan myös ukkosia on ollut tämän vuoden joulukuussa vuodenaikaan nähden harvinaisen paljon: "Kuluvan joulukuun aikana säätila Etelä-Suomessa ei ole ollut kovinkaan talvinen. Lisäksi erittäin lämmin meri on edesauttanut kuuro- ja ukkospilvien kehittymistä. Epävakainen ja kostea sää on mahdollistanut sen, että joissakin kuuropilvissä sähköä syntyy riittävästi muutamaa salamaa varten. Ukkostaa voi myös räntä- tai lumisateessa. -- Kuluva joulukuu on noussut salamoinnin osalta 2000-luvun ennätykselliseksi. Kuun puoleenväliin mennessä Suomen maa-alueilla on paikannettu 23 salamaa."

Tavallisesti joulukuussa havaitaan Suomessa keskimäärin vain yksi salama, kun heinäkuun keskimääräinen salamaluku on 60 000. Salamoinnin paikannustietojen kerääminen aloitettiin vuonna 1998, eikä koko tänä tilastointiaikana salamoita ole havaittu joulukuussa yhtä paljon kuin nyt.

Kannattaa tutustua Ilmatieteen laitoksen joulukuun ja erityisesti joulunpyhien säätilastoihin.

Tässä kertauksena joulukuuseen liittyviä asioita viimevuotisesta blogikirjoituksestani: "Väitteiden mukaan ensimmäinen koristeltu joulukuusi pystytettiin Latvian Riikaan vuonna 1510. Suomeen joulukuusiperinne lienee tullut 1800-luvun lopulla Saksasta. Kaksimetrisen joulukuusen kasvamiseen on mennyt aikaa 8-12 vuotta. Tuona aikana aito luonnonkuusi on sitonut runsaasti hiilidioksidia, joten se on varsin ekologinen tuote. Sen sijaan muovikuusen valmistamiseen käytetään runsaasti fossiilista öljyä. Siinä on yleensä myös metallisia osia, esimerkiksi lyijyä. Kaikkiaan yhden muovikuusen valmistamiseen ja Kiinasta Suomeen kuljettamiseen kuluu uusiutumattomia luonnonvaroja noin 27 kiloa. Onko luonnonkuusi siis selvästi muovikuusta ekologisempi vaihtoehto? Ei välttämättä! Vastaus riippuu siitä, mistä ja miten kuusi haetaan. Jos kuusenhakumatkalla ajaa autolla 13 kilometriä, tässä kuluu jo tuo muovikuusen valmistamiseen tarvittu 27 kilogrammaa luonnonvaroja. Ratkaisevinta onkin siis se, kuinka kuusi haetaan. Joutuuko hakumatkalla ajamaan pitkiä matkoja pelkästään luonnonkuusta kaatamaan tai muovikuusta ostamaan vai tuleeko samalla hoidettua matkan varrella tai määränpäässä muita asioita? Kuinka usein tämä hakumatka tehdään? Luonnonkuusi on haettava joka vuosi, muovikuusta käytetään keskimäärin 6-7 vuotta, vaikka se voisi kyllä hyvin säilyä yli kymmenenkin vuotta. Haetaanko kuuset yksitellen vai tuodaanko niitä kerralla esimerkiksi kuorma-autolla suurelle joukolle ihmisiä? Onko luonnonkuusi aito luonnonkuusi vai viljelty, runsaasti lannoitettu kuusi? Onko luonnonkuusi kotimainen lähituote vai kaukaa Tanskasta rahdattu? Itse olen päätynyt hakemaan kävellen myyjältä puolen kilometrin päästä kotimaisen, aidon, viljelemättömän luonnonkuusen. En halua ostaa öljystä epämääräisissä oloissa valmistettua, kaukaa rahdattua Made in China -kuusta. Jos joku sellaisen haluaa ostaa, eipä se silti kauhean suuri ekosynti ole, onhan se sentään monivuotinen tuote. Pääasia on se, että kuusenostomatkalla käydään kävellen tai autoiltaessa tehdään samalla muutkin ostokset, ettei kerry turhia autoilukilometrejä. Missään tapauksessa en halua sortua ostamaan jostakin Tanskasta yhtä vuotta varten tänne asti rahdattua, runsaasti lannoitettua viljelykuusta. Kuusessa on noin 20 000 - 400 000 neulasta. Jos kuusen rinnankorkeusläpimitta (rinnankorkeus = 1,3 metriä) on 2 cm, laskennallisesti siinä on 150 000 neulasta. Jos taas rinnankorkeusläpimitta on 3 cm, siinä on 300 000 neulasta. Yhdessä luonnonkuusessa on noin 200 000 - 500 000 hyönteistä, joista suurin osa on pikkuruisia punkkeja ja hämähäkkejä. Ne ovat kuitenkin täysin vaarattomia ja suurin osa niistä kuolee sisällä muutamassa vuorokaudessa."

Joulunakin kannattaa muistaa kierrätys. Joulukinkun paistorasva kuuluu jäähtymisen jälkeen kompostoriin tai biojätekeräykseen. Tuikkujen alumiinikuoret voi viedä pienmetallin keräykseen ja muoviset hautakynttilät energiajätteeseen.

Lahjapaperit eivät sovi paperinkeräykseen, koska ne sisältävät liian paljon väriaineita. Paperit ja nauhat kannattaa säästää seuraavan vuoden paketointitarpeiksi. Hieman rypistyneestä paperista tulee kauniin ryppyinen, kun sen rutistelee ennen paketointia pieneksi mytyksi tai palloksi. Jos lahjapaperit heittää roskikseen, ne kuuluvat energiajätteeseen tai loppujätteeseen. Styroksitkin voi laittaa energiajätteeseen, jos sellainen keräys on käytettävissä. Pahvit, kartongit ja aaltopahvi sopivat keräyskartonkiastiaan.

Uuden vuoden tinoissa on oikeasti vain 5 % tinaa ja 95 % lyijyä. Koska lyijy on raskasmetalli, tinat ovat ongelmajätettä. Valettukin tina kannattaa säilyttää seuraavaan uuteen vuoteen uudelleen valettavaksi. Vaihtoehtoisesti sen voi kiikuttaa jäteasemalle vaarallisten jätteiden keräykseen.

Toivotan hyvää, rentouttavaa ja rauhallista joulun aikaa kaikille blogini lukijoille!

Kiitos yhteisistä hetkistä vuonna 2011 ja mukavaa uutta vuotta 2012!