ECMWF: normaali kevät
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) on tehnyt vuodenaikaisennusteen, jonka mukaan Suomen alkukevät vaikuttaa lämpötiloiltaan tavanomaiselta. Samoin sademäärät näyttävät normaaleilta. ECMWF:n vuodenaikaisennusteita ja kuukausiennusteita sekä niiden päivittymistä seurataan tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla.
NOAA/NWS: maaliskuussa viileää, muuten normaali kevät ja kesä, Lapissa ehkä normaalia lämpimämpää ja sateisempaa
Yhdysvaltalainen NOAA/NWS ennustaa kolmen kuukauden jaksojen keskimääräisiä lämpötiloja näin: maalis-toukokuussa tavanomaista (aivan eteläisimmässä ja kaakkoisimmassa Suomessa mahdollisuus tavanomaista kylmempään), huhti-kesäkuussa samoin kuin touko-heinäkuussa, kesä-elokuussa ja heinä-syyskuussakin Etelä-Suomessa tavanomaista, Lapissa hieman keskimääräistä lämpimämpää. Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät koko aikavälillä maaliskuusta syyskuuhun näyttävät koko Suomessa hyvin tavallisilta. Lämpötilojen kuukausittaisessa tarkastelussa maaliskuu näyttää koko Suomessa selvästi pitkän aikavälin keskiarvoja kylmemmältä. Sen sijaan huhtikuu, toukokuu, kesäkuu ja heinäkuu näyttävät Etelä- ja Keski-Suomessa hyvin tavallisilta, kun taas Pohjois-Suomessa on hieman keskimääräistä lämpimämpää, erityisesti toukokuussa. Sademäärien kuukausittaisessa tarkastelussa maaliskuu vaikuttaa hyvin kuivalta. Huhtikuu, toukokuu, kesäkuu ja heinäkuu ovat sademääriltään hyvin tavallisia, vaikka ajoittain Etelä-Suomessa voikin olla keskimääräistä kuivempaa ja Pohjois-Suomessa keskimääräistä sateisempaa. Edellä oleviin linkkeihin päivittyvät jatkuvasti uusimmat ennusteet. Lisää ennustekarttoja löytyy tästä linkistä.
Ranskan ilmatieteen laitos: maaliskuussa lämmintä, sen jälkeen melko tavanomaista
Ranskan ilmatieteen laitos antaa jälleen kaikkein tarkimmilta vaikuttavat ennustekartat. Ne ovat kuitenkin ilmeisesti jopa yksityiskohtaisempia kuin mihin käytetty säämalli antaa perusteita. Maaliskuuksi Suomeen ennustetaan asteen verran normaalia lämpimämpää ja kuivaa säätä. Huhtikuu näyttää Etelä-Suomessa tavanomaiselta, Keski-Suomessa puolisen astetta tavanomaista kylmemmältä ja Pohjois-Suomessa noin asteen tavanomaista kylmemmältä. Toukokuussa taas Etelä-Suomessa olisi hieman tavanomaista lämpimämpää, Keski-Suomessa normaalia ja Pohjois-Suomessa kylmempää. Suomi vaikuttaa siis olevan normaalia lämpimämmän Länsi-Euroopan ja normaalia kylmemmän Pohjois-Euroopan rajakohtana. Sademäärät ovat pitkän aikavälin keskiarvojen mukaisia sekä huhti- että toukokuussa. Kesäkuu näyttää olevan koko Suomessa lämpötiloiltaan tavanomainen, mutta varsinkin Pohjois-Suomessa sademäärät voivat olla keskimääräistä suurempia.
IRI: tavanomainen tai hieman sitä lämpimämpi kevät
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) ennusteissa jakso maaliskuusta toukokuun loppuun näyttää Suomessa lämpötiloiltaan tavanomaiselta. Aivan eteläisimmässä Suomessa on pieni mahdollisuus keskimääräistä lämpimämpään säähän. Huhti-, touko- ja kesäkuun jaksolla normaalia lämpimämmän sään todennäköisyys on koko Suomessa 40 %, normaalin 35 % ja normaalia kylmemmän 25 %. Touko-heinäkuun jakso näyttää lämpötiloiltaan tavanomaiselta. Sademäärät näyttävät olevan normaaleja koko kevään ja alkukesän ajan. Päivitetyt ja yksityiskohtaiset ennusteet löytyvät nettisivulta, jossa aukeavat ensin sade-ennusteet (precipitation). Valitse "Forecast Type" -kohdasta "Temperature", jos haluat nähdä lämpötilaennusteet.
Venäjän ilmatieteen laitos: lämmin, sademääriltään normaali kevät
Venäjän ilmatieteen laitos ennustaa maalis-toukokuun jaksolle koko Suomeen keskimääräistä lämpimämpiä lämpötiloja. Sademäärät näyttävät tavanomaisilta.
WSI: lämmin kevät
WSI ennustaa maaliskuuksi Pohjoismaihin tavanomaista kylmempää säätä lukuun ottamatta Suomea. Huhtikuussa koko Eurooppa näyttää tavallista lämpimämmältä lukuun ottamatta Irlantia, Espanjaa ja Portugalia.
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ENSO-värähtely (El Niñon ja La Niñan vaihtelu) ei vaikuta yhtä voimakkaasti kuin tropiikissa. Tropiikissa vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Pitkän aikavälin vuodenaikaisennusteet ovatkin vasta kehittelyvaiheessa.
Ennusteiden tulkinnassa on huomattava myös se, etteivät ne ennusta yksittäisiä säätapahtumia vaan antavat todennäköisyyksiä sille, kuinka paljon tietyn jakson (esimerkiksi maalis-toukokuun) keskilämpötila poikkeaa normaalista. Esimerkiksi poikkeama lämpimään suuntaan voi tarkoittaa joko sitä, että koko jakson ajan ollaan tavanomaisten keskiarvojen yläpuolella tai sitä, että tarkastelujakson aikana on yksi hyvin kuuma jakso ja muuten ollaan tavanomaisissa lukemissa.
Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan vertailukautta 1981-2010, jossa lämpötilat (erityisesti talvella) ovat ilmastonmuutoksen takia lämpimämpiä kuin virallisella kansainvälisellä vertailukaudella.
Tarjolla on jopa päiväkohtainen sääennuste kuukaudeksi
Yhdysvaltalainen AccuWeather on alkanut julkaista Suomeenkin päiväkohtaisia ennusteita 25 päiväksi. Tässä esimerkkeinä helmikuun ennusteet Helsinkiin, Kouvolaan, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Rovaniemelle. Harmaalla tai beigellä pohjavärillä näkyvät havainnot, sinisellä värillä ennusteet. Merkintä "Hist. Avg." tarkoittaa pitkän aikavälin tilastollista keskiarvoa ko. päivämäärän lämpötiloista (Lo = alin lämpötila). Linkeistä voit katsoa vaikkapa hiihtoloman sään jo nyt!
Tällaiset ennusteet ovat kuitenkin hyvin epävarmoja. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava
Muuta aiheeseen liittyvää tai ajankohtaista
Miksi kesä 2012 oli kylmä?
Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti
Vetääkö lämpenevä maapallo hetken henkeä?
Australiassa historian pahin helleaalto
Pasi Toiviainen (Prisman tiedeblogi): Kahden asteen kiista - Ilmastonsuojelun loppu
6 kommenttia:
Hei! Miksi et koskaan tee juttua siitä että ilmatieteenlaitoksen ennusteet lämpenevistä ja vähälumisista talvista karisevat reisille vuosi toisensa perään. Oletko koskaan laskenut mikä oli talvien keskilämpötila 1988-89-2000-01 ja sen jälkeen? Esim.jyväskylässä ne ovat 88-89..00-01 -6,4 ja 01-02..12-13 -7,6, joten vaikka kahden seuraavan talven keskilämpötila olisi ennätyslämpöisiä ja nollassa, talvet eivät olisi lämmenneet lainsinkaan keskimäärin 15 viimeisen vuoden aikana.
30-vuoden keskiarvoihin tuijottelu on hyvin kyseenalaista, ensin pitää kylmetä 30-vuotta ennenkuin tunnustetaan että talvet eivät lämmenneetkään kun siellä toisessa päässä(1981-90) oli myös kylmien talvien vuosikymmen. Vuonna 2020 30-vuotisjaksosta poistuu 1981-1990 jakso, joka sisälsi kaksi hyvin poikkeuksellisen kylmää talvea ja keskiarvo oli jyväskylässä -9,1. Jos siis 2011-2020 talvien keskilämpötila on jyväskylässä vaikkapa -8 niin loppupäätelmä ilmatieteenlaitoksella ja sinulla on että talvet ovat lämmenneet edelleen, vasta sitten kun 30-vuotisjaksoksi tulee 2001-2030 poistuu talvien osalta hyvin leuto 1991-2000 luku laskuista ja yllättäen huomataankin että talvet kylmenevät. Kyllä 15 viimeisen talven keskilämpötila sitä edellisiin 15 talveen jo kertovat ettei mitään lämpenemistä ole talviin tullut. Ilmatieteenlaitos on myös mainostanut kylmien talvien todennäköisyyksiä hyvin pieniksi vaikka niitä esiintyy yhä enemmän.
Kiitos kommentistasi.
Talven (joulukuu-helmikuu) keskilämpötiloista Jyväskylässä on diagrammi vuosilta 1950-2012 Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla. Jyväskylän talvien keskilämpötilat 30-vuotisjaksoilla ovat olleet seuraavat:
-jaksolla 1961-1990 talven keskilämpötila -8,9 astetta
-jaksolla 1971-2000 talven keskilämpötila -7,9 astetta
-jaksolla 1981-2010 talven keskilämpötila -7,7 astetta
Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna talvet ovat siis hitaasti koko ajan lämmenneet, vaikka välillä onkin ollut useita kylmiä (ja lumisia) talvia peräkkäin.
Lämpeneminen näkyy hyvin Jyväskylän koko vuoden pitkäaikaisissa keskilämpötiloissa.
Talvet sekä koko vuodet ovat siis Jyväskylässäkin lämmenneet. Periaatteessa on kuitenkin mahdollista, että varsinkin ilmastonmuutoksen alkuvaiheessa
Suomen alueella talvet voisivat väliaikaisesti jopa viilentyä.
Joka tapauksessa luontainen sään vaihtelu jatkuu, eivätkä kylmät talvet Suomesta kokonaan katoa ilmastonmuutoksenkaan myötä. Lisääntyvän haihtumisen myötä sademäärät (myös lumisateet) saattavat lisääntyä.
Ilmastonmuutosta tarkasteltaessa 30 vuotta on minimi. Erityisesti 30 vuoden keskiarvoa käytetään, kun verrataan vallitsevaa säätä menneeseen. Esimerkiksi maanviljelijöiden on tärkeää tietää, millainen tuleva sää on verrattuna totuttuun ja miesmuistiin. Tässä yhteydessä on siis järkevintä käyttää viimeisintä 30 vuoden jaksoa. Ilmastonmuutosvertailuissa kansainvälisesti yleisesti käytetty vertailujakso on 1961-1990. Parasta on katsoa mahdollisimman pitkää ajanjaksoa ja mahdollisimman laajaa aluetta, ei pelkästään yhtä kaupunkia.
Useat uudet tutkimukset vahvistavat ihmisen vaikuttavan ilmastoon.
Useimmat kansainväliset tutkimuslaitokset ennustavat meille tällä hetkellä hyvin tavanomaista kesää, mikä tarkoittaa joko sitä, että ennusteiden mukaan kesä todella on tavanomainen, tai sitä, etteivät lähtötiedot vielä tässä vaiheessa riitä ennustamaan mitään tavanomaisesta poikkeavaa.
Venäjän ilmatieteen laitos ennustaa meille nyt tavanomaista kylmempää jaksoa touko-heinäkuuksi.
IRI:n mukaan kesämme näyttää tavanomaista lämpimämmältä, varsinkin loppukesää kohti mentäessä.
WSI ennustaa Suomeen tavanomaista kylmempää huhtikuuta (paitsi ehkä aivan pohjoisimmissa osissa), mutta toukokuussa lämpenee ja kesäkuu näyttää jo tavanomaista lämpimämmältä.
Tarkempi, päivitetty kirjoitukseni pitkän aikavälin sääennusteista kesäksi 2013 ilmestyy noin kuukauden kuluttua. Mukavaa kesän odotusta!
Koko kesän 2013 sääennuste (vuodenaikaisennuste) löytyy nyt tästä linkistä. Hyvää kesää!
Palaan vielä Jyväskylän talvisäihin. Ajanjaksolla 1984-2014 Jyväskylän talven (kuukausien joulu-helmikuu keskilämpötila) keskilämpötila on ollut -7,3 astetta. Lämpeneminen siis näkyy tälläkin pitkän aikavälin jaksolla, vaikka mukaan mahtuu muutama viime vuosina ollut kylmäkin talvi.
Lähetä kommentti