Oliko 2013 ihmiskunnan paras vuosi?

Elämmekö tällä hetkellä ihmiskunnan tähän mennessä parasta aikaa? Zack Beauchamp on sitä mieltä, että vuosi 2013 oli ihmiskunnan historian paras vuosi. Hän perustelee väitettä seuraavilla viidellä asialla:



© fotomek - Fotolia.com

1. Yhä harvemmat kuolevat nuorina ja yhä useammat elävät entistä pitempään

-Kaikissa maailman maissa sekä imeväis- että lapsikuolleisuus on laskenut vuodesta 1950.

-Vuosien 1990 ja 2010 välillä alle viisivuotiaiden kuolleisuus putosi puoleen. Tuhkarokkoon kuolleiden määrä putosi 71 prosentilla ja tuberkuloosi- sekä äitiyskuolleisuus 50 prosentilla. Aids-kuolleisuus väheni 24 prosentilla ajanjaksolla 2005-2010.

-Maailmanlaajuisesti eliniänodote on noussut 47 vuodesta (vuonna 1950) jo 70 vuoteen (vuonna 2011). Maapallon keskivertoihminen elää nykyään lähes kaksi kertaa niin pitkään kuin brittiläinen vuonna 1850, jolloin brittien eliniänodote oli 40 vuotta.

-Kehitykseen ovat vaikuttaneet sekä teknologiset että poliittiset innovaatiot ja kansainvälinen avustus sekä kehitysyhteistyö.

2. Yhä harvemmat kärsivät äärimmäisestä köyhyydestä, ja maailmasta on tulossa onnellisempi

-Keskiluokan elintaso on parempi kuin koskaan ennen. Toki ongelmia on edelleen esimerkiksi monissa Afrikan maissa, mutta kokonaisuutena maailma on rikkaampi kuin ikinä aiemmin.

-Vuonna 2010 peräti 721 miljoonaa ihmistä vähemmän eli äärimmäisessä köyhyydessä (eli alle 1,25 dollarilla päivässä vuoden 2005 dollarin arvolla laskettuna) kuin vuonna 1981, vaikka samaan aikaan maapallon väestö on kasvanut huomattavasti. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus maapallon väestöstä on siis pudonnut 40 prosentista 14 prosenttiin. Alhaisen tulotason maita erikseen tarkasteltaessa äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus on pudonnut 63 prosentista 44 prosenttiin.

-Globaali BKT nousi 2,3 prosenttia vuonna 2012 ja noussee 2,9 prosenttia vuonna 2013.

-Kiinan ja Intian vaurastuminen aiheuttaa suurimman osan koko maapallon taloudellisesta kehityksestä. Väestönkasvun takia Kiinassa kuitenkin on äärimmäisessä köyhyydessä elävien lukumäärä nyt suurempi kuin vuonna 1981, vaikka prosenttiosuus koko väestöstä onkin pienentynyt.

-Maailman keskiluokka nauttii nyt televisioista, jääkaapeista ja muista aiemmin luksustuotteina pidetyistä tavaroista. Raha ja materiaalinen kulutus näyttävät tuovan onnea. (Katso kirjoitukseni "DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä".)

3. Sotiminen on yhä harvinaisempaa ja vähemmän tappavaa

-Sekä sodissa kuolleiden määrä että prosenttiosuus ovat vähentyneet huimasti alle vuosisadassa. Toisen maailmansodan aikaan sodassa kuoli 300 ihmistä 100 000 asukasta kohden, Korean sodan aikaan 30, 2000-luvulla enää alle 1. Tilanteeseen ei vaikuta yksinomaan väestönkasvu ja lääketieteen kehittäminen.

-Sisällissotien määrä suhteessa kansainvälisiin sotiin on lisääntynyt, mutta sisällissodat eivät näy maailmanlaajuisissa tilastoissa yhtä tappavina, esimerkkinä vaikkapa Syyrian sisällissota.

-Rauhantahto, demokratia ja onnistuneet rauhanturvaamisoperaatiot ovat lisääntyneet.

4. Murhat ja muut väkivaltarikokset vähenevät jatkuvasti

-Vaikka orjuutta yhä esiintyykin, se on kuitenkin nyt lain mukaan kielletty maapallon kaikissa maissa. Viimeisenä orjuuden kieltävä lainsäädäntö tuli voimaan Mauritaniassa vuonna 2007.

-Euroopassa murhat ovat vähentyneet murto-osaan keskiajalta (murhattiin 32 ihmistä 100 000 asukasta kohden) 1900-luvulle (enää 1,4) tultaessa.

-Vuonna 2001 maapallolla kuoli murhissa 557 000 ihmistä, noin kaksi kertaa niin paljon kuin sodissa. Vuonna 2008 murhattiin enää 289 000 ihmistä. Valtioista 75 prosentissa murhat ovat vähentyneet sen jälkeenkin.

-Kuolemanrangaistukset ovat vähentyneet.

-Rikollisuuden vähentymiseen ovat voineet vaikuttaa tehostunut poliisitoiminta (mm. uudet DNA-tutkimusmenetelmät), huumeaallon heikkeneminen ja luksustuotteiden hinnan halpeneminen, jolloin niiden varastaminen ei ole enää niin kannattavaa.

-Ehkä erikoisin ja mielenkiintoisin väite rikollisuuden vähenemisen syyksi on lyijyttömän bensiinin käyttäminen. Lyijy on raskasmetalli, joka vaurioittaa esimerkiksi aivojen aggressiivisuutta sääteleviä osia. Yhdysvalloissa väkivaltarikokset lisääntyivät pienellä viiveellä autoistumisen myötä ja alkoivat hiljalleen vähentyä siirryttäessä lyijyttömän bensiinin käyttämiseen. Nyt lyijyllinen bensiini on kielletty 175 maassa ja veren lyijypitoisuudet ovat pienentyneet 90 prosenttia.

5. Sukupuolten välinen tasa-arvo on lisääntynyt, rasismi ja muu syrjintä vähentyneet

-Rotusortoa, sukupuolten epätasa-arvoa, antisemitismiä, homofobiaa ja muita syrjinnän muotoja esiintyy kiistatta edelleen, mutta siitä huolimatta elämme nyt ehkä modernin sivilisaation tasa-arvoisinta aikaa.

-Vuonna 2003 samaa sukupuolta olevien avioliitto ei ollut Yhdysvalloissa sallittu missään osavaltiossa. Tämän vuoden loppuun mennessä 38 prosenttia yhdysvaltalaisista elää osavaltioissa, joissa se on sallittu. Illinoisissa tämä tulee sallituksi kesäkuun 2014 alussa.


Vuosi 2013 ei silti ehkä ollutkaan ihmiskunnan paras vuosi



© bilderstoeckchen - Fotolia.com

Ryan Koronowski ja Katie Valentine esittävät yhdeksän syytä, miksei vuosi 2013 ollut ihmiskunnan paras vuosi:

1. Globaali ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ylitti toukokuun 2013 aikana 400 ppm ensimmäistä kertaa mittaushistorian aikana

-Sinänsä 400 ppm ei ole mikään erityinen raja-arvo Keelingin käyrässä, mutta sillä on suuri symbolinen merkitys samaan tapaan kuin syntymäpäivien vietolla. (Katso Ilmastotiedon artikkeli "Hiilidioksidipitoisuus ylitti 400 ppm - onko se tärkeää?")

-Charles David Keeling aloitti mittaukset Mauna Loalla vuonna 1958, jolloin arvo oli 313 ppm. Viimeistä kertaa noin alhainen lukema saavutettiin vuonna 1960.

-Globaali ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut 41 prosenttia teollisen vallankumouksen (vuoden 1750) jälkeen.

2. Maapallo tulee yhä kuumemmaksi ja lämpenee yhä nopeammin

-IPCC:n syyskuussa julkaistun raportin mukaan tiedemiehet ovat yhä varmempia siitä, että ihmiskunta lämmittää maapalloa fossiilisia polttoaineita polttamalla. Varmuus on jo 95-100 prosenttia. (Katso kirjoitukseni "Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi ilmastonmuutoksen tieteellistä taustaa käsittelevän osaraportin".)

-Ajanjakso 1983-2012 oli lämpimin 30 vuoden jakso viimeisimmän 1400 vuoden aikana.

-Merenpinta nousee yhä nopeammin, kuivat alueet kuivuvat entisestään ja kosteat alueet tulevat yhä kosteammiksi, kun lämmin ilma sisältää yhä enemmän kosteutta.

-Korkeilla pohjoisilla leveysasteilla ikirouta sulaa, mikä on erityinen ongelma siksi, että se sisältää kaksi kertaa niin paljon hiilidioksidia kuin ilmakehä.

-Meriin sitoutuu yhä enemmän hiilidioksidia, mikä happamoittaa meriä ja voi aiheuttaa seuraavan massasukupuuton. (Katso CO2-raportin artikkeli "Merien happamoituminen jatkuu nopeana" ja Ilmastotiedon artikkeli "Pohjoisella jäämerellä on havaittu ennennäkemättömän nopeaa meren happamoitumista".)

-Ilmastonmuutos ei näytä hidastuneen, vaikka niin onkin väitetty. (Katso Ilmastotiedon artikkeli "Ilmaston lämpeneminen jatkuu ennusteiden mukaisesti".)

-Vuodesta 2013 näyttää tulevan WMO:n mukaan ainakin yhdeksän ensimmäisen kuukauden perusteella maailmanlaajuisesti mittaushistorian seitsemänneksi lämpimin vuosi.

3. Suuri määrä eläimiä ja kasveja on sukupuuton partaalla

-Ilmastonmuutos ei uhkaa vain ihmistä. Jopa 40-70 prosenttia lajeista voisi kuolla sukupuuttoon, jos maapallo lämpenee 3,5 celsiusastetta.

-Monien lajien evoluution täytyisi tapahtua 10 000 kertaa nopeammin, jotta ne pysyisivät ilmastonmuutoksen tahdissa.

-Esimerkiksi muuttolintuja uhkaavat aikaistuneet keväät ja keväältä vaikuttavat säät, jotka eivät kuitenkaan vielä olekaan keväitä.

-Meret eivät ole olleet 300 miljoonaan vuoteen niin happamia kuin nyt, joten vaarana on merilajien massasukupuutto.

-Merien planktonin väheneminen vaarantaa merien ravintoketjut. Sen sijaan meduusat yleistyvät lämpimyyden ja happamoitumisen myötä. Meriä uhkaa myös liikakalastus.

-Amazonin sademetsän tuhoutuminen lisääntyi 28 prosenttia vuoden aikana elokuusta 2012 heinäkuun 2013 loppuun.

4. Maailma kärsii kuumuudesta, kuivuudesta ja maastopaloista

-Vuosi 2013 oli sään ääri-ilmiöiden vuosi. Ääriarvosta toiseen mentiin sekä sademäärissä että lämpötiloissa. Marraskuu 2013 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin marraskuu. (Katso Helsingin Sanomien artikkeli "Kulunut marraskuu oli säähistorian kuumin".)

-Kiinassa oli kesällä 2013 pahin helleaalto 140 vuoteen.

-Australiassa oli vuonna 2013 mittaushistorian kuumin tammikuu, kuumin syyskuu ja ilmeisesti myös mittaushistorian kuumin vuosi. (Katso kirjoitukseni "Australiassa historian pahin helleaalto".)

-Yhdysvalloissa maastopalojen määrä ei ollut tänä vuonna poikkeuksellisen suuri, mutta siellä oli joitakin poikkeuksellisen rajuja maastopaloja.

-Länsi-Yhdysvalloissa on vallinnut viimeisimmän 13 vuoden ajan "megakuivuus", mikä on edistänyt myös maastopaloja. Tilanteen ennustetaan vain huonontuvan lähivuosina.

5. Saasteet iskivät väestökeskuksiin

-Kiina tuotti vuonna 2013 enemmän hiiltä kuin mikään kansakunta koskaan historiassa, mistä tulee kasvihuonekaasujen lisäksi runsaasti hengittämistä vaikeuttavia ilmansaasteita. (Katso CO2-raportin artikkeli "IEA: hiilen kysynnän kasvu hidastuu hieman".)

-Tammikuussa Beijingin ilmanlaatu oli mittaushistorian huonoin. Beijingin ilmassa oli melkein 30 mikrogrammaa kuutiometrissä enemmän hiukkasia kuin Beijingin lentokentän tupakointihuoneessa.

-Lokakuussa ennätyksellinen ilmansaastemäärä lähes sulki koko Harbinin kaupungin. Pienhiukkasia oli tuhat mikrogrammaa kuutiometrissä, mikä ylittää 40-kertaisesti WHO:n määrittelemän hyvän hengitysilman raja-arvon (alle 25 mikrogrammaa kuutiometrissä) ja yli kolminkertaisesti vaarallisen pitoisuuden rajan (300 mikrogrammaa kuutiometrissä).

-Joulukuussa ilmansaasteet pakottivat lapset ja vanhukset Shanghaissa sisälle ainakin viikon ajaksi.

6. Valtiot kärsivät yhä enemmän tuhoja mutta ovat silti haluttomia rajoittamaan päästöjä

-Vaikka Australia on kärsinyt helleaalloista, syyskuussa maan pääministeriksi valittiin Tony Abbott, joka oli kampanjassaan suhtautunut avoimen välinpitämättömästi ilmastonmuutokseen. Heti valintansa jälkeen Abbott lakkautti komission, jonka tehtävänä oli ollut tutkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia Australiaan. Hän vastustaa myös hiiliveroja ja haluaa leikata puhtaan energian sekä ilmastonmuutosviranomaisten varoja.

-Japanissa on ollut tuhoisa taifuuni sekä  mittaushistorian lämpimin kesä ja elokuussa Tokiossa mittaushistorian lämpimin vuorokauden alin lämpötila 30,4 astetta. Siitä huolimatta Japani ilmoitti Puolassa Varsovan ilmastokokouksessa haluavansa pienentää kasvihuonekaasujensa päästötavoitetta vuodelle 2020 aiemmin sovitusta 25 prosentista alle vuoden 2005 päästötason vain 3,8 prosenttiin alle vuoden 2005 päästötason.

7. Merenpinta nousi ennätyskorkealle ja voimisti tulvien sekä myrskyjen vaikutuksia

-Maaliskuussa 2013 merenpinnan maailmanlaajuinen keskiarvo nousi mittaushistorian korkeimmalle tasolle. Merenpinta nousee lämpölaajenemisen seurauksena, vaikka mannerjäätiköt eivät edes sulaisi. Jäätikötkin kuitenkin sulavat esimerkiksi Grönlannissa. (Katso kirjoitukseni "Asiantuntijoiden arvio: Merenpinnan kohoaminen saattaa ylittää metrin tällä vuosisadalla".)

-Vuosina 1901-2010 merenpinta nousi 19 senttimetriä eli 1,7 millimetriä vuodessa. Nyt (1993-2010) nousuvauhti on 3,2 millimetriä vuodessa.

-Merivirtojen ja paikallisten maastotekijöiden takia merenpinnan nousuvauhti on eri alueilla erilainen. Filippiineillä merenpinta on noussut yli kolminkertaisesti maapallon keskiarvon verran. Tämä oli osaltaan syynä siihen, että Haiyan-taifuuni pääsi aiheuttamaan niin suurta tuhoa. (Katso kirjoitukseni "Supertaifuuneja, liiallista hygieniaa, autovarkaita ja opetusmateriaalia ilmastonmuutoksesta".)

-Merenpinnan kohoaminen lisää myrskyjen voimaa myös Keski-Atlantilla, mikä nähtiin viime vuonna Sandy-hurrikaanin yhteydessä. (Katso kirjoitukseni "Sandy-myrsky, Suomen sateet, hukkaan heitetty ruoka, älypuhelimet ja ilmastonmuutos".)

-Yhdysvalloissa merenpinnan nousu uhkaa 17 prosenttia vaarantuneista tai uhanalaisista lajeista.

-Vuosina 1971-2010 maapallolle kertyneestä ylimääräisestä lämmöstä 90 prosenttia on sitoutunut meriin.

8. Kehittyneiden maiden pitäisi saada puolitettua fossiilisten polttoaineiden käyttö

-Jos halutaan rajoittaa maapallon lämpeneminen alle kahteen asteeseen, kehittyneiden maiden kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa tavoittelema kasvihuonekaasupäästöjen pienentäminen 17 prosenttia alle vuoden 2005 tason ei ole riittävä. Kehittyneiden maiden on saatava vähennettyä päästöjä 50 prosenttia alle vuoden 1990 tason jo tällä vuosikymmenellä. (Katso Ilmastotiedon artikkeli "Vuosi 2050 tulee pian ilmastopäästöjen puolittamisen kannalta?")

-Globaali öljyn käyttö on ollut tänä vuonna ja tullee ensi vuonna olemaan aiemmin arvioitua suurempi.

9. Metaanipäästöt on valitettavasti aliarvioitu

-Metaani näyttää olevan paljon aiempaa arvioitua voimakkaampi kasvihuonekaasu. Noin 20 vuoden aikajänteellä metaani on 86 kertaa ja sadan vuoden tarkasteluvälillä 34 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.

-Maakaasusta suurin osa on metaania. Poltettuna maakaasu tuottaa hiilidioksidia, tosin vähemmän kuin muut fossiiliset polttoaineet. Metaanivuodot maakaasun tuotannon eri vaiheissa kuitenkin näyttävät olevan paljon aiempaa arvioitua suuremmat. Maakaasun tuottajat ovat arvioineet vuotavan maakaasun määräksi 1,5 prosenttia, mutta uusimpien tutkimusten mukaan se voi olla vähintään 2,7 prosenttia, 9 prosenttia, 6-12 prosenttia tai jopa 17 prosenttia. Jos tiedot pitävät paikkansa, näyttääkin olevan vaikeasti perusteltavissa, että maakaasu olisi kivihiiltä parempi polttoaine. Itse hiilen polttaminen tuottaa maakaasun polttoa enemmän hiilidioksidia ja haitallisia ilmansaasteita, mutta maakaasusta näyttää tulevan suuret päästöt jo ennen sen polttamista. Jos vuoto on yli 3,2 prosenttia, maakaasu ei ole ilmaston kannalta hiiltä parempi polttoaine. (Katso Ilmastotiedon artikkeli "Siirtyminen hiilestä maakaasuun ei auta ilmastonmuutoksen hillinnässä".)

Johtopäätökset

Itse lisäisin ongelmiin vielä sen, että toiveet maapallon väestönkasvun selvästä hidastumisesta ovat osoittautuneet ennenaikaisiksi. Väestönkasvun taustalla ovat toki positiiviset asiat, esimerkiksi eliniän pidentyminen, lääketieteen kehittyminen ja elintason parantuminen. Väestönkasvu kuitenkin kiistatta aiheuttaa yhä enemmän painetta luonnonvarojen kulutukseen.

Yhteenvetona voisi sanoa, että maapallolla on tapahtunut paljon positiivista kehitystä, mutta pelkkään tyytyväisyyteen ei ole aihetta. Ongelmia riittää edelleen ratkottavana. Jos tekniikka kehittyy ja kansainvälisiä sopimuksia saadaan aikaisiksi, maapallon tulevaisuus voi olla turvattu huolimatta siitä, että tutkijat ovat varoittaneet maapallon biosfäärin olotilan muutoksen olevan todennäköinen sadan vuoden sisällä.

Lisätietoa

Talouskasvu ei vastoin yleistä luuloa ole kytkeytynyt irti energiankulutuksesta (Ilmastotieto)

Talouskasvun perustana oleva energiaylijäämä on nopeassa laskussa (Ilmastotieto)

Öljy ja ilmastonmuutos - luku kirjasta "Suomi öljyn jälkeen" (Ilmastotieto)