 |
| KUVA 1. Kun ilmastoa tarkastellaan "oman elämäni trendikäyrien" (lyhyet aikavälit, jotka liittyvät oman elämäni tapahtumiin) perusteella, näyttää siltä, että maapallon ilmasto on koko ajan viilentynyt. |
Synnyin 1960-luvun lopussa. Muutaman ensimmäisen vuoteni elin Lappeenrannan Mattilassa. Näiden vuosien aikana maapallon ilmasto viileni (kuvan 1 diagrammissa trendikäyrä 1).
Mattilasta perheemme muutti lähemmäksi Lappeenrannan keskustaa Alakylään, jossa vietin lapsuuteni peruskoulun alkuun saakka. Näidenkin lapsuusvuosieni aikana maapallon ilmasto viileni (trendikäyrä 2).
Ensimmäisten kouluvuosieni aikana opin työnteon moraalia perinteisen luokanopettajan järjestelmällisessä kurissa, mitä arvostan suuresti. Jälleen ilmasto viileni globaalisti (trendikäyrä 3).
Myöhemmin minulla oli peruskoulussa useita eri opettajia. Vaikka monet näistä opettajista osasivat luoda luokkaan lämpimän tunnelman, maailmanlaajuisesti ilmasto viileni (trendikäyrä 4). Vaikka tarkastelua jatketaan lukiovuosienikin loppuun saakka, koko koulunkäyntini ajan maapallon ilmasto viileni (trendikäyrä 5).
Lukion jälkeen pääsin heti yliopistoon opiskelemaan biologiaa ja maantiedettä aineenopettajan opintoihin. Hoidin ensin opinnot pois ja olin vuoden opettajana Lappeenrannassa Lauritsalan lukiossa sekä sen iltalinjalla ennen armeijaan menoa. Koko yliopisto-opintojeni ajan maapallon ilmasto viileni (trendikäyrä 6).
Armeijassa halusin opintojani vastaaviin tehtäviin ja pääsinkin sääaliupseeriksi. Palvelin Tikkakoskella ja Utissa, josta kotiuduin sääkersanttina. Armeijan jälkeen olin vuoden opettajana Lappeenrannassa. Samaan aikaan maapallon ilmasto viileni (trendikäyrä 7).
Seuraavana pääsin opettajaksi Kouvolaan, jossa olin aluksi virallisesti peruskoulun opettajana, vaikka opetinkin käytännössä lukion puolella. Taas ilmasto viileni (trendikäyrä 8).
Pian sain kuitenkin viran Kouvolan Lyseon lukiosta ja Kouvolan iltalukiosta. Ensimmäiset vuodet olivat kovaa työntekoa, kun perhettäkään ei ollut huolehdittavana. En edes ehtinyt huomata, että maapallon ilmasto viileni (trendikäyrä 9).
Perheeseemme syntyi kaksoset vuonna 2002. Heidän syntymänsä jälkeenkin maapallon ilmasto on viilentynyt (trendikäyrä 10).
Jos siis tarkastelemme maapallon ilmastoa tällaisten omaan elämääni liittyvien lyhyiden jaksojen avulla, huomaamme maapallon ilmaston viilentyneen koko elämäni ajan, mikäli tuijotamme vain trendikäyriä. Tämä on ”ilmastoskeptikoiden” käyttämä keino, jolla saadaan näyttämään maapallon ilmaston viilentyneen. Tällaiset ”ilmastoskeptikot” eivät olekaan oikeita tieteellisiä skeptikkoja vaan valeskeptikkoja tai ilmastodenialisteja.
Todellisuudessa maapallon ilmasto on lämmennyt koko elämäni ajan. Laskevia trendikäyriä saadaan vain silloin, jos valitaan sopivia lyhyitä jaksoja, joiden alkupuolelle sattuu lämpimiä ja loppupuolelle viileitä vuosia. Taustalla pitkän aikavälin trendi kuitenkin osoittaa koko ajan lämpenemistä.
 |
| KUVA 2. Samat kymmenen "oman elämäni trendikäyrää" kuin kuvassa 1. Lisäksi yksittäisten vuosien lämpötilat ja pitkän aikavälin trendikäyrä 1960-luvun lopulta vuoteen 2014. Maapallon ilmasto on selvästi lämmennyt, vaikka lyhyiden tarkastelujaksojen perusteella saadaankin näyttämään siltä, että ilmasto on (ajoittain) viilentynyt. Taustalla on kuitenkin koko ajan vaikuttanut lämpenevä trendi. Ilmastonmuutosta ei koskaan pitäisikään tarkastella lyhyen aikavälin perusteella. |
Diagrammien lähde
Lue myös nämä
9 kommenttia:
Tässä syyllistyt itse samaan mistä syytät muita, kun tarkastelet vain hyvin lyhyttä jaksoa ajalta jolta on mittaritietoa. Tarkastepa pidempiä jaksoja esim. täältä: http://www.climate4you.com/
Kiitos kommentistasi. En tosin oikein ymmärrä kritiikkiäsi. Kaikille lienee täysin selvää, että maapallolla on ollut lämpimämpiäkin jaksoja kuin nykyisin. Esimerkiksi dinosaurusten aikaan oli huomattavan kuumaa. Tämä on perusasia, jota kukaan tuskin kiistää, ja jonka jokainen varmaankin tietää. Asia ilmenee hyvin esimerkiksi tästä lukion maantieteen oppikirjan diagrammista. Ilmastonmuutoksia maapallolla ovat aiheuttaneet eri aikoina monet eri syyt. Kirjoitukseni liittyi tähän nykyiseen, luonnollista nopeampaan ilmastonmuutokseen, jolle ei ole vastaavaa luontaista selitystä kuin maapallon aiemmille ilmastonmuutoksille. Tätä nykyistä ilmastonmuutosta jotkut ovat yrittäneet kiistää (väitetty ilmastonmuutoksen pysähtyneen tai ilmaston jopa alkaneen viilentyä) hyvin lyhyen aikavälin tiedoilla (esim. väite ”ilmasto ei ole lämmennyt vuoden 1998 jälkeen” tai ”ilmasto ei ole lämmennyt vuoden 2010 jälkeen, mikä osoittaa ilmastonmuutoksen perättömäksi”). Oma syntymävuoteni ei tietenkään ole oikea aika aloittaa ilmastonmuutostarkastelua. Tämä kirjoitus vain osoituksena mielettömyydestä, jos tarkastellaan lyhyitä ajanjaksoja. Itse asiassa on ehkä hieman kyseenalaista käyttää tarkastelun alkupisteenä mitään yksittäistä vuotta. Parempi olisi ehkä verrata esimerkiksi 30 vuoden jaksoja eri ajoilta. Mihinkään tuhansien, kymmenien tuhansien tai satojen tuhansien vuosien taakse ei kuitenkaan tarvitse mennä, jos katsotaan nykyistä ilmastonmuutosta.
Tuo Jyri Ahon kommentti on tyypillinen skeptikkokommentti. Joko ei ymmärretä asiaa tai tahallaan vääristellään ja sotketaan. Pitää olla sen verran tajua, että ymmärtää asiayhteyden kannalta järkevän tarkasteluajanjakson. Muuten voisin väittää, että tälläkin hetkellä Suomen talous kasvaa rajusti, koska onhan se paljon korkeammalla kuin kivikauden aikaan. Skeptikot tyypillisesti yrittävät väittää, että "itse juuri teit saman virheen, josta skeptikoita syytetään", vaikka todellisia perusteita syytökselle ei ole. Kun faktoissa ei pärjätä, keskustelu ohjataan sivuraiteille. Jatka vaan Jari samaan malliin. Tämä on niitä harvoja blogeja, joissa kiihkottomasti, sopivan kriittisesti ja hyvin perusteltuina saa tietoa uusista ilmastotutkinuksista. On hyvä, että kerrot erilaisista tutkimuksista sekoittamatta niihin omia mielipiteitäsi. Kiitos.
Kiitän kommenteista. Kiva, että pidät blogistani. Olet hyvin oivaltanut tarkoitukseni.
Eiköhän nyt ole aika lopettaa syyttely puolin ja toisin ja alkaa viettää joulurauhaa.
Rentouttavaa ja rauhallista joulun aikaa!
T. Jari
Helppoa on syyttää minuakin tietämättömyydestä kirjoittamani kahden lauseen perusteella. Tiedän toki, että hiilidioksidi on merkittävin kasvihuonekaasuista ja ihmisen toiminta lisää sitä ilmakehässä ja ilmasto lämpenee ilmastoherkkyyden mukaisesti. Ilmastoherkkyys on toki tuntematon ja siitä on eri näkemyksiä. IPCC:n mukaan 1,5...4,5 astetta. Uusien tutkimusten mukaan ehkä keskimäärin noin 0,7...1,8 astetta. Tämä tulee luontaisen vaihtelun päälle. Se tekee käppyröistä vaikeasti tulkittavia. Hyvää joulua myös teille molemmille!
Kiitos kommentistasi. Kuvaat hyvin ilmastoherkkyyden epävarmuutta. Ei se ilmastoherkkyys siis ole niin yksinkertainen asia, että voisi yleistäen väittää, että uusien tutkimusten mukaan ilmastoherkkyys on alhainen (0,7-1,8 astetta). Lisää pohdintaa tässä linkissä. Hyvää joulua!
Onko maapallon ilmaston lämpenemisessä ollut väliaikainen hidastuminen tai jopa pysähtyminen? Taminon tekemän tilastollisen tarkastelun mukaan lämpeneminen ei ole pysähtynyt eikä edes hidastunut.
Hei Jari!
Voisitko tehdä jutun tulivuoren purkausten vaikutuksista maapallon ilmastoon, miten ne ovat ennen vaikuttaneet ja esim. kuinka valtava purkaus/purkausten sarja vaadittaisiin että se vaikuttaisi nykyään 30-vuotis vertailujaksoon viilentävästi. Kestääkö tulivuoren purkausvuodesta lämpötilojen palautuminen kuinka kauan jne.
Kiitos kommentistasi. Anteeksi tämän vastauksen viivästyminen. Marraskuun lopulla Blogger päivittyi sellaiseksi, etteivät jonossa olevat kommentit enää näy heti kirjautumissivulla, vaan ne täytyy erikseen käydä katsomassa kommenttijonosta. Olin kyllä saanut odottavasta kommentista sähköposti-ilmoituksen, mutta se puolestaan oli mennyt sähköpostissa roskapostikansioon.
Voimakkaiden tulivuorenpurkausten viilentävä vaikutus tuli näkyviin ainakin vuosina 1883 (Krakatau), 1963 (Mt. Agung) ja 1991 (Pinatubo) tapahtuneiden purkausten jälkeen. Pinatubon purkaus pysäytti maapallon lämpenemisen useamman vuoden ajaksi.
Toisaalta tulivuorenpurkaukset tuottavat myös ilmastoa lämmittäviä kaasuja, esimerkiksi hiilidioksidia. Purkauksen voimakkuus ja purkaustyyppi (esimerkiksi se, kuinka korkealle aines nousee) sekä tarkasteluajanjakson pituus siis vaikuttavat siihen, onko tulivuorenpurkauksen vaikutus viilentävä vai ei. Lyhytaikaisesti mahdollinen vaikutus lienee aina viilentävä, mutta vaikutuksen kesto riippuu siitä, kuinka ylös ilmakehässä purkausmateriaali on noussut.
Problematiikkaa on selostettu tarkemmin seuraavissa linkeissä:
Jarin blogi: Ihmiskunta tuottaa yli 60 kertaa niin paljon hiilidioksidia kuin tulivuoret
Ilmastotieto: Tulivuorten vaikutus ilmastoon
Nature Geoscience: Volcanic contribution to decadal changes in tropospheric temperature
Climate Central: Small Volcanic Eruptions Add to Larger Impact on Climate
Lähetä kommentti