Eilen julkaistu tutkimus: Eurooppa lämpenee enemmän kuin muu maapallo ja rankkasateet lisääntyvät

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Eilen julkaistu tutkimus: Eurooppa lämpenee enemmän kuin muu maapallo ja rankkasateet lisääntyvät

Lähes koko Eurooppa lämpenee enemmän kuin maapallo keskimäärin. Suomessa lämpötilat kohoavat varsinkin talvella. Sateet lisääntyvät meillä kaikki vuodenaikoina ja rankkasateet erityisesti kesällä.

Maapallon lämpeneminen (globaali 30 vuoden liukuva keskiarvo) erilaisilla kasvihuonekaasujen päästöskenaarioilla (SRES A1B = keskinkertaiset kasvihuonekaasupäästöt, RCP2.6 = ilmastopolitiikan täydellinen onnistuminen, RCP4.5 = ilmastopolitiikan kohtuullisen hyvä onnistuminen, RCP8.5 = pahin näkymä). Musta pystysuora viiva kuvaa kahden asteen lämpenemisen mediaanivuotta. Punainen pystysuora viiva kuvaa punaisella piirrettyjen ennusteiden kahden asteen lämpenemisen mediaanivuotta.

Ilmastopolitiikan tavoitteena on, ettei maapallo lämpenisi globaalisti yli kahta astetta esiteollisesta ajasta eli vuosiin 1881-1910 verrattuna. Maapallo on jo lämmennyt 0,46 °C esiteollisesta ajasta eilen julkaistun tutkimuksen vertailukauteen eli ajanjaksoon 1971–2000 verrattuna. Kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpään maapalloon on siis vielä vuosien 1971-2000 keskiarvosta matkaa 1,54 °C. Kaiken kaikkiaan maapallon pinta on lämmennyt noin 0,85 astetta ajanjaksolla 1880-2012.

Jos maapallo lämpenee esiteolliseen aikaan verrattuna 2 °C ja siis tämän tutkimuksen vertailukauteen (1971-2000) verrattuna 1,54 °C, Euroopan eri alueet lämpenevät tämän tutkimuksen vertailujaksoon verrattuna 1,5-2,0 °C.

Lähes koko Eurooppa siis lämpenee enemmän kuin maapallo keskimäärin. Niinpä Eurooppa tulee lämpenemään yli 2 °C, vaikka tavoite koko maapallon korkeintaan kahden asteen lämpenemisestä verrattuna esiteolliseen aikaan kyettäisiinkin saavuttamaan. Lämpeneminen on silti hyvin erilaista eri puolilla Eurooppaa ja eri maissa.

a) Euroopan eri alueiden vuoden keskilämpötilojen muutokset verrattuna vertailuajanjaksoon 1971-2000, kun maapallo on lämmennyt kaksi astetta esiteollisesta ajasta. Punaisella katkoviivalla on merkitty koko maapallon keskimääräinen lämpeneminen (+1,54 astetta) verrattuna vertailuajanjaksoon (silloin, kun lämpenemistä on tapahtunut kaksi astetta esiteolliseen aikaan verrattuna). b) Samat asiat sateisuuden muuttumisesta prosentteina. Vaakasuora punainen viiva osoittaa kohtaa, jossa sademäärä ei ole muuttunut. c+d) Euroopan maa-alueiden lämpötilan (c) ja sademäärän (d) muutos eri vuodenaikoina: kevät = maalis-toukokuu, kesä = kesä-elokuu, syksy = syys-marraskuu, talvi = joulu-helmikuu (mediaani, 25-75 % ja katkoviivalla merkityillä janoilla ääriarvot). Valkoiset pylväät kuvaavat ajanjaksoa 2031-2060 ja harmaat pylväät ajankohtaa, jolloin maapallo on lämmennyt kaksi astetta esiteollisesta ajasta.

Kaikki Euroopan alueet lämpenevät. Luoteis-Eurooppa (Iso-Britannia ja osin Ranska) kuitenkin lämpenee hieman vähemmän kuin maapallo keskimäärin, siis alle 1,54 °C vertailukaudesta. Muuta maapalloa selvästi voimakkaampaa (jopa +3 °C vertailukaudesta) lämpeneminen on Pohjois- ja Itä-Euroopassa talvella sekä Etelä-Euroopassa kesällä.

Vasemmalla lämpötilan (°K = °C) , keskellä sademäärän (%) ja oikealla merenpinnan paineen (hPa = mbar) muutos Euroopassa vertailukaudesta (1971-2000) siihen aikaan, jolloin maapallo keskimäärin on lämmennyt kaksi astetta. Ylemmissä kuvissa on esitetty tilanne talvella (DJF = joulu-helmikuu) ja alemmissa kesällä (JJA = kesä-elokuu).

Keskimäärin talvet lämpenevät enemmän (+1,99 °C vertailukaudesta) kuin kesät (+1,72 °C). Kesälämpötilat kohoavat Etelä-Euroopassa 2-3 °C. Koillis- ja Itä-Euroopassa vastaavan suuruinen nousu tapahtuu talvella. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi Suomen Lapissa.

Sademäärät kasvavat lähes kaikkialla Euroopassa ja kaikkina vuodenaikoina, erityisesti Keski- ja Pohjois-Euroopassa talvella sekä Pohjois-Euroopassa kesällä. Sademäärä kuitenkin pienenee Etelä-Euroopassa (osin myös Keski-Euroopassa) kesällä 0-20 %.

Vasemmalla äärilämpötilojen, keskellä voimakkaiden sateiden ja oikealla voimakkaiden tuulien muutos Euroopassa vertailukaudesta (1971-2000) siihen aikaan, jolloin maapallo keskimäärin on lämmennyt kaksi astetta. Ylemmissä kuvissa on esitetty tilanne talvella (DJF = joulu-helmikuu) ja alemmissa kesällä (JJA = kesä-elokuu).

Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen myös äärilämpötiloja, jotka saavutetaan keskimäärin vain kerran 20 vuodessa. Kesällä tällaisten erityisen kuumien päivien maksimilämpötilat nousevat Kaakkois-Euroopassa ja Pyreneiden niemimaalla jopa 3-5 °C, mikä lisää helteiden aiheuttamia haitallisia terveysvaikutuksia.

Vieläkin suurempi lämpeneminen (jopa 5-8 °C) näkyy Suomen, Ruotsin ja Pohjois-Venäjän erityisen kylmien päivien minimilämpötiloissa talvella. Talven minimilämpötilat kohoavat myös Keski- ja Etelä-Euroopassa 2–3 °C. Tämä vähentää pakkasten aiheuttamaa kuolleisuutta ja lämmitystarvetta. Toisaalta talviturismi ja ekosysteemit voivat kärsiä.

Joissakin ilmastomalleissa maksimilämpötilat eivät kuitenkaan näyttäneet kohoavan lainkaan Suomen ja Ruotsin pohjoisosissa, joten eri mallien lämpötilaennusteissa on paikoitellen suurta hajontaa. Tämä johtuu suurelta osin siitä, miten eri ilmastomallit osaavat käsitellä alueella esiintyvien lukuisten järvien vaikutusta säähän ja ilmastoon.