 |
| © meryll - Fotolia.com |
Vuosi 2013 toi jälleen mukanaan helleaaltoja, tulvia ja trooppisia pyörremyrskyjä, jotka vaikuttivat ihmisiin ja omaisuuteen kaikissa osissa planeettaamme. Vuosi 2013 sijoittuu Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan vuoden 2007 kanssa jaetulle kuudennelle tilalle mittaushistorian lämpimimpien vuosien joukossa.
Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ilmaston lämpenemistrendi jatkuu. Kolmetoista neljästätoista mittaushistorian lämpimimmästä vuodesta on ollut 2000-luvulla, ja jokainen kolmesta viime vuosikymmenestä on ollut aina lämpimämpi kuin edellinen. Vuosikymmen 2001-2010 on tähän mennessä lämpimin vuosikymmen mittaushistoriassa.
 |
| Kymmenen mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimintä vuotta NOAA:n (Yhdysvaltojen kansallinen valtameren ja ilmakehän tutkimuslaitos), Nasan (Goddard Institute for Space Studies), Japanin ilmatieteen laitoksen, Met Officen (Ison-Britannian ilmatieteen laitos), UAH:n (University of Alabama in Huntsville) ja WMO:n (Maailman ilmatieteen järjestö) uusimpien, päivitettyjen aikasarjojen mukaan (maa- ja merialueet yhdistettynä). Suluissa oleva luku kertoo, kuinka paljon kyseisen vuoden keskilämpötila poikkeaa pitkäaikaisesta lämpötilakeskiarvosta (vertailukausi NOAA:lla 1901-2000, Nasalla 1951-1980, Japanin ilmatieteen laitoksella 1981-2010, MetOfficella 1961-1990, UAH:lla 1981-2010 ja WMO:lla 1961-1990). NOAA:lla ja Nasalla mittaushistoria alkaa vuodesta 1880, Japanin ilmatieteen laitoksella 1891. Eri tutkimuslaitoksilla käytetään hieman erilaisia menetelmiä ja eri vertailukausia, mutta niiden tulokset ovat hyvin lähellä toisiaan. Katso myös diagrammi 50 lämpimimmästä vuodesta. |
Maapallon keskilämpötila (maan ja valtamerten pintalämpötila) vuonna 2013 oli 14,5 °C eli 0,50 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden (1961-1990) keskiarvo ja 0,03 °C korkeampi kuin viime vuosikymmenellä (2001-2010) keskimäärin. Lämpötilat monissa osissa eteläistä pallonpuoliskoa olivat erityisen lämpimiä. Australiassa oli mittaushistorian kuumin ja Argentiinassa toiseksi kuumin vuosi.
"Luonnolliset ilmiöt, kuten tulivuorenpurkaukset tai El Niño ja La Niña, ovat aina säädelleet ilmastoa, vaikuttaneet lämpötiloihin tai aiheuttaneet tuhoja niin kuin kuivuutta ja tulvia. Mutta lukuisat sään ääri-ilmiöt vuonna 2013 olivat yhdenmukaisia sen kanssa, mitä odotamme ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksena. Näimme suurempia sademääriä, äärimmäisempää kuumuutta ja enemmän myrskyjen ja rannikoiden tulvien aiheuttamia vahinkoja merenpinnan nousun seurauksena - kuten Haiyan-taifuuni traagisesti osoitti Filippiineillä", sanoi WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud.
"Ilmaston lämpeneminen ei ole pysähtynyt", sanoi Jarraud. "Yli 90 prosenttia ylimääräisestä energiasta, joka jää maapallolle kasvihuonekaasujen seurauksena, menee valtameriin. Määrällisesti nämä kasvihuonekaasut ovat ennätystasolla, mikä tarkoittaa sitä, että ilmakehä ja valtameret jatkavat lämpenemistään vuosisatojen ajan. Fysiikan lait eivät ole neuvoteltavissa."
"Sääennusteet, kuten myrskyjen ja muiden vaarojen ennustaminen, ovat tulleet paljon täsmällisemmiksi viime vuosina. Niin kuin osoitettiin lokakuussa Phailin-syklonin, Intian modernin mittaushistorian toiseksi voimakkaimman trooppisen syklonin iskiessä, tehostettu ennakointi yhdistettynä hallituksen toimiin rakentaa kansallista reagointikykyä ja tarjota suojapaikkoja, vähentää huomattavasti ihmishenkien menetyksiä. Meidän on vahvistettava edelleen varautumista ja varhaisia varoitusjärjestelmiä sekä toteutettava eri vaaratekijöitä yhdistävää lähestymistapaa katastrofien riskien vähentämiseksi", hän sanoi.
Ilmaston tila -raportti sisältää tapaustutkimuksen Australian ennätyslämpötiloista vuonna 2013. Tutkimuksessa tutkijat (ARC Centre of Excellence for Climate System Science, Melbournen yliopisto) käyttivät yhdeksää ilmastomallia selvittääkseen, johtuiko Australian kesäajan korkeiden äärilämpötilojen todennäköisyyden muuttuminen ihmisten vaikutuksesta.
"Vertaamalla ilmastomallien simulaatioita ihmiskunnan vaikutusten kanssa ja ilman niitä tekijät osoittavat, että ennätyskuuma Australian kesä 2012-2013 oli ihmiskunnan vaikutuksesta noin viisi kertaa todennäköisempi kuin ilman ihmisen vaikutusta ilmastoon, ja että ennätyskuuma kalenterivuosi 2013 olisi ollut käytännössä mahdoton ilman ihmisen aiheuttamaa lämpöä sitovien kaasujen lisääntymistä, mikä osoittaa sen, että jotkin äärimmäiset ilmiöt ovat tulossa paljon todennäköisemmiksi ilmastonmuutoksen vuoksi", tutkimuksessa todettiin.
WMO:n lausunto, joka on kansainvälisesti tunnustettu luotettava tietolähde, nostaa esille keskeisiä säätapahtumia vuodelta 2013:
-Haiyan-taifuuni (Yolanda), yksi voimakkaimmista koskaan rantautuneista myrskyistä, tuhosi alueita Keski-Filippiineillä.
-Pintalämpötilat eteläisen pallonpuoliskon maa-alueilla olivat hyvin korkeita ja laajoilla alueilla esiintyi helleaaltoja. Australiassa oli valtion mittaushistorian lämpimin vuosi, Argentiinassa toiseksi lämpimin vuosi ja Uudessa-Seelannissa kolmanneksi lämpimin vuosi.
-Kylmää napailmaa virtasi osiin Eurooppaa ja Kaakkois-Yhdysvaltoja.
-Angola, Botswana ja Namibia kärsivät vakavasta kuivuudesta.
-Rankat monsuunisateet aiheuttivat vaikeita tulvia Intian ja Nepalin rajalla.
-Rankkasateet ja tulvat vaikuttivat Koillis-Kiinassa ja Itä-Venäjällä.
-Rankkasateet ja tulvat vaikuttivat Sudanissa ja Somaliassa.
-Voimakkaasta kuivuudesta kärsittiin Etelä-Kiinassa.
-Koillis-Brasiliassa koettiin pahin kuivuus 50 vuoteen.
-Laajin koskaan havaittu tornado iski El Renoon (Oklahoma) Yhdysvalloissa.
-Voimakkaat sateet johtivat ankariin tulviin Alppien alueella sekä Itävallassa, Tšekissä, Saksassa, Puolassa ja Sveitsissä.
-Israeliin, Jordaniaan ja Syyriaan iski ennennäkemätön lumisade.
-Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä saavuttivat ennätyslukemat.
-Maailmanlaajuisesti valtameret nousivat uuteen merenpinnan ennätyskorkeuteen.
-Antarktiksen merijään pinta-ala saavutti mittaushistorian uuden päivittäisen maksimin.
Meriin on imeytynyt noin neljäsosa kaikesta siitä hiilidioksidista, jonka ihmiskunta on tuottanut teollisen vallankumouksen alkamisen jälkeen. Meriin hiilidioksidi sitoutuu heikkona hiilihappona, joka happamoittaa meriä. Tämän seurauksena valtamerten pH on alentunut noin 0,11 yksikköä, mikä tarkoittaa happamuuden lisääntymistä noin 30 prosentilla. Tämä on haitallista esimerkiksi koralleille.
Vuosina 1971-2010 noin 93 prosenttia maapallolle kertyneestä ylimääräisestä lämmöstä on mennyt meriin. Vuosina 1980-2010 meriin varastoitui noin 50 ZJ (tsettajoulea, 10 potenssiin 21 joulea) lämpöä ja vuosina 2000-2013 noin kolme kertaa niin paljon. Ennen vuotta 2000 suurin osa lämmöstä jäi merissä 0-700 metrin syvyyteen. Sen jälkeen lämpöä on varastoitunut eniten 700-2000 metrin syvyyteen.
Merenpinta on noussut globaalisti keskimäärin 19 cm 1900-luvun alun jälkeen lähinnä veden lämpölaajenemisen ja sulavien jäätiköiden seurauksena. Vuoden 1993 jälkeen merenpinta on noussut keskimäärin 2,9-3,2 millimetriä vuodessa (perustuu kahteen erilliseen arvioon, joiden kummankin virhemarginaali on plus/miinus 0,4 mm). Vuosikymmenen 2001-2010 aikana nousua on tapahtunut kolme millimetriä vuodessa, mikä on lähes kaksinkertainen verrattuna 1900-luvun trendiin 1,6 millimetriä vuodessa. Alustavien analyysien perusteella globaali merenpinnan keskikorkeus saavutti mittaushistorian uuden ennätyksen maaliskuussa 2013.
Merenpinnan nousunopeus kuitenkin vaihtelee alueittain hyvin paljon. Toisilla alueilla merenpinta on jopa laskenut. Yksi suurimmista nousunopeuksista on ollut Tyynellämerellä Filippiinien lähellä, mikä osaltaan selittää Haiyan-taifuunin aiheuttamia suuria tuhoja.
Afrikassa vuosi 2013 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin, heti vuoden 2010 jälkeen. Afrikan mittaushistorian korkein maaliskuun lämpötila 47,3 astetta mitattiin Etelä-Afrikassa.
Aasiassa kesä oli monin paikoin kuuma, Japanissa jopa mittaushistorian kuumin (uusi korkeimman lämpötilan ennätys 41 astetta).
Etelä-Amerikassa oli pääosin kuumaa, mutta paikoin esimerkiksi Etelä-Brasiliassa oltiin lähempänä kylmiä kuin keskimääräisiä lukemia. Koillis-Brasiliassa oli pahin kuivuus 50 vuoteen. Toisaalta esimerkiksi Argentiinan La Platan alueella saatiin 2.4.2013 sadetta peräti 300 millimetriä vain kolmessa tunnissa.
Euroopassa vuosi 2013 oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin. Sveitsin vuorilla talvi 2012-2013 oli kuitenkin paikoin kylmin 40 vuoteen, ja Islannissa mitattiin mittaushistorian kylmin toukokuun lämpötila -21,7 astetta. Länsi-Grönlannin rannikolla maaliskuu oli mittaushistorian lämpimin. Elokuussa ja loppuvuodesta Euroopassa oli monin paikoin poikkeuksellisen lämpimiä oloja, joita WMO:n raportissa kuvaillaan yksityiskohtaisemmin.
Maailmanlaajuisesti vuonna 2013 oli 94 myrskyä, joiden nopeus oli vähintään 63 km/h (2012 oli 84 myrskyä, 2011 taas 74 ja 2010 puolestaan 67, mikä on pienin määrä satelliittiaikakaudella).
Lähteet:
World Meteorological Organization: WMO Annual Climate Statement Highlights Extreme Events, Press Realease No. 985, 24 March 2014 (lehdistötiedote julkaistu 24.3.2014 klo 12)
WMO Statement on the status of the global climate in 2013 (koko raportti julkaistu 24.3.2014)
Lue myös nämä:
WMO:n interaktiivinen kartta sään ääri-ilmiöstä vuonna 2013
Maapallon lämpötilahistoria 1880-2013
Vuosikatsaus: Säävuosi 2013
Oliko 2013 ihmiskunnan paras vuosi?
Australiassa historian kuumin vuosi, kevät, kesä, kuukausi, viikko ja päivä
Ilmastonmuutos lisännyt korkeita lämpötiloja maapallolla viime vuosina
Ilmastonmuutoksen syytä vai ei: Viime vuonna ennätysmäärä kalliita sääkatastrofeja
Ilmastonmuutos ja säävuosi 2013 Kouvolassa
Mittaushistorian lämpimin vuosikymmen kaikissa maanosissa
Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi ilmastonmuutoksen tieteellistä taustaa käsittelevän osaraportin
Ilmastotieto: Ilmastonmuutos vaikutti hyvin todennäköisesti Australian ennätyslämpimään viime vuoteen - tammikuu 2014 samalla linjalla
(Kirjoitus julkaistu 24.3.2014 klo 12.15, muokattu 24.3.2014 klo 15.18.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti