Eri vuosien 11 ensimmäisen kuukauden (tammi-marraskuu) lämpötilakeskiarvojen poikkeamat Euroopassa verrattuna pitkän aikavälin (1981-2010) keskiarvoon. Punainen tarkoittaa tavanomaista lämpimämpää ja sininen tavanomaista kylmempää. Harmaa väri kuvaa epävarmuutta (pylvään todellinen korkeus sijoittuu johonkin tällä harmaalla alueella). Vuoden 2014 alustava tieto on merkitty vihreällä pylväällä. Lähde: EURO4M Climate Indicator Bulletin. Lisenssi: Creative Commons CC BY-NC-ND 3.0. |
Tänään julkaistujen tietojen takana on kolme riippumatonta ilmastotutkijoiden ryhmää Isosta-Britanniasta (Oxfordin yliopisto), Alankomaista (Royal Netherlands Meteorological Institute) ja Australiasta (Melbournen yliopisto ja Australian kansallinen yliopisto). Jokainen näistä kolmesta ryhmästä käytti eri lähestymistapoja ja erilaisia tilastollisia analyysejä sekä teki toisistaan riippumattomat arvioinnit lämpötilahistorian tilastoista ja ilmastomallien tuhansista simulaatioista. Kunkin tutkijaryhmän käyttämä metodologia on kuvattu tässä linkissä.
Suomen keskimääräiset tammi-marraskuun lämpötilat vuosina 1900-2014. Lähde: Climate Central. Published with kind permission from Heidi Cullen, Climate Central. |
Alankomaalaisten ja australialaisten tutkijoiden mukaan ihmiskunnan vaikutus ilmastoon on lisännyt Euroopan tämänvuotisten ennätyslämpötilojen todennäköisyyden ainakin 35-80 -kertaiseksi verrattuna luonnolliseen tilanteeseen. Paikallisemmallakin tasolla, jossa vuosien välinen säiden vaihtelu on yleensä suurempaa, ilmastonmuutoksen vaikutus on silti nähtävillä. Ilmastonmuutos on lisännyt tämänvuotisten ennätyslämpötilojen todennäköisyyden Oxfordin yliopiston tutkijoiden mukaan suurimmassa osassa Manner-Eurooppaa ainakin kymmenkertaiseksi.
Vuoden 2014 lämpötila-anomaliat (poikkeamat verrattuna tavanomaisesta eli vertailukaudesta 1981-2010) celsiusasteina. Punainen tarkoittaa tavanomaista lämpimämpää ja sininen tavanomaista kylmempää. Lähde: EURO4M Climate Indicator Bulletin. Lisenssi: Creative Commons CC BY-NC-ND 3.0. |
Ilmastonmuutos sekä lisää kuumien vuosien määrää että myös tekee ne entistä kuumemmiksi. Maailmanlaajuisesti mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä vuodesta peräti yhdeksän on ollut 2000-luvulla. NOAA:n mukaan viimeisin globaali koko vuoden kylmyysennätys on vuodelta 1911.
Euroopassakin mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä vuodesta peräti yhdeksän on ollut 2000-luvulla. Kuudennella sijalla on vuosi 1989. Vuoden 1956 jälkeen Euroopassa ei ole ollut yhtään ennätyskylmää vuotta.
Eri vuodenaikojen eli kolmen kuukauden jaksojen lämpötila-anomaliat (poikkeamat verrattuna tavanomaisesta eli vertailukaudesta 1981-2010) celsiusasteina. Punainen tarkoittaa tavanomaista lämpimämpää ja sininen tavanomaista kylmempää. Talvi (joulukuu 2013 - helmikuu 2014) vasemmalla ylhäällä, kevät (maalis-toukokuu 2014) oikealla ylhäällä, kesä (kesä-elokuu 2014) vasemmalla alhaalla ja syksy (syys-marraskuu 2014) oikealla alhaalla. Lähde: EURO4M Climate Indicator Bulletin. Lisenssi: Creative Commons CC BY-NC-ND 3.0. |
Kun tutkijat aiemmin julkaistussa vertaisarvioidussa tutkimuksessa käyttivät varhaisimpia mittausvälineillä tehtyjä lämpötilastoja ja esimerkiksi lustoihin (puiden vuosirenkaisiin) perustuvia proxy-aineistoja, ilmastotietoa saatiin 1500-luvulta asti. Vuoden 2014 keskilämpötila Euroopassa näyttää muodostuvan niin korkeaksi, että käytettyjen aineistojen mukaan se on hyvin todennäköisesti kuumin 500 vuoteen.
Alankomaalaisten tutkijoiden mukaan vuoden 2014 tammi-joulukuun keskilämpötilaksi Euroopassa tullee 10,5 celsiusastetta, mikä on 0,3 astetta enemmän kuin vuoden 2007 ennätys. Jos katsottaisiin pelkästään 11 ensimmäistä kuukautta (tammi-marraskuu 2014), Euroopan lämpimyys verrattuna tavanomaiseen olisi vieläkin huomattavampi.
Kuinka monta prosenttia enemmän (punainen väri) tai vähemmän (sininen väri) kuumia päiviä (vasemmalla) ja kuumia öitä (oikealla) vuonna 2014 oli tavanomaiseen (kauden 1981-2010 keskiarvo) verrattuna. Kuumaksi on määritelty sellainen päivä, jonka maksimilämpötilan alapuolelle jää 90 % tilaston maksimilämpötiloista. Vastaavasti kuumaksi on määritelty yö, jonka minimilämpötilan alapuolelle jää 90 % minimilämpötiloista. Lähde: EURO4M Climate Indicator Bulletin. Lisenssi: Creative Commons CC BY-NC-ND 3.0. |
Oxfordin yliopiston tietokonemallinnusten mukaan vuoden 2014 kaltaiset lämpötilat olisivat olleet hyvin epätodennäköisiä maailmassa ilman ihmiskunnan aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että tuloksiin on oleellisesti vaikuttanut erityisesti merialueiden poikkeuksellinen lämpimyys yksittäisenä vuonna 2014. Kun samalla tutkimusmenetelmällä analysoitiin vuosien 2000-2011 olosuhteita, tulokset olivat hyvin erilaisia, vaikka ihmiskunnan lämmittävä vaikutus oli tuolloin lähes sama. Lisäksi mitä pienempiä alueita tarkastellaan, sitä suurempaa on lämpötilojen vaihtelevuus.
Hellepäivien (päivän maksimilämpötila varjossa yli 25 astetta) lukumäärän poikkeama tavanomaisesta (vertailukauden 1981-2010 keskiarvo) vuonna 2014. Punainen väri kertoo sen, kuinka monta hellepäivää tavanomaista enemmän oli vuonna 2014. Vastaavasti sininen väri kertoo sen, kuinka monta hellepäivää tavanomaista vähemmän oli vuonna 2014. Lähde: EURO4M Climate Indicator Bulletin. Lisenssi: Creative Commons CC BY-NC-ND 3.0. |
Oxfordilaisten mukaan ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos on tehnyt vuoden 2014 kaltaiset lämpötilat koko Keski-Euroopan aluetta tarkasteltaessa 40 kertaa aiempaa todennäköisemmiksi, kun taas pienemmällä Ison-Britannian alueella todennäköisyys on kasvanut "vain" yli kymmenkertaiseksi. Aiemmin kerran 80 vuodessa saavutettu lämpimyys esiintyy nyt Isossa-Britanniassa kerran viidessä vuodessa. Samoin Saksassa aiemmin kerran 80 vuodessa esiintynyt lämpimyys saavutetaan nyt yli kymmenen kertaa todennäköisemmin, kerran seitsemässä vuodessa.
Myös Melbournen yliopistossa verrattiin ilmastomallisimulaatioita ilman ihmisen vaikutusta ja ihmiskunnan vaikuttaessa. Näiden australialaisten tulosten mukaan vuoden 2014 kaltaisten lämpötilojen todennäköisyys on kasvanut Euroopassa ihmisten vaikutuksesta 35-kertaiseksi. Niinpä johtopäätösten mukaan ihmiskunnan aiheuttamalla ilmastonmuutoksella on hyvin todennäköisesti ollut merkittävä vaikutus tämän vuoden lämpimyyteen Euroopassa.
Vasemmalla auringonpaistetuntien yhteenlaskettu lukumäärä tammi-marraskuussa 2014. Oikealla auringonpaistetuntien lukumäärän poikkeama tavanomaisesta (vertailukauden 1961-1990 keskiarvo) kesällä 2014. Erityisesti Grönlannissa, Etelä- ja Keski-Suomessa sekä monin paikoin Puolassa ja Venäjällä auringonpaistetunteja saatiin tavanomaista enemmän. Lähde: EURO4M Climate Indicator Bulletin. Lisenssi: Creative Commons CC BY-NC-ND 3.0. |
Valtiokohtaisissa tilastoissa mittaushistorian lämpimin vuosi tullee tänä vuonna olemaan seuraavissa maissa: Alankomaat, Belgia, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kroatia, Luxemburg, Norja, Puola, Ranska, Ruotsi (alustavissa tuloksissa sivuaa vuoden 1953 ennätystä), Saksa, Serbia, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tsekin tasavalta ja Unkari.
Lähteet
Climate Central: Climate Change Plays Major Role in Record European Heat, 17 December 2014
Christiana Photiadou, Gerard van der Schrier, Geert Jan van Oldenborgh, Gé Verver, Albert Klein Tank, Maarten Plieger (KNMI, The Netherlands), Hermann Mänchel, Peter Bissoli, Stefan Rössner (Deutscher Wetterdienst, Germany): 2014 warmest year on record in Europe, 17 December 2014
The Guardian: Europe's record hot year made at least 35 times more likely by climate change, say scientists, 17 December 2014
Lue myös nämä
Onko ilmastonmuutos lisännyt kuumien kesien todennäköisyyden kymmenkertaiseksi vain kymmenessä vuodessa ja tuntuvatko vuoden 2003 kaltaiset hellekesät vuosisadan lopulla jo viileiltä?
Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti
Ilmastonmuutos lisännyt korkeita lämpötiloja maapallolla viime vuosina
Globaalisti ennätyslämmin syksy ja ehkä myös koko vuosi
NASA: Juuri koettu mittaushistorian toiseksi lämpimin joulu-marraskuun jakso
Brittien ilmatieteen laitos arvioi vuoden 2014 olevan ihmiskunnan päästöjen vaikutuksesta globaalisti jopa ennätyslämmin
WMO julkaisee tietonsa tänään: Onko vuosi 2014 mittaushistorian lämpimin ja mitä se merkitsee?
Ilmastonmuutos: Victorian osavaltiossa Australiassa korkeiden lämpötilojen todennäköisyys viisinkertaistunut
Ilmastonmuutos vaikutti hyvin todennäköisesti Australian ennätyslämpimään viime vuoteen
Maapallon lämpötilahistoria 1880-2013
Mittaushistorian lämpimin vuosikymmen kaikissa maanosissa
Maapallon ilmasto näyttää viilentyneen koko elämäni ajan!
Uusi ilmastotutkimus: Suomen sateet ja Etelä-Euroopan vakava kuivuus lisääntyvät
4 kommenttia:
Ilmatieteen laitos kertoo tänään julkaistussa tiedotteessaan näin:
”Suomen keskilämpötila on noussut viimeisten 166 vuoden aikana yli kaksi astetta. Keskimääräinen nousu tarkasteluajanjaksolla oli 0,14 astetta vuosikymmenessä, mikä on lähes kaksinkertainen maapallon keskiarvoon verrattuna. Tuoreen tutkimuksen mukaan erityisen nopeaa lämpötilan kohoaminen on ollut viimeisten 40 vuoden aikana, jolloin lämpötila on noussut yli 0,2 astetta vuosikymmenessä. 'Lämpötilan nousu on ollut voimakkainta marras-, joulu- ja tammikuussa. Myös kevätkuukausina eli maalis-, huhti- ja toukokuussa lämpötilan nousu on ollut vuosittaista keskiarvoa nopeampaa. Kesäkuukausina lämpötilan nousu on ollut vähäisempää', toteaa Ilmatieteen laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston professori Ari Laaksonen. - - Vuotuinen keskilämpötila on noussut kahdessa jaksossa, mittaussarjan alusta 1930-luvun lopulle ja 1960-luvun lopusta tähän päivään. Lämpötilan nousu on ollut 1960-luvun jälkeen nopeampaa kuin koskaan aiemmin, muutosnopeus on vaihdellut vuosikymmenittäin 0,2 ja 0,4 asteen välillä.”
Vuosi 2014 oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin, noin 0,15 astetta viileämpi kuin ennätyslämmin vuosi 1938. Viiden Suomen mittaushistorian lämpimimmän vuoden listalle mahtuvat myös 1989, 2011 ja 2000. Keskimäärin vuosi 2014 oli 1,6 astetta vertailukautta (1981-2010) lämpimämpi. Erityisesti lämmintä oli helmikuussa, maaliskuussa, heinäkuussa, elokuun alussa ja joulukuun alkupuolella. Tavanomaista kylmempiä olivat tammikuu ja kesäkuu.
Lähde:
Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.1.2015
Ranskan mittaushistorian (alkaen vuodesta 1900) kuumimmat vuodet ovat järjestyksessä lueteltuina 2014, 2011, 2003, 2006, 1994, 2002, 2000, 1997, 2009, 1999, 1990, 1989, 2007, 1995 ja 2012. Vuosi 2014 oli 1,2 astetta vertailukauden (1981-2010) keskiarvoa lämpimämpi.
Pariisissa oli ennätykselliset 379 peräkkäistä pakkasetonta päivää 14.12.2013-27.12.2014 (vuodesta 1873 alkavan mittaushistorian ennätys). Edellisen ennätys oli 328 pakkasetonta päivää vuodelta 1990. Vuonna 2014 oli vain 2 pakkaspäivää (joulukuun lopulla), kun tavanomaisesti Pariisissa on keskimäärin 25 pakkaspäivää vuodessa.
Tammi-lokakuun 2014 jakso oli mittaushistorian lämpimin vastaava 10 kuukauden jakso Kaliforniassa (mittaushistoria alkaen vuodesta 1895), Keski-Englannissa (mittaushistoria vuodesta 1659) ja Alankomaissa (mittaushistoria vuodesta 1706).
Lähteet:
Première gelée à Paris depuis le 13 décembre 2013
2014 : année record pour les températures en France et en Europe
Hottest Year Ever: 5 Places Where 2014 Temps Really Cooked
Eilen WMO julkaisi Ilmaston tila 2014 -raportin, jossa on vahvistettu vuoden 2014 olevan paras ehdokas mittaushistorian lämpimimmäksi vuodeksi. Kaikkiaan 19 Euroopan valtiossa saavutettiin uusi vuoden keskilämpötilaennätys.
Lähetä kommentti