 |
| Haltian päänäyttelyssä on 18-metrinen virtuaaliseinä, kansallis- ja luonnonpuistoja esittelevä interaktiivinen karttalattia Suomesta ja vasemmalla näkyvä Sotkanmuna. |
Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian ryhmä teki 28. marraskuuta Metsäteollisuus ry:n avustamana opintoretken Suomen luontokeskus Haltiaan, joka sijaitsee Espoossa Nuuksion kansallispuiston porteilla. Opiskelijamme kuvaus tästä retkestä on luettavissa ympäristöekologian kurssin blogissa. Tällä kurssilla tutustuimme laajemminkin puurakentamiseen ja puuarkkitehtuuriin sekä yleensäkin metsäteollisuuteen.
 |
| Lumikanjoni (vasemmalla) ja interaktiivinen Suomen kartta (oikealla). |
Haltian 31. toukokuuta vuonna 2013 avatun päänäyttelyn sydän on Markus Wikarin suunnittelema Sotkanmuna, lappalaisten turvekammia muistuttava puukota, jonka katon keskellä on savunpoistoaukkoa ja tähtientarkkailureikää vastaava kolo. Sotkanmunassa on kaikkiaan 620 erimuotoista tietokoneella suunniteltua puupalkkia, joista jokainen sopii vain yhteen kohtaan. Kokoamista kuitenkin helpotti se, että palkit on numeroitu. Palkit ovat suoria, mutta tietokonesuunnittelun avulla näistä suorista palkeista oli mahdollista tehdä kaareva muoto. Hauska efekti on myös se, että sisältä Sotkanmuna näyttää paljon suuremmalta kuin ulkopuolelta.
 |
| Hannu Hautalan elämäntyötä esittelevä erikoisnäyttely "Metsän poika". |
Sotkanmuna soveltuu hyvin Haltian teemaan. Kalevalan mukaan maailma syntyi, kun Ilmattaren polvella pesineen sotkan eli telkän kuusi kultamunaa ja yksi rautamuna särkyivät. Näistä syntyivät maa, taivas, aurinko, kuu, tähdet ja pilvet.
 |
| Hannu Hautalan varhaista kuvausvälineistöä ja teltta. |
Suomalaisessa kansanperinteessä sotka on siis ollut telkän (Bucephala clangula) nimitys. Kuitenkin 1900-luvulla vakiintuneen lintujen nimistön mukaisesti nykykielessä sotkalla tarkoitetaan Aythya-suvun lintuja (Suomessa punasotka, tukkasotka ja lapasotka).
Itse asiassa koko professori Rainer Mahlamäen suunnittelema Haltian rakennus muistuttaa pesällään hautovaa sotkaa. Näkötorni on kuin sotkan kaula, pää on kääntynyt katsomaan Pitkäjärvelle, katon aurinkopaneelit muistuttavat höyheniä ja ylärinteen huoltosisäänkäynti symboloi vatsan alta pilkottavaa räpylää.
 |
| Taiteilija Osmo Rauhalan Peliteoria-videoteos (The Game of Life, 2013). |
Sotkanmunan sisällä on maailmankuulun taiteilija Osmo Rauhalan Peliteoria-installaatio. Teoksessa joutsenet pelaavat shakkia, jossa nappuloina ovat DNA:n emäkset A, T, G ja C. Täytetyistä joutsenista, valoista, videoista ja lasilevyistä muodostuva installaatio muistuttaa maailmankaikkeutta: se muuttuu koko ajan eikä ole koskaan täysin samassa asennossa kuin aikaisemmin.
Suomen kansallislintu laulujoutsen lähes katosi maastamme 1940-luvun lopulla, jolloin niitä oli arvioiden mukaan Suomessa vain 15 paria. Kirjailija Yrjö Kokon 1950-luvulla kirjoittamat kirjat ja lehtiartikkelit olivat kuitenkin suuri syy joutsenen pelastumiseen. Saamen kielen sana njukca eli joutsen saattaa muuten olla pohjana Nuuksio-nimelle. Nuuksion Pitkäjärvi muistuttaa muodoltaan hieman joutsenen kaulaa. Taiteilija Osmo Rauhala haluaa teoksillaan kiinnittää huomiota siihen, että nykyisin ihmisillä on niin paljon kemikaaleja, ydinjätettä ja aseita, että niillä voisi tuhota kaiken elämän geneettisen koodiston, ei pelkästään joutsenia.
 |
| William Packalénin eläinkokoelman eläimiä Haltian pohjakerroksessa. |
Haltia pyrkii olemaan ekologinen rakennus. Se on suunniteltu mahdollisimman hyvin ympäristöön soveltuvaksi ja kaivettu osin peruskallioon, mikä myös pienentää lämmönhukkaa. Samoin vaikuttaa rakennuksen pyöreähkö muoto, jonka ansiosta ulkoseinien pinta-ala on pieni suhteessa rakennuksen kuutiomäärään. Ikkunoita on melko vähän, mikä pienentää lämmönhukkaa ja vähentää kesällä jäähdytyksen tarvetta. Tähän on pyritty myös sillä, että rakennuksen sijoittelussa on otettu huomioon ilmansuunnat ja vuorokauden vaihtelu. Suuri terassiparveke varjostaa alempia kerroksia, mikä estää alakertaa kuumenemasta liikaa kesäpäivinä.
 |
| William Packalénin eläinkokoelman välineistöä eläinten täyttämiseksi. |
Noin 250 metrin syvyyteen porattujen kaivojen kautta kulkee 11 kilometriä maalämpöputkia, joiden avulla talvella voidaan ottaa lämpöä kalliosta ja joiden avulla vastaavasti kesällä voidaan johtaa ylimääräistä lämpöä sisätiloista takaisin kallioon. Aurinkoenergiaa saadaan katon tyhjiöputkikeräimillä. Valot ja ilmastointi säätyvät automaattisesti ihmisten määrän ja liikkeen mukaan. Ilmanvaihdon hukkalämpö otetaan talteen. Vesihanat ovat automaattisia ja pisuaarit vedettömiä. Jopa hissin jarrutusenergia otetaan talteen talon sähköverkkoon. Tällä hissistä saadulla energialla olisi mahdollista pestä kolme koneellista pyykkiä vuoden jokaisena päivänä. Valosaasteen minimoimiseksi ulkovalaistus ei ole turhan voimakas. Maksaruohokatto absorboi hiilidioksidia.
Ekologisuuteen tähtää myös tilojen suunnitteleminen mahdollisimman monikäyttöisiksi. Näin pyritään varmistamaan se, etteivät tilat seiso tyhjinä ja käyttämättöminä. Esimerkiksi auditoriossa on kokoon ajettava katsomo, jolloin tilaa suurine lattiapinta-aloineen on mahdollista käyttää moniin tarkoituksiin. Siellä onkin järjestetty kastetilaisuuksia ja myös vihitty yksi pari. Etuseinän suuresta ikkunasta avautuu upea järvimaisema, joka sopii hyvin tällaisiin tilaisuuksiin.
 |
| "Mitä isot edellä, sitä pienet perässä" -installaatio (2014), joka on rakennettu käytetyistä retkijalkineista (M. Tervahartiala ja P. Ryöppy). Lapsille aikuisten esimerkki luontoon lähtemisestä on tärkeä! |
Erityisen keskeinen osa Haltian ekologisuutta on sen puuarkkitehtuuri. Puurakennus varastoi tehokkaasti hiiltä vuosikymmeniksi pois hiilen kiertokulusta ja kasvihuoneilmiötä voimistamasta, mikä on keskeinen syy myös arkkitehti ja ilmastovaikuttaja Pasi Toiviaisen kannanotoille puurakentamisen puolesta. Puurakenteet ovat myös paloturvallisia, koska rakenteiden pinta on käsitelty ominaisuuksiltaan hirttä muistuttavaksi. Tulen vaikutuksesta pinta tummuu, mutta itse rakenne ei pala, vaan palo sammuu.
 |
| Haltian sisäseinät on rakennettu kuusesta tehdyistä CLT-massiivipuuelementeistä. |
Haltiassa ulkosivu on mäntyä, sisäseinät ja katto kuusta, lattiat haapaa. Runkoratkaisuna ovat CLT-massiivipuuelementit (cross laminated timber). CLT-rakenteiset sisäseinät ovat valmiiksi kantavia rakenteita, joiden palat (16 m x 4 m) vain aseteltiin paikoilleen Nuuksiossa. Nämä massiivipuuelementit valmistettiin Stora Enson Itävallan tehtailla ja viimeisteltiin Pälkäneellä. Haltian rakennusvaiheessa Suomessa ei nimittäin vielä ollut vastaavaa tuotantoa alusta alkaen. Nyt tällainen tuotantolinja on avattu Kemissä Lapin ammattikorkeakoulussa.
 |
| Luontokeskus Haltian puinen aula, Viherkehä-näyttely, myymälä ja lipunmyynti. |
Ekologiset valinnat rakentamisessa ja tekniikassa todella kannattavat. Aiemmin olemme vierailleet ympäristöekologian kurssilaisten kanssa Lahdessa Hartwallin tuotantolaitoksella. Kun siellä loisteputket oli vaihdettu lediputkiin, sähkönkulutus putosi alle puoleen ja silti saatiin entistä parempi valaistus. Investointi maksaa itsensä takaisin kahdessa vuodessa.
 |
| Haltian selfie-automaatin avulla opettajakin siirtyi selfie-aikakaudelle. |
Lue myös nämä
Ilmasto-opas: Viherkattojen hyödyt
Kouvola Innovation Oy (KINNO): Puurakentaminen Kouvolassa
Kuusamo Hirsitalot ja Pölkky Oy toteuttamassa Euroopan suurinta puukerrostaloa
Mansikkamäen koulu Kouvolassa - Suomen suurin puukoulu
Kouvolan Lyseon lukion ympäristöuutisten seuranta: Opiskelijan kuvaus Haltian-retkestä
Rakennuslehti: Maailman korkein puurakennus valmistumassa Lontoossa
Virtuaalikierros Haltiassa
Yle: Suomen korkein puukerrostalo harjaan Jyväskylässä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti