 |
| Kuvan © Rafael Ben-Ari - Fotolia |
Tämän päivän Kouvolan Sanomissa on erinomainen koko aukeaman kirjoitus elokuvaohjaaja ja -tuottaja Petri Luukkaisesta. Elimäellä syntynyt ja Korialla sekä Kouvolassa koulunsa käynyt Luukkainen tuli tunnetuksi Tavarataivas-elokuvasta, joka oli Jussi-ehdokkaana ja joka levisi elokuvateattereihin kymmenessä maassa. Sen jälkeen Luukkainen on tehnyt esimerkiksi netissä esitettävän lyhytelokuvan "Isojen poikien ilmastopelissä".
Tässä muutamia keskeisiä sitaatteja tämänpäiväisestä Kouvolan Sanomien artikkelista:
"Siitä lähtien, kun Luukkainen käsitteli julkisesti tavara-ahdistustaan, häneltä on pyydetty neuvoja tavarakaaoksen hallintaan. Ohjaajan mielestä tämä kertoo siitä, että 2000-luvun ihmiset painivat identiteettinsä kanssa. Se rakennetaan tavaroiden varaan."
"Meidät mielletään ennen muuta kuluttajiksi. Se on vastuutonta markkinaretoriikkaa, jos ajatellaan luonnonvaroja. On outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa."
"Luukkainen on pohtinut omistamisen ja varastoimisen tarpeellisuutta. Hän on kehittänyt konkreettisen mittarin: Jos kosket johonkin, se tarkoittaa, että käytät sitä. Jos et koske, kyse on joko esteettisyydestä tai varastoimisesta. Jos et koske johonkin kahteen vuoteen, tarvitsetko sitä seuraavaan kahteen vuoteen?"
"Hän suhtautuu ristiriitaisesti ajatukseen esineiden tunnearvosta. Entä, jos esineestä riittäisi pelkkä valokuva, jonka parissa voisi kokea nostalgiaa, kaipuuta tai rakkautta? Tavaroiden sijaan Luukkainen haluaa vaalia kuvia, tarinoita, elokuvia ja paikkoja, joihin liittyy muistoja."
"Omaisuutta on päätynyt surutta kierrätyskeskukseen. Elokuvat ja levyt Luukkainen on lahjoittanut kavereille."
"Luukkainen sanoo eläneensä uuden teini-iän, opetelleensa kuluttamisen uudestaan. Hän huomaa herkästi, miten ostamisen tarve syntyy, ja käy tarvittaessa itsensä kanssa keskustelun."
"Käytän rahaa palveluihin. Jos ostan jotain itselleni uutena, se liittyy urheiluharrastukseen eli itseni toteuttamiseen."
"Luukkainen on ryhtynyt aiempaa enemmän jakamaan ja lainaamaan. Täysin omavarainen ei tarvitse olla."
Koko artikkeli kannattaa tutkia Kouvolan Sanomista (24.5.2015).
Kulutusyhteiskunnasta voi lukea enemmänkin. Vaikuttavaa katseltavaa ovat esimerkiksi kuvat ihmisistä makaamassa viikon jätteidensä keskellä. Kuinkahan suuri osa tuostakin jätemäärästä on tarpeetonta? Näyttää siltä, että haluamme vain saada kaikkea sitä samaa, mitä on muillakin.
Vielä 1970-luvulla oli helppoa olla ekologinen - huomaamattaankin ja asiaa ajattelematta. Tähän jatkoksi kannattaakin lukea Markku Leiwon hauska kolumni "Hirveetä, kun ei ollut vihreitä ajatuksia" ja heti sen jälkeen Pekka Pekkalan yhtä hauska kolumni "Suomalainen keskiluokka hukkuu teknologialeluihin".
Mielenkiintoiselta vaikuttaa myös Kouvolan taidemuseo Poikilossa avautunut lähes 300 000 pullon meri, joka ottaa kantaa esimerkiksi merien muoviroskiin ja lintujen roskaruokaan eli muovijätelauttoihin. Kiinnostavaa oli kuulla myös uusi ilmastolaulu, joka esittää kritiikkiä kulutusyhteiskunnasta. Tämähän sopisi vaikkapa englannin tai saksan oppitunnille!
Lue myös nämä
Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones
Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?
Ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä: Maapallon koko tämän vuoden luonnonvarat on tänään kulutettu loppuun
DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä
3 kommenttia:
Suosittelen lukemaan myös nämä:
Merkkilaukuilla kavereita
Vihertää se sammalkin
Hei Jari ja muut!
Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaansa valmisteleva Riikka Aro on tutkinut kuluttajuutta pro gradustaan asti. Ainakin gradussaan hän oli juuri tämän syyllisyyden äärellä: pitääkö kunnon kansalaisen kuluttaa ja kuluttaa, vaikka järki ja tunteet pistäisivät vastaan?
Gradu "Kuluta henkesi edestä - kestävyys ja arjen sidokset kuluttajaelämäkerroissa":
https://jykdok.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=132&recCount=25&recPointer=1&bibId=1226728&searchType=7
Riikan myöhempiä julkaisuja:
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ympariston-tilan-seuranta?p_p_id=122_INSTANCE_aluevalinta&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_564233524_resetCur=true&p_r_p_564233524_categoryId=#.VW08S6NAYuc
Väitöskirja valmistuu ilmeisesti tänä vuonna.
T: Tanja Tuulinen
Myös kuudetta vuotta peräkkäin kesäkuun alussa ilmestynyt Apu-lehden vihreä erikoisnumero 23/2015 (4.6.2015) jatkaa tästä samasta aihepiiristä mm. Martti Suosalon haastattelussa:
"Vanhempieni ikäpolvi ei oppinut koskaan kuluttamaan. Vaikka heidän ei enää tarvitsisi säästellä, he käyttävät yhä pyjamansa loppuun."
"[Suosalon] Talossa tehdään nykyisin vähintään kerran vuodessa inventaario. Kaikki turha tavara tai vaate menee joko kierrätykseen tai hävitykseen."
"Jos olen ostosparatiisissa, suurin nautintoni tulee siitä, että pääsen sieltä ulos ostamatta mitään."
"Eihän se niin kauheaa olisi, jos palaisimme kulutuksessamme takaisin 70-luvun tasolle, sinne Kuuban aikaan. Meillä kaikilla olisi silloin vähän vähemmän, mutta uskon, että voisimme olla jopa hitusen onnellisempia kuin olemme nyt."
Vihreä Apu on upea lukupaketti, johon kannattaa tutustua. Kiitos jälleen kerran, Apu-lehti!
Lähetä kommentti