Ihmisen evoluutio: Erosiko ihminen apinoista Euroopassa vai Afrikassa?

Eilen tiedotusvälineissä kerrottiin kritiikittä uudesta ihmislajin evoluutiohistoriaa mullistavasta tutkimuksesta, jonka mukaan ihmisen ja apinan kehityslinjat erosivatkin Euroopassa eikä Afrikassa. Voiko tämä todella olla mahdollista? Vaikka uusi teoria tuokin mielenkiintoisen lisäsävyn, enemmistö ihmisen evoluution tutkijoista pitää lajimme alkukotina edelleen Itä-Afrikkaa.

Graecopithecus-suvun yhden lajin (Bulgarian Azmakasta, ylin kuva) ja Ouranopithecus macedoniensis -lajin (Pohjois-Kreikan Ravin de la Pluiesta, keskimmäinen kuva naispuoliselta ja alin kuva miespuoliselta yksilöltä) nelosvälihampaat (P4). Credit:  Fuss J, Spassov N, Begun DR, Böhme M (2017) Potential hominin affinities of Graecopithecus from the Late Miocene of Europe. PLoS ONE 12(5): e0177127 (Photos of O. macedoniensis teeth made with courtesy of G. D. Koufos, Aristotle University of Thessaloniki). License: Attribution 4.0 International (CC BY 4.0).

Tällä viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan ihmissuvun alkukoti voi olla Itä-Euroopassa

Eilen useissa tiedotusvälineissä, esimerkiksi Helsingin Sanomissa, MTV:ssä ja Tekniikka & talous -lehdessä, oli uutinen, jonka mukaan ihmisen sukulinja erkani apinoista (simpanssien ja bonobojen sukulinjasta) Euroopassa eikä Afrikassa. Uutinen pohjautuu toissa päivänä julkaistuun tieteelliseen artikkeliin.

Uusi teoria pohjautuu Bulgariasta ja Kreikasta löydettyjen yli seitsemän miljoonaa vuotta vanhojen fossiilien hampaisiin. Isojen apinoiden kulma- ja poskihampaiden välissä sijaitsevissa välihampaissa juuret jakautuvat kahteen tai kolmeen haarakkeeseen. Sen sijaan nykyihmisellä ja monilla ihmisen esi-isillä, esimerkiksi Ardipithecuksella ja Australopithecuksella, juuret ovat suurelta osin sulautuneet yhteen. Näin on myös noissa Bulgariasta ja Kreikasta löydetyissä fossiileissa.

Tähän saakka vanhimmat fossiilit, joissa hampaiden juuret ovat edellä kuvatulla tavalla sulautuneina yhteen, ovat olleet Afrikasta löydettyjä 6-7 miljoonan vuoden ikäisiä fossiileja. Uuden teorian pohjana oleva Ouranopithecus macedoniensis -lajin leukaluu löytyi Pohjois-Kreikasta 7,24 miljoonan vuoden ja Graecopithecus freybergi -lajin hammas Bulgariasta 7,18 miljoonan vuoden ikäisestä kerrostumasta.

Itse asiassa Bulgarian fossiililöydös kuvattiin tieteellisesti jo vuonna 2012. Tuon löydöksen lisäksi Graecopithecus-suku tunnetaan vain yhdestä toisesta, Ateenan läheltä vuonna 1944 löydetystä leukaluusta. Kertomusten mukaan se mahdollisesti löytyi sattumalta saksalaisten sotilaiden rakentaessa sotabunkkeria. Graecopithecus onkin kaikista Euroopassa eläneistä apinoista huonoiten tunnettu. Euroopassa on elänyt apinoita enemmänkin, kun yli kymmenen miljoonaa vuotta sitten olosuhteet olivat täällä sopivat.

Tämän uuden teorian mukaan ihmiseen ja simpanssiin johtavat kehityslinjat siis erosivat Itä-Afrikan sijaan Itä-Euroopassa, lähinnä Välimeren itäosien alueella. Noihin aikoihin Afrikassa laajeni hieman aiemmin muodostunut Saharan autiomaa ja Etelä-Euroopassa oli ilmeisesti savanneja. Alueella on voinut elää esimerkiksi kirahveja ja gaselleja.

Uuden teorian mukaan ihmisen kehityslinja olisi saanut alkunsa Euroopan savannialueella. Muodostunut Saharan autiomaa toimi tehokkaana isolaatiotekijänä (esteenä), joka eristi Euroopassa eläneet ja Afrikassa Saharan eteläpuolella eläneet populaatiot toisistaan. Simpanssin kantamuodot jäivät tuolle Saharan eteläpuoliselle alueelle.

Todennäköisimpänä ihmissuvun alkukotina voidaan edelleen pitää Itä-Afrikkaa

Vaikka eilisissä lehtiuutisissa mitään kritiikkiä ei esitettykään, ihmisen evoluutiohistoriaa ei kuitenkaan kannata ainakaan vielä kirjoittaa uusiksi tämän yhden tutkimuksen perusteella. Tiina Raevaaran sanoin yksittäinen tutkimus on vain yksittäinen tutkimus, ja yksittäisen tutkimuksen tulos on osattava suhteuttaa muuhun tieteelliseen tietoon, jotta asiasta muodostuu oikea kuva.

En moiti tutkimuksesta yksipuolisesti kertoneita tiedotusvälineitä. Usein omatkin blogikirjoitukseni perustuvat yksittäisiin tutkimuksiin. Huomautankin lukijoitani siitä, että näkökantoja ei pidä muuttaa yksittäisten tutkimusten eikä varsinkaan yksittäisten kohuotsikoiden tai lööppien perusteella. Asian todellinen ymmärtäminen vaatii laajempaa näkemystä.

Useat evoluutiotutkijat suhtautuvat kriittisesti tämän uuden teorian päätelmiin. On kyseenalaista, voidaanko pelkästään yksittäisten hampaiden ominaisuuksien perusteella tehdä näin pitkälle meneviä johtopäätöksiä fossiileina löydettyjen lajien kuulumisesta ihmisen kehityslinjaan vai onko apinoiden kehityslinjassa saattanut tapahtua vastaavaa evoluutiota.

Toisaalta voidaan perustellusti kysyä myös sitä, suhtautuisivatko tutkijat vähemmän kriittisesti väitteisiin, joiden mukaan Ouranopithecus macedoniensis ja Graecopithecus freybergi kuuluvat ihmisen kehityslinjaan, jos nämä fossiilit olisi löydetty Afrikasta.

Yleisesti todennäköisimpänä ihmislajin alkukotina pidetään edelleen Itä-Afrikkaa, josta on runsaasti fossiililöytöjä, mutta ihmisen ja apinoiden kehityslinjojen eroamisen tapahtuminen Euroopassa ei myöskään ole täysin pois suljettua. Paremman selvyyden saamiseksi tarvitaan lisää fossiililöytöjä.