Hyvää lakkiaisviikkoa!

Ylioppilaslakkia käytettiin Suomessa tiettävästi ensimmäistä kertaa vuonna 1864, kun yksittäinen ylioppilas teetti pikeelakin Turussa. Varsinaisena ylioppilaslakin syntyhetkenä pidetään kuitenkin vuotta 1865, jolloin neljä ylioppilasta tilasi Helsingissä nykyisen malliset samettilakit neiti Maria Grapen ompeluliikkeestä. Sopiva sametti piti tilata Ruotsista, koska Suomesta sellaista ei löytynyt.

Ensimmäinen suomalainen tietosanakirja (1909-1922) kertoi ylioppilaslakista näin:

"Ylioppilaslakki (suomalainen), pohja 

valkeasta sametista, alareuna mustasta sametista 

ja varustettu kultaisella lyyryllä, ei ole mikään 

virallisesti vahvistettu akateemisen kansalaisen 

merkki, vaan yksityisen aloitteesta 1860-luvulla 

syntynyt vapaa muodostelma muualta, lähinnä

Skandinaaviasta, saaduista lakkiaiheista. 

Aikaisemmin oli maassamme ylioppilaita varten kyllä 

vahvistettu pakollinen virkapuku, joka 

kuitenkin oli ylioppilaille erittäin vastenmielinen ja 

synnytti usein selkkauksia viranomaisten ja 

ylioppilasnuorison välillä. Y:n luoja on neiti 

Maria Grape (k. 1912), joka oli syntynyt 

Ruotsin Länsipohjassa, Ala-Kainuun pitäjässä, jossa 

hänen isänsä — vanhaa sikäläistä pappissukua — 

oli pappina. Orvoksi jouduttuaan hän jo 

kasvavana tyttönä joutui Suomeen ja sai 

kasvatuksensa Oulussa. Helsinkiin siirtyi hän 1860-luvulla, 

harjoittaen 1880-luvun loppupuolelle asti hyvin 

tunnettua miesompelijaliikettä. Hän se lähetti 

maailmaan ensimäisen suomalaisen 

ylioppilaslakin, joka soreudellaan on herättänyt koti- ja 

ulkomaalaisten yhteistä ihailua."

Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa ylioppilaiden valkolakit oli otettu käyttöön jo aiemmin. Suomessa lakin osti vuonna 1867 sata ylioppilasta ja seuraavana vuonna jo 200. Vuoteen 1890 mennessä neiti Grape sai valmistaa noin 11 000 ylioppilaslakkia. Lakin samettisen reunuksen koristeena on Apollon lyyra, Helsingin yliopiston tunnus.

Aluksi ylioppilaslakki oli miesten yksinoikeus. Suomen ja koko Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen ylioppilas, tsaarin myöntämällä erikoisluvalla ylioppilastutkinnon suorittanut Maria Tschetschulin sai vuonna 1870 käyttää pelkkää lyyraa hiusrusetissa. Vasta yli kymmenen vuotta myöhemmin naisille suunniteltiin oma, lipaton ylioppilaslakki, jossa oli kymmenen senttiä korkea musta samettireunus ja leipurinhattumainen lakkiosa. Sitä käytettiin aina vuosisadan 1800-1900 vaihteeseen asti, jolloin naiset vihdoin saivat luvan käyttää samanlaista ylioppilaslakkia kuin miehet. Vuon­na 1901 nai­set myös sai­vat oi­keu­den suo­rit­taa yli­op­pi­las­tut­kin­non sa­moin eh­doin kuin mie­het.

Vuodesta 1919 alkaen ylioppilaslakit on saatu päähän jo lukion lopussa, kun aiemmin ne hankittiin yliopistossa. Vielä 1950-luvulla ylioppilailla oli usein tapana käyttää ylioppilaslakkia koko yliopistojen kesäloman ajan vapusta syyskuun loppuun.

Suuret onnittelut kaikille 
ammatteihin valmistuville ja ylioppilaille!

Lähteet ja lisätietoja

Helsingin Sanomat

Helsingin Uutiset

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Yle Uutiset

Lue myös tämä

Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet - Voi sudenpieru, Gaudeamus igitur ei olekaan laulu vaan jyrsijä!