IRI: Lounais-Suomessa pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi kevät
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) ennusteen mukaan Suomessa on maaliskuun alusta toukokuun loppuun ulottuvalla jaksolla vähän ajankohdan pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lämpimämpää siten, että keskimääräiseen verrattuna kaikkein lämpimintä on Lounais-Suomessa. Sen sijaan Kainuun ja Käsivarren Lapin tienoilla lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Sademäärät ovat koko Suomessa tavanomaisia, joskin paikoin on pieniä viitteitä keskimääräistä kuivemmasta säästä.
Huhti-kesäkuun kolmen kuukauden jakso näyttää koko Suomessa keskimääräistä lämpimämmältä, joskaan varmuus ei ole kovin suuri. Suomen sademäärä on lähellä pitkäaikaista keskiarvoa, mutta paikalliset erot voivat olla suuria.
Myös touko-heinäkuu näyttää koko Suomessa vähän keskimääräistä lämpimämmältä, selvimmin Luoteis-Lapissa. Sademäärät ovat melko tavanomaisia. Jos poikkeamaa esiintyy, todennäköisemmin on keskimääräistä sateisempaa kuin kuivempaa.
Hyvin alustavan kesän 2020 sääennusteen mukaan kesä-elokuu on koko Suomessa vähän keskimääräistä lämpimämpi. Keskimääräiseen verrattuna kaikkein lämpimintä Suomen länsiosissa. Sademäärä voi olla vähän pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi.
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että maaliskuun alusta toukokuun loppuun ulottuvalla jaksolla Etelä- ja Keski-Suomessa on ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Pohjois-Suomessa voidaan jäädä täysin tavanomaisiin lukemiin. Sademäärä vaihtelee Etelä-Suomen keskimääräistä pienemmästä Pohjois-Suomen keskimääräistä suurempaan.
ECMWF: Lappia lukuun ottamatta kevät 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi ja vähän keskimääräistä sateisempi
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että maaliskuun alusta toukokuun loppuun suurimmassa osassa Suomea on 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Vain Pohjois-Suomessa poikkeama keskiarvoon verrattuna jää pienemmäksi. Sademäärä on koko Suomessa vähän keskimääräistä suurempi.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste.
Britannian ilmatieteen laitos: Lämmin ja vähän keskimääräistä sateisempi kevät
Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteessa maalis-toukokuu näyttää Etelä-Suomessa yli 2 astetta ja muualla Suomessa 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämmältä. Suurimmassa osassa Suomea on vähän keskimääräistä sateisempaa.
Huhti-kesäkuussa Suomessa on 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, aivan meren rannikoilla jopa enemmänkin. Pienin poikkeama on Lapissa. Sademäärät ovat täysin tavanomaisia.
Touko-heinäkuussakin Suomessa on 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, mutta suurimpia poikkeamia ei enää esiinny yhtä laajalla alueella kuin huhti-heinäkuussa. Sademäärät ovat tavanomaisia.
Ranskan ilmatieteen laitos: Lämmin ja vähän keskimääräistä sateisempi kevät
Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan maalis-toukokuu on Etelä- ja Keski-Suomessa 1-2 astetta ja Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Suuressa osassa Suomea on vähän keskimääräistä sateisempaa.
Huhti-kesäkuussa Suomessa on 0-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, aivan lounaisrannikolla ehkä vähän enemmänkin. Pienin poikkeama on Pohjois-Suomessa, jossa jäädään lähelle pitkäaikaista keskiarvoa. Sademäärä on tavanomainen.
Touko-heinäkuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärä on tavanomainen tai aivan koillisimmassa Lapissa jopa keskimääräistä pienempi.
Italian ilmatieteen laitos: Lämmin ja suuressa osassa Suomea vähän keskimääräistä sateisempi kevät
Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan maalis-toukokuussa koko Suomessa on 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Selvimmin lämpimyys näkyy etelä- ja länsirannikolla sekä Koillis-Lapissa. Etelä- ja Keski-Suomessa on vähän keskimääräistä sateisempaa.
Huhti-kesäkuussa ja touko-heinäkuussa lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain aivan lounaisimmassa Suomessa poikkeama voi olla vähän suurempi. Huhti-kesäkuussa Keski-Suomessa on vähän keskimääräistä sateisempaa. Touko-kesäkuussa koko Suomen sademäärät ovat täysin tavanomaisia.
Saksan ilmatieteen laitos: Lämmin ja sademäärältään tavanomainen kevät
Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) maalis-toukokuu on Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi, paitsi Pohjois-Lapissa poikkeama jää 0,5-1 asteeseen. Suomen sademäärä on pitkäaikaisen keskiarvon mukainen. Kuivinta on Etelä-Suomessa ja sateisinta Pohjois-Suomessa.
Huhti-kesäkuussa Suomessa on 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Selvimmin lämpimyys näkyy rannikoilla ja Pohjois-Pohjanmaan tienoilla. Sademäärä on tavanomainen, joskin Lapissa on paikoin pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä.
Touko-heinäkuussa Suomessa on 0-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Keskimääräiseen verrattuna lämpimintä on jälleen rannikoilla. Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä mahdollisesti etelärannikolla voi olla vähän keskimääräistä sateisempaa.
Copernicus Climate Change Service: Suomen kevät on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja sademäärältään tavanomainen
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".
Ennusteen mukaan maalis-toukokuussa koko Suomessa on 1-2 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Sademäärä on tavanomainen, Jos jotakin poikkeamaa keskimääräistä esiintyy, todennäköisemmin on vähän keskimääräistä sateisempaa kuin kuivempaa.
Huhti-kesäkuussa Etelä-Suomessa on 1-2 ja Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärä on tavanomainen.
Touko-heinäkuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Aivan meren rannikoilla poikkeama voi olla 1-2 astetta. Sademäärä on tavanomainen.
NOAA/NWS: Kevät on Suomessa 3-4 astetta keskimääräistä lämpimämpi
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteissa tulevista kolmen kuukauden jaksoista ajankohdan tavanomaiseen verrattuna lämpimin jakso on maaliskuun alusta toukokuun loppuun, jolloin koko Suomessa on 3-4 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Huhti-kesäkuussa koko Suomessa on 2-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Muilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla (touko-heinäkuu, kesä-elokuu, heinä-syyskuu, elo-lokakuu) Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimimmät ovat maaliskuu ja huhtikuu, jotka ovat lähes koko Suomessa yli 3 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Paikoin poikkeama voi olla jopa yli neljä astetta. Toukokuussa poikkeama vaihtelee Lounais-Suomen 1-2 asteesta Koillis Lapin 3-4 asteeseen. Kesäkuussa, heinäkuussa ja elokuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Mikään ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista ei näytä kovin paljon pitkäaikaisia keskiarvoja kuivemmalta tai sateisemmalta, vaan sademäärät ovat tavanomaisia. Jos poikkeamaa esiintyy, todennäköisemmin on vähän keskimääräistä kuivempaa kuin sateisempaa. Vain ensimmäisellä jaksolla (maalis-toukokuu) aivan pohjoisimmassa Suomessa voi olla keskimääräistä sateisempaa.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna sateisin on maaliskuu ja kuivin huhtikuu. Maaliskuun sateisuus näkyy erityisesti Pohjois-Suomessa ja huhtikuun kuivuus Etelä-Suomessa.
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
Lue tästä vapun sää, mutta älä usko sitä!
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin vappuaatoksi +10 astetta ja vesisadetta. Metcheckin mukaan Helsingin aurinkoisen vappuaaton lämpötila on +7 astetta. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kevään sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa keväästä tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kevät on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä parin vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on joko 1981-2010 tai 1993-2016.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin vappuaatoksi +10 astetta ja vesisadetta. Metcheckin mukaan Helsingin aurinkoisen vappuaaton lämpötila on +7 astetta. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kevään sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa keväästä tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kevät on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä parin vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on joko 1981-2010 tai 1993-2016.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
6 kommenttia:
Hei,
tämä nyt ei suoranaisesti liity sääennusteisiin, mutta onko sinulla tietoa, millainen "talvi" on ollut Pohjoisnavalla? Tietääkseni ainakin polaaripyörre on pysynyt tiiviinä navalla ja kylmän ilman purkauksia ei ole suuremmalti siten ollut.
Voit tarkastella asiaa tästä linkistä.
ECMWF: Myös huhti-kesäkuussa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää
Myös huhtikuun alusta kesäkuun loppuun ulottuvalla jaksolla suurimmassa osassa Suomea on 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää ja keskimääräistä sateisempaa. Lapissa lämpötila ja sademäärä ovat lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja.
IRI: Seuraavat kuusi kuukautta keskimäärin keskimääräistä lämpimämpää ja Etelä-Suomessa ehkä myös keskimääräistä kuivempaa
Kolmen kuukauden jaksolla huhtikuun alusta kesäkuun loppuun koko Suomessa on keskimäärin ajankohdan pitkäaikaista keskilämpötilaa lämpimämpää. Selvimmin lämpimyys näkyy aivan etelärannikolla. Sademäärät ovat tavanomaisia. Etelärannikolla voi tosin olla vähän keskimääräistä kuivempaa, Lapissa sateisempaa.
Touko-heinäkuussakin koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, joskaan todennäköisyys lämpimyydelle ei enää ole aivan yhtä suuri kuin huhti-kesäkuussa. Edelleen etelärannikolla voi olla vähän keskimääräistä kuivempaa, Lapissa sateisempaa.
Myös kesä 2020 (kesä-elokuun jakso) on keskimääräistä lämpimämpi, ehkä selvimmin länsirannikolla. Järvi-Suomessa voi olla vähän keskimääräistä kuivempaa, Länsi-Lapissa sateisempaa.
Keskimääräistä lämpimämpi sää jatkuu heinä-syyskuussakin, mutta todennäköisyys tälle on hieman aiempaa pienempi. Jos sademäärä poikkeaa keskimääräisestä, todennäköisemmin Suomessa on keskimääräistä kuivempaa kuin sateisempaa, varsinkin Itä-Suomessa ja ehkä myös etelärannikolla.
Jatkan vuodenaikaisennusteiden seurantaa uudessa kirjoituksessani ”Yhdeksän tutkimuslaitoksen ennusteet: Kesän 2020 sää Suomessa”.
Millainen kevään säästä loppujen lopuksi muodostui? Ilmatieteen laitos kertoo tiedotteessaan näin: ”Keskilämpötila oli suurimmassa osassa maata lähellä tavanomaista tai hieman tavanomaista korkeampi. Etelärannikolla kevään keskilämpötila oli kuitenkin monin paikoin harvinaisen korkea, eli näin lämmintä on maalis–toukokuussa keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Kevään keskilämpötilaa nosti maan etelä- ja keskiosan harvinaisen, paikoin poikkeuksellisen lämmin maaliskuu.”
Lähetä kommentti