Huom.! Päivitän jatkossa kesän sääennusteet tämän blogitekstin kommentteihin!
The Weather Company: Alkukesä pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna loppukesää lämpimämpi
The Weather Company osasi talven 2017-2018 ennusteessaan kaikkein parhaiten ennakoida helmi-maaliskuun kylmyyden. Toisaalta The Weather Company ennusti muista poiketen viileän säätyypin mahdollisesti jatkuvan myös toukokuussa, mikä oli täysin päinvastoin toteutuneeseen tilanteeseen verrattuna.
Kesän 2018 (jakso kesäkuun alusta elokuun loppuun) The Weather Company arvioi olevan Euroopassa Isoa-Britanniaa ja Norjaa lukuun ottamatta pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpi. Keskiarvoihin verrattuna erityisen lämmintä on Kaakkois-Euroopassa. Viimeisimmän vuosikymmenen aikana kesällä on tyypillisesti vallinnut korkeapaine Pohjois-Atlantilla ja matalapaine Luoteis-Euroopassa, mikä on tuonut suureen osaan Eurooppaa viileitä ja sateisia kesiä. Tänä vuonna tällainen painejakauma näyttäisi kehittyvän vasta myöhemmin kesällä, joten alkukesä on varsinkin Manner-Euroopan luoteisosissa pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna kesän lämpimintä aikaa.
Yksittäisten kuukausien osalta Euroopan pohjoisosissa näyttäisi olevan kesäkuussa keskimääräistä lämpimämpää. Heinäkuussa Pohjois-Euroopan itäosissa on edelleen keskimääräistä lämpimämpää, mutta lännessä on viileämpää. Elokuussa koko Pohjois-Eurooppa on keskimääräistä viileämpi.
NOAA/NWS: Tavanomainen kesä, jonka kuukausista kesäkuu on pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna lämpimin ja vähäsateisin
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n mukaan kolmen kuukauden jaksot (kesä-elokuu, heinä-syyskuu, elo-lokakuu, syys-marraskuu) ovat Suomessa lämpötiloiltaan tavanomaisia. Vain aivan pohjoisimmassa Suomessa on mahdollisuus 0,5-1 astetta pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpään säähän. Itse asiassa aivan pohjoista lukuun ottamatta koko Euroopan lämpötilat ovat lähellä pitkän aikavälin keskiarvoja, paitsi Espanjan tienoilla on mahdollisuus jopa keskiarvoja viileämpään säähän. Grönlanti, Islanti ja Huippuvuoret erottuvat pitkäaikaisiin keskiarvoihin nähden lämpiminä. Tämä tilanne voimistuu entisestään loka-joulukuussa ja marraskuun 2018 alusta tammikuun 2019 loppuun ulottuvalla jaksolla, jolloin aivan koko Suomen lämpötilat ovat tämän hyvin alustavan ennusteen mukaan täysin tavanomaisia. Arktisella alueella viime vuosina vallinnut poikkeuksellinen lämpimyys näyttäisi siis saavan jatkoa.
Kesäkuusta marraskuuhun ulottuvan jakson yksittäisistä kuukausista vain kesäkuu näyttäisi olevan suuressa osassa Suomea hieman (0,5-1 astetta) pitkän aikavälin keskiarvoja lämpimämpi. Heinä-, elo-, syys- ja lokakuussa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää saattaa olla pohjoisimmassa Lapissa. Marraskuussa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi sää keskittyy Etelä-Suomeen.
Mikään ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista ei näytä keskimääräistä sateisemmalta. Hieman keskimääräistä vähäsateisempaa voi olla kesä-elokuussa ja erityisesti elo-lokakuussa. Tässä on huomattava se, että ennusteessa puhutaan kolmen kuukauden keskimääräisestä säästä. Yksittäiset kuukaudet voivat olla keskimääräistä sateisempia, vaikka koko jakso olisikin keskimäärin vähäsateinen.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna selvästi kuivin on kesäkuu. Hyvänä kakkosena tulee elokuu. Vähän keskimääräistä kuivempia ovat myös syyskuu ja lokakuu. Sen sijaan heinäkuu ja paikoin myös marraskuu näyttävät keskimääräistä sateisemmilta.
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että Suomessa kesän (kesä-elokuun jakso) lämpötilat ja sademäärät eivät keskimäärin poikkea pitkäaikaisista kesän keskiarvoista. Kesäkuun puoliväliin asti voi kuitenkin olla keskimääräistä lämpimämpää.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste.
IRI: Vähän keskimääräistä lämpimämpi kesä ja syksy
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) ennusteen mukaan koko Suomessa on kesäkuun alusta elokuun loppuun ulottuvalla jaksolla keskimäärin vähän lämpimämpää kuin vuosien 1981-2010 vastaavana ajanjaksona. Hieman kesä-elokuuta selvemmin lämpimyys näkyy heinä-syyskuussa. Myös elo-lokakuu ja syys-marraskuu ovat hyvin alustavan ennusteen mukaan vähän pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpiä. Ennuste ei anna kovinkaan selvää kuvaa sademääristä.
Suomen ulkopuolelta IRI:n ennusteessa merkittävää on se, että kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla Grönlanti sekä Kaspianmeren ja Mustanmeren ympäristö erottuvat pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna erityisen selvästi lämpiminä.
Japanin ilmatieteen laitos: Keskimääräistä lämpimämpi kesä
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa kesän (kesä-elokuun jakson) olevan koko Suomessa ja muuallakin Euroopassa aivan Euroopan lounaisimpia osia lukuun ottamatta keskimääräistä lämpimämpi. Tässäkin ennusteessa pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna kaikkein lämpimintä on Grönlannissa ja Mustanmeren-Kaspianmeren alueella. Suomen sademäärät ovat lähellä pitkän aikavälin keskiarvoja.
Lue tästä juhannuksen sääennuste, mutta älä usko sitä!
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Näistä palveluista voi katsoa jo nyt vaikkapa juhannuksen sään. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin juhannusaatoksi aurinkoista +14 asteen säätä. AccuWeatherin mukaan lämpötila kohoaa +20 asteeseen. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita.
NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin. Niinpä esimerkiksi Suomen helmi-maaliskuun kylmyysaallon alkaminen ja päättyminen eivät näkyneet NOAA/NWS:n säämalleissa.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa kesä-elokuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kesä on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen helteistä.
Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä parin vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010.
Lue myös nämä
Viileät kesäkuut
Sääilmiöiden ABC-kirja
Kesän terveellinen herkkuvinkki: Nokkosvohvelit
Kouvolassa Suomen paras kesäsää
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Näistä palveluista voi katsoa jo nyt vaikkapa juhannuksen sään. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin juhannusaatoksi aurinkoista +14 asteen säätä. AccuWeatherin mukaan lämpötila kohoaa +20 asteeseen. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita.
NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin. Niinpä esimerkiksi Suomen helmi-maaliskuun kylmyysaallon alkaminen ja päättyminen eivät näkyneet NOAA/NWS:n säämalleissa.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa kesä-elokuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kesä on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen helteistä.
Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä parin vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010.
Lue myös nämä
Viileät kesäkuut
Sääilmiöiden ABC-kirja
Kesän terveellinen herkkuvinkki: Nokkosvohvelit
Kouvolassa Suomen paras kesäsää
14 kommenttia:
Tällä hetkellä näyttää siltä, että kesäkuun ensimmäisen viikonlopun jälkeen suursäätilassa tapahtuu muutos selvästi viileämpään suuntaan.
ECMWF: Vähän pitkän aikavälin keskiarvoja lämpimämpi loppukesä
Heinä-syyskuun jaksolla Etelä- ja Länsi-Suomessa on keskimäärin 0,5-1 astetta ja muualla Suomessa 0-0,5 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Sademäärät ovat tavanomaisia, joskin Itä-Suomessa saattaa olla keskimääräistä kuivempaa.
IRI: Vähän keskimääräistä lämpimämpi kesä ja tavanomainen syksy
Heinä-syyskuussa Suomessa on aivan eteläisintä osaa lukuun ottamatta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Osassa Suomea keskimääräistä lämpimämpi sää jatkuu myös elo-lokakuun jaksolla, mutta paikallinen vaihtelu on suurempaa kuin heinä-syyskuussa. Syys-marraskuussa koko Suomessa ollaan lähellä tavanomaisia lukemia, kunnes loka-joulukuussa varsinkin Keski-Suomessa voi jälleen olla keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat Suomessa kaikilla ennustetuilla jaksoilla melko lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja.
Japanin ilmatieteen laitos: Tavanomainen loppukesä
Suomeen lämpötilat ovat heinä-syyskuussa lähellä pitkän aikavälin keskiarvoja. Sademäärät ovat tavanomaisia, Lapissa paikoin vähän pitkäaikaisia keskiarvoja korkeampia.
NOAA/NWS: Tavanomaista kesää seuraa jälleen keskimääräistä lämpimämpi talvi
Kolmen kuukauden jaksoista heinä-syyskuu ja elo-lokakuu ovat Suomessa lämpötiloiltaan tavanomaisia. Syys-marraskuussa Lapissa on 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää, kun taas muualla Suomessa jatkuu lämpötiloiltaan tavanomainen sää. Talven 2018-2019 hyvin alustavien vuodenaikaisennusteiden mukaan kolmen kuukauden jaksot loka-joulukuu, marras-tammikuu ja joulu-helmikuu näyttäisivät olevan 0,5-2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiä.
Yksittäisistä kuukausista heinäkuu, elokuu, syyskuu ja lokakuu ovat Suomessa lämpötiloiltaan tavanomaisia. Heinäkuussa on kuitenkin paikoin pieniä viitteitä 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja viileämmästä säästä. Marraskuussa pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi säätyyppi alkaa vallata Suomessa alaa siten, että keskiarvoihin verrattuna kaikkein lämpimin sää esiintyy Pohjois-Suomessa. Joulukuussa koko Suomessa on jo 1-2 astetta (paikoin jopa 2-3 astetta) pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää.
Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat suuressa osassa Suomea tavanomaisia. Heinä-syyskuussa, elo-lokakuussa ja syys-marraskuussa on kuitenkin paikoin viitteitä pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna kuivemmasta säästä.
Yksittäisistä kuukausista lokakuu näyttää Suomessa pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna kaikkein laajimmin kuivalta kuukaudelta. Heinäkuussakin varsinkin Lapissa on kuivaa, mutta Länsi-Suomessa voi paikoin olla pitkäaikaisia keskiarvoja sateisempaa. Myös elo-, syys- ja marraskuussa on paikoin viitteitä keskimääräistä kuivemmasta säästä.
The Weather Company: Suomessa lämpimät heinäkuu, elokuu ja syyskuu
Kesäkuun lopulla julkaisemassaan ennusteessa The Weather Company ennustaa Suomeen pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna lämpimämpää heinäkuuta. Lämpö jatkuu ennusteen mukaan mahdollisesti myös elo- ja syyskuussa. Sademäärät voivat olla tavanomaista pienempiä.
NOAA/NWS: Lämpötiloiltaan ja sademääriltään melko tavanomainen loppukesä ja syksy
Äskettäin päivitetyn ennusteen mukaan lähes kaikki kolmen kuukaudet jaksot (elo-lokakuu, syys-marraskuu, loka-joulukuu, marras-tammikuu, joulu-helmikuu) ovat Suomessa lämpötiloiltaan tavanomaisia, joskin kahdella viimeksi mainitulla jaksolla Pohjanlahden rannikolla on viitteitä 0,5-1 astetta pitkän aikavälin keskiarvoja lämpimämmästä säästä. Hyvin alustavan tammi-maaliskuun ennusteen mukaan 0,5-1 astetta keskiarvoja lämpimämpi säätyyppi leviää koko Etelä- ja Keski-Suomeen.
Elo-lokakuussa, syys-marraskuussa ja loka-joulukuussa Suomen sademäärät näyttävät paikoin jäävän pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolelle. Muut ennustetut kolmen kuukauden jaksot ovat sademääriltään täysin tavanomaisia.
Elokuun alusta tammikuun loppuun ulottuvalla jaksolla pitkäikaisiin kuukausikeskiarvoihin verrattuna lämpimin kuukausi (laajalti 0,5-1 astetta keskiarvoa lämpimämpää) näyttää olevan marraskuu. Muiden yksittäisten kuukausien lämpötilat ovat lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja, vaikkakin joulukuussa ja ehkä myös tammikuussa Pohjanlahden rannikolla on viitteitä 0,5-1 astetta keskiarvoja lämpimämmästä säästä.
Elokuussa on paikoin viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä. Sen sijaan syyskuu ja varsinkin lokakuu vaikuttavat pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna vähäsateisilta.
IRI: Lämpötiloiltaan tavanomaista syksyä seuraa lämmin alkutalvi
IRI:n tällä viikolla julkaisemassa vuodenaikaisennusteessa kolmen kuukauden jaksot elo-lokakuu, syys-marraskuu ja loka-joulukuu näyttävät lämpötiloiltaan keskimäärin pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisilta. Vain paikoin on pieniä viitteitä keskimääräistä lämpimämmästä säästä. Sen sijaan marras-tammikuussa koko Suomessa näyttää olevan lämpimämpää kuin pitkän aikavälin keskiarvot vastaavana ajankohtana. Kaikkein selkeimmin lämpimyys näkyy Pohjois-Suomessa, erityisesti Luoteis-Lapissa.
Sademäärät ovat kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla pitkäaikaisten keskiarvojden lähellä. Jos jotakin poikkeamaa esiintyy, se on ensimmäistä jaksoa (elo-lokakuu) lukuun ottamatta pitkäaikaisia keskiarvoja vähäsateisempaan suuntaan, varsinkin loka-joulukuussa.
Jälleen kävi näin, mikään ennustelulaitos ei ollut lähelläkään ennustamassa ennätyslämmintä heinäkuuta. Roskakoriin joutaa... Kiitos taas, että jaksat näitä päivitellä. Hyvää huumorimatskua.
The Weather Company: Lämmin loppukesä ja syksy
Vaikka ilmanpainejakauma onkin muuttumassa, pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi sää jatkuu Suomessa sekä elo-, syys- että lokakuussa.
Japanin ilmatieteen laitos: Tavanomaista loppukesän ja syksyn säätä
Kolmen kuukauden jaksolla elokuun alusta lokakuun loppuun Suomen lämpötilat ovat keskimäärin tavanomaisia. Jos jotakin poikkeamaa ilmenee, poikkeama on todennäköisemmin pitkän aikavälin keskiarvoja lämpimämpään suuntaan. Myös sademäärät ovat tavanomaisia.
ECMWF: Vähän keskimääräistä lämpimämpi syksy, sademäärät normaaleja
Syksy (syys-marraskuu) on Suomessa keskimäärin 0,5-1 astetta ko. kuukausien pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Sademäärät ovat tavanomaisia.
Kiitos tästä hyödyllisestä blogista!
Lämmintä syksyä, mutta napakkaa talvea toivoo: lukija
(P.s.Tietysti myös ensi kesä kiinnostaa jo)
IRI:n tänään päivitetty ennuste: Melko tavanomaisen syksyn jälkeen lämmin talvi
Syys-marraskuun jaksolla Suomen lämpötilat ovat keskimäärin lähellä tavanomaista. Paikoin Itä- ja Pohjois-Suomessa on kuitenkin mahdollisuus pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampiin lämpötiloihin. Sademäärissä on suuri alueellinen vaihtelu. Pitkän aikavälin keskiarvoa pienemmät sademäärät ovat kuitenkin monin paikoin runsaita sateita todennäköisempiä.
Loka-joulukuussa Etelä-Suomen lämpötilat ovat edelleen tavanomaisia. Mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään, sitä enemmän kasvaa pitkäaikaista keskiarvoa korkeampien lämpötilojen todennäköisyys. Sateisuuden todennäköisyys lisääntyy edelliseen kolmen kuukauden jaksoon verrattuna.
Loka-joulukuun kaltainen lämpötilajakauma jatkuu myös marras-tammikuussa, joskin myös Etelä-Suomessa kasvaa todennäköisyys pitkäaikaista keskiarvoa korkeampiin lämpötiloihin. Sademäärät ovat tavanomaisia tai Pohjois-Suomessa mahdollisesti keskimääräistä pienempiä.
Joulu-helmikuussa koko Suomessa on ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Edelleen tämä on kuitenkin kaikkein todennäköisintä Pohjois-Suomessa. Sateisuudessa on hyvin suuri alueellinen vaihtelu.
Suomen ulkopuolelta merkittävää on se, että arktinen alue (Grönlanti, Huippuvuoret) on erittäin todennäköisesti pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi jälleen kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla.
Syksyn 2018 ja hyvin alustavat talven 2018-2019 vuodenaikaisennusteet voi lukea nyt uudesta blogipostauksestani ”Syksyn 2018 sääennuste”.
Lähetä kommentti