Huom.! Päivitän jatkossa syksyn sääennusteet tämän blogitekstin kommentteihin!
Suomen syksystä näyttää ennusteiden mukaan tulevan melko tavanomainen, mahdollisesti vähän pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Myös hyvin alustavat talven 2018-2019 sääennusteet ennakoivat Suomeen jälleen pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää talvea.
Ennusteet lämpimästä talvesta ovat erityisen mielenkiintoisia ja ehkä jossakin määrin ristiriitaisia siksi, että arktisen alueen merijään laajuus Atlantin puoleisella alueella (Barentsinmeri, Karanmeri, Grönlanninmeri) on nyt pienempi kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa. Sula meri imee lämpöä tehokkaasti ja vapauttaa sitä talvella. Talvella tällainen lämmin arktinen alue voi joidenkin tutkimusten mukaan johtaa kylmään säähän Suomessa. Arktisen alueen lämpimyys nimittäin heikentää napapyörrettä eli polaaripyörrettä, jolloin arktiselta alueelta pääsee helpommin purkautumaan kylmää ilmaa Suomea kohti.
Edellä mainittu syy-yhteys voisi antaa tukea kansanuskomukselle, jonka mukaan lämmintä kesää seuraa kylmä talvi. Tämä kuitenkin edellyttäisi sitä, että samana kesänä lämpö on ulottunut Suomesta Grönlantiin asti. Toisaalta tällainen syy-yhteys yksinkertaistaa pahasti ilmakehän todellisuudessa monimutkaisia ilmiöitä. Sitä paitsi tällä hetkellä on syytä huomata se, että koko arktisen alueen merijään laajuus ei ole lähelläkään ennätysminimiä, vaan se noudattelee aika hyvin vuosien 2010-2017 keskiarvoa (on kuitenkin selvästi alhaisempi kuin aikaisempien vuosikymmenten keskiarvo). Lisäksi tilastollisesti tarkasteltuna edellisen vuosipuoliskon lämpötiloista ei yleensä pysty päättelemään mitään seuraavan vuosipuoliskon lämpötiloista. Toisaalta aiemman blogitekstini kommentissa on tilastoista pääteltynä ennustettu lämmintä kesää seuraavaa kylmää talvea 2018-2019.
Elämme siis mielenkiintoisia aikoja. On kiinnostavaa nähdä, kuinka näiden erilaisten ennusteiden kanssa käy. Tosiasiahan on se, että vielä nykytekniikallakaan vuodenaikaisennusteilla ei ole kovin suurta käyttöarvoa. Esimerkiksi tämän vuoden helmi-maaliskuun kylmyyden osasi selvästi etukäteen ennakoida vain yksi tutkimuslaitos. Kesästä ennustettiin yleisesti melko tavanomaista, pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna jonkin verran lämpimämpää. Kesän lähes ennätyksellinen helteisyys ja kuivuus jäivät ennustamatta.
NOAA/NWS: Keskimääräistä lämpimämmät ja sademääriltään melko tavanomaiset syksy ja talvi
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n mukaan kolmen kuukauden jaksot syys-marraskuu ja loka-joulukuu ovat koko Suomessa 1-2 astetta pitkäaikaisia ko. kuukausien keskiarvoja lämpimämpiä. Sama tilanne jatkuu Etelä- ja Keski-Suomessa myös seuraavilla kolmen kuukauden jaksoilla (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu, helmi-huhtikuu), mutta Pohjois-Suomessa poikkeama jää +0,5-1 asteeseen. Kuukausien pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna lämpimin jakso on tammi-maaliskuu, jolloin länsirannikolla voi olla paikoin 2-3 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää.
Tämänhetkisessä, hyvin alustavassa ennusteessa yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on helmikuu 2019, jolloin lähes koko Suomessa on 2-3 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Syys- ja lokakuussa Suomessa on 0,5-2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää siten, että syyskuussa kaikkein lämpimin sää painottuu Itä-Suomeen ja lokakuussa Pohjois-Suomeen. Marraskuussa miltei koko Suomessa on 1-2 ja joulukuussa 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Tammikuu on erityisen mielenkiintoinen, koska ennustemalli heittelee Suomeen alueellisesti -0,5 — +3 asteen poikkeamia verrattuna pitkän aikavälin keskimääräisiin lämpötiloihin (normaaliin verrattuna lämpimintä länsirannikolla, kylmintä Pohjois-Lapissa).
Mikään ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista ei näytä pitkäaikaisia keskiarvoja kuivemmalta. Toisaalta laajalti tavanomaista sateisempaa näyttäisi olevan vain tammi-maaliskuun jaksolla.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna sateisimpia ovat tammi- ja helmikuu. Muiden ennustettujen kuukausien sademäärät ovat hyvin tavanomaisia, mahdollisesti paikoin vähän keskimääräistä sateisempia. Joulukuussa Etelä-Suomessa voi olla paikoin vähän keskimääräistä kuivempaa.
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että syksy (syys-marraskuu) on Suomessa keskimäärin 0,5-1 astetta ko. kuukausien pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Sademäärät ovat tavanomaisia.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste.
The Weather Company: Lämmin loppukesä ja alkusyksy
The Weather Company arvioi heinäkuun lopulla julkaisemassa ennusteessaan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämmän sään jatkuvan Suomessa sekä elo-, syys- että lokakuussa. Päivitetty syksyn ennuste ilmestyy aivan näinä päivinä.
IRI: Melko tavanomaisen syksyn jälkeen lämmin talvi
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) ennusteen mukaan syys-marraskuun jaksolla Suomen lämpötilat ovat keskimäärin lähellä tavanomaista. Paikoin Itä- ja Pohjois-Suomessa on kuitenkin mahdollisuus pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampiin lämpötiloihin. Sademäärissä on suuri alueellinen vaihtelu. Pitkän aikavälin keskiarvoa pienemmät sademäärät ovat kuitenkin monin paikoin runsaita sateita todennäköisempiä.
Loka-joulukuussa Etelä-Suomen lämpötilat ovat edelleen tavanomaisia. Mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään, sitä enemmän kasvaa pitkäaikaista keskiarvoa korkeampien lämpötilojen todennäköisyys. Sateisuuden todennäköisyys lisääntyy edelliseen kolmen kuukauden jaksoon verrattuna.
Loka-joulukuun kaltainen lämpötilajakauma jatkuu myös marras-tammikuussa, joskin myös Etelä-Suomessa kasvaa todennäköisyys pitkäaikaista keskiarvoa korkeampiin lämpötiloihin. Sademäärät ovat tavanomaisia tai Pohjois-Suomessa mahdollisesti keskimääräistä pienempiä.
Joulu-helmikuussa koko Suomessa on ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Edelleen tämä on kuitenkin kaikkein todennäköisintä Pohjois-Suomessa. Sateisuudessa on hyvin suuri alueellinen vaihtelu.
Suomen ulkopuolelta merkittävää on se, että arktinen alue (Grönlanti, Huippuvuoret) on erittäin todennäköisesti pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi jälleen kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla.
Japanin ilmatieteen laitos: Kuiva ja lämpötiloiltaan tavanomainen syksy
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa syksyn (syys-marraskuun jakson) olevan koko Suomessa lämpötiloiltaan keskimäärin tavanomainen ja sademääriltään keskimääräistä vähäsateisempi.
Suomen pohjoispuolella (Norjanmerellä, Barentsinmerellä, Grönlannissa ja Huippuvuorilla) on keskimääräistä lämpimämpää, kun taas Suomen eteläpuolella (Baltiassa ja muualla Manner-Euroopan pohjoisosissa) on keskimääräistä kylmempää. Suomen syyssäähän vaikuttaa siis merkittävästi se, ulottuuko keskimääräistä lämpimämmän tai kylmemmän sään alue ennustettua laajemmalle alueelle.
Lue tästä joulun sääennuste, mutta älä usko sitä!
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Jälkimmäisestä voi katsoa jo nyt vaikkapa joulun sään. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi puolipilvistä noin -5 asteen säätä. Ensilumi sataa ennusteen mukaan marras-joulukuun vaihteessa. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko syksyn sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa syys-marraskuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko syksy on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä parin vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010.
Lue myös tämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Jälkimmäisestä voi katsoa jo nyt vaikkapa joulun sään. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi puolipilvistä noin -5 asteen säätä. Ensilumi sataa ennusteen mukaan marras-joulukuun vaihteessa. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko syksyn sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa syys-marraskuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko syksy on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä parin vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010.
Lue myös tämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
19 kommenttia:
Kiitos ennusteiden yhteenvedosta. On todellakin hyvin mielenkiintoista nähdä, millainen tuleva syksy tulee olemaan, jatkuuko lämpö kuinka pitkälle ja helpottaako pohjavesien osalta tilanne ennen talvea. Talvi on myös todellinen kysymysmerkki, tuleeko lämmintä vai kylmää. Saa nähdä, kuinka esimerkiksi Grönlannin pohjoisrannan jään sulaminen tulee vaikuttamaan.
The Weather Company: Lämmin syksy, kylmä lopputalvi
Touko-heinäkuun jakso oli ennätyslämmin monilla Länsi- ja Pohjois-Euroopan alueilla. Pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi sää jatkuu syyskuussakin koko Euroopassa lukuun ottamatta Kaakkois-Eurooppaa. Myös loka- ja marraskuussa on ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää erityisesti Pohjois-Euroopassa, esimerkiksi Suomessa. Hyvin alustavat ennakkoviitteet kuitenkin näyttävät siltä, että talven jälkipuoliskolla voisi tulla erityisen kylmää säätä.
Alustava tieto kylmän lopputalven mahdollisuudesta on erityisen merkittävä siksi, että The Weather Company oli ainoa tutkimuslaitos, joka selvästi etukäteen onnistui ennustamaan helmi-maaliskuun 2018 kylmyyden Pohjois-Euroopassa.
Japanin ilmatieteen laitos: Syksy keskimääräistä lämpimämpi ja paikoin myös kuivempi
Loka-joulukuussa koko Suomessa on ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää, varmimmin Pohjois-Suomessa. Sademäärät ovat tavanomaisia. Paikoin on pieniä viitteitä pitkäaikaisia keskiarvoja kuivemmasta säästä.
Ainakin Jyväskylän lentoasemalla myös syyskuun alkupuolisko tulee olemaan ennätyslämmin ja hyvät mahdollisuudet vielä että koko syyskuu olisi ennätyslämmin. Viime kesän(1.6.-31.8.) keskilämpötila oli Jyväskylässä alhainen +13,6, nyt on mahdollista että jopa 6kk jakso huhtikuun alkupuolelta lokakuun alkupuolelle olisi tuota lämpimämpi, ei ole kesät veljeksiä keskenään. Toukokuu ennätyslämmin, kesä ennätyslämmin, syyskuu ennätyslämmin?...tämä on sellainen paketti että sen rikkominen on todella vaikeaa.
Kiitos kommentistasi ja jälleen tarkoista tiedoista. Meteorologi Mika Rantasen mukaan myös Helsingin Kaisaniemessä syyskuun alku (1.-13.9.2018) on ollut ennätyslämmin (tarkastelu vuodesta 1900 alkaen). Tarkempi diagrammi on katsottavissa tästä linkistä. Mielenkiintoista on nähdä, kuinka paljon lämmin merivesi hidastuttaa syksyn saapumista.
IRI:n eilen julkaistu ennuste: Syksy ja koko talvi Suomessa vähän keskimääräistä lämpimämpiä, sateisuus lisääntyy talven edetessä
Loka-joulukuun aikana Tyynellämerellä on kehittymässä heikko El Niño -ilmiö. Arktisella alueella (Grönlannissa, Huippuvuorilla) jatkuu tavanomaista lämpimämpi säätyyppi. Suomessa ajankohdan pitkäaikaisiin keskiarvoihn verrattuna lämpimämpää on sitä todennäköisemmin, mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään. Etelä-Suomessa jäädään tavanomaisiin lämpötiloihin. Sademäärät ovat pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia tai vähän niitä pienempiä.
Marraskuun 2018 alusta tammikuun 2019 loppuun ulottuvalla jaksolla arktisen alueen lämpimyys jatkuu edelleen (minkä "lämmin arktinen alue - kylmät mantereet" -teorian mukaan pitäisi tuoda Suomeen kylmää talvi-ilmaa). Ennusteen mukaan Suomessa on kuitenkin keskimäärin edelleen pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää, joskin erot Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä hieman tasoittuvat edellisestä ennustejaksosta. Todennäköisimmin pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää on edelleen Lapissa, mutta tämä ei näytä enää yhtä selvältä kuin loka-joulukuussa. Sademäärät ovat edelleen pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia tai vähän niitä pienempiä.
Joulu-helmikuun keskiarvoja tarkasteltaessa ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi sää jatkuu edelleen sekä arktisella alueella että koko Suomessa, joskaan Suomen osalta todennäköisyysprosentit eivät ole kovin korkeat. Sademäärät ovat pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia tai vähän niitä korkeampia.
Tammi-maaliskuussa arktisen alueen lämpimyys pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna ei ole enää aivan yhtä selkeä. Koko Suomessa on edelleen ajankohdan pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna lämpimämpää ja jopa hieman todennäköisemmin kuin joulu-helmikuun jaksolla. Sademäärät ovat jälleen pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia tai vähän niitä korkeampia.
ECMWF: Vähän pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi loppusyksy
Loka-joulukuussa Suomessa on keskimäärin 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Sademäärät ovat tavanomaisia.
The Weather Company: Lämmin loppuvuosi, mutta lopputalvesta on mahdollisesti tulossa kylmä
Suuressa osassa Eurooppaa viimeisimmät viisi kuukautta ovat olleet epätavallisen lämpimät ja kuivat, eikä lähitulevaisuudessa ole näkyvissä selvää muutosta kohti tavanomaista alhaisempia lämpötiloja. Suomessa sekä lokakuu, marraskuu että joulukuu tulevat olemaan ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiä. Lokakuun alusta joulukuun loppuun ulottuva jakso on Suomessa keskimäärin 1-2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Melko vakuuttavat merkit kuitenkin viittaavat siihen, että myöhemmin muutos paljon kylmempään säätyyppiin on mahdollinen. Erityisesti lopputalvi voi olla kylmä.
NOAA/NWS: Koko talvi keskimääräistä lämpimämpi, joskin lämpötilat lähentyvät keskimääräisiä lukemia alkukevättä kohti
Kaikki ennustetut kolmen kuukauden jaksot (loka-joulukuu, marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu, helmi-huhtikuu, maalis-toukokuu) ovat Suomen eteläosissa 1-2 astetta ja pohjoisosissa 0,5-1 astetta ajankohdan pitkän aikavälin keskiarvoja lämpimämpiä.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimimpiä ovat marraskuu ja helmikuu, jotka ovat koko Suomessa 1-2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiä. Tavanomaiseen verrattuna vähiten poikkeava on maaliskuu, jolloin lämpötilat vaihtelevat Pohjois-Suomen pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisista lämpötiloista Etelä-Suomen 0,5-1 tai paikoin 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiin lukemiin.
Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat tavanomaisia. Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna sateisimpia ovat lokakuu ja marraskuu, kuivin puolestaan maaliskuu.
Hei!
Päivitystä vähän...tämä syyskuun viimeinen viikko joka muodostuu melko kylmäksi vie mahdollisuudet että millään sääasemalla suomessa mitattaisiin ennätyksellisen lämmin syyskuu. Puolessavälissä kuukautta siihen oli vielä hyvätkin mahdollisuudet.
Kilpisjärvelle ennustetaan hyvinkin kylmää nyt seuraavat 1,5 viikkoa, terminen talvi voi alkaa siellä jo 27.9. Kilpisjärven kyläkeskuksen mittauspisteen 1978 vuodesta alkaneen mittaushistorian mukaan aikaisimmat termiset talvet ovat alkaneet 25.9.1983 ja 30.9.2002.
Kiitos jälleen erittäin tarkoista ja kiinnostavista lisätiedoista, Sami Ryynänen!
ECMWF: Suomessa lämmin alkutalvi
Marraskuun 2018 alusta tammikuun 2019 loppuun ulottuva kolmen kuukauden jakso on Suomessa keskimäärin 0,5-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja korkeampi. Kaikkein selvimmin lämpimyys näkyy Pohjois-Suomessa. Sademäärät ovat tavanomaisia.
IRI: Erityisesti alkutalvi Suomessa pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi
Kolmen kuukauden jaksolla marraskuun 2018 alusta tammikuun 2019 loppuun koko Suomessa on ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Todennäköisyys keskimääräistä lämpimämpään säähän kasvaa sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään. Sademäärät ovat tavanomaisia, paikoin Kaakkois-Suomessa ehkä keskimääräistä pienempiä.
Marras-tammikuun kaltainen lämpötilajakauma jatkuu myös joulu-helmikuussa, joskaan keskimääräistä korkeampien lämpötilojen todennäköisyydet eivät enää ole yhtä korkeat kuin marras-tammikuussa. Merten rannikoilla sademäärät voivat jäädä keskimääräistä pienemmiksi.
Myös tammi-maaliskuuksi IRI ennustaa keskimäärin pitkän aikavälin keskiarvoja lämpimämpää säätä, mutta lämpimyyden todennäköisyys on edelleen pienentynyt edellisestä kolmen kuukauden jaksosta. Itä- ja Pohjois-Suomen sademäärät voivat olla keskimääräistä suurempia.
Helmi-huhtikuussa koko Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta ennustetaan olevan edelleen pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää, joskaan todennäköisyys ei ole kovin suuri. Sademäärät ovat tavanomaisia.
Suomen ulkopuolelta huomattavaa on arktisen alueen, esimerkiksi Grönlannin ja Huippuvuorten, lämpimyys kaikilla ennustetulla kolmen kuukauden jaksoilla.
Japanin ilmatieteen laitos: Marras-tammikuun jakso todennäköisemmin pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi kuin kylmempi
Marras-tammikuun jaksolla Suomeen ulottuu pohjoisesta keskimääräistä lämpimämmän sään kieleke, vaikka Suomen sekä länsi- että itäpuolella sää jää pitkäaikaisia keskiarvoja kylmemmäksi. Sademäärissä on suurta alueellista vaihtelua.
The Weather Company: Tammikuu 2019 kylmä
Keskilämpötila marraskuun 2018 alusta tammikuun 2019 loppuun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla on useimmilla Euroopan alueilla ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Tämä ei kuitenkaan koske Isoa-Britanniaa, Manner-Euroopan aivan pohjoisinta osaa, Etelä-Norjaa ja Etelä-Ruotsia. Kun talvi etenee, Pohjois-Eurooppaan on tulossa pitkästä aikaa kylmä talvi. Etelä-Euroopassa talvi pysyy pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpänä ja myrskyisenä.
Suomessa marraskuu ja joulukuu ovat ennusteen mukaan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiä. Sen jälkeen talvi muuttuu kylmäksi ja tammikuusta 2019 on tulossa Suomessa pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempi.
NOAA/NWS: Vasta helmikuu tavanomainen talvikuukausi ja koko talvesta tulossa keskimääräistä lämpimämpi
Ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista marras-tammikuu on pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna lämpimin jakso, koko Suomessa 1-2 astetta yli pitkäaikaisten keskiarvojen. Sen jälkeen säätyyppi muuttuu hiukan kylmemmäksi, joskaan ennusteissa ei näy yhtä merkittävää kylmenemistä kuin The Weather Companyn ennusteessa. NOAA/NWS:n mukaan myös joulu-helmikuu ja tammi-maaliskuu ovat Etelä- ja Keski-Suomessa 1-2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiä, kun taas Pohjois-Suomessa päästään enää 0,5-1 astetta pitkäaikaisten keskiarvojen yläpuolelle. Helmi-huhtikuussa Pohjois-Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia ja Etelä-Suomen 0,5-1 astetta pitkäaikaisten keskiarvojen yläpuolella. Pääosin sama tilanne jatkuu myös maalis-toukokuussa ja huhti-kesäkuussa.
Yksittäisistä kuukausista pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna lämpimimpiä ovat joulukuu 2018 ja tammikuu 2019, kumpikin lähes koko Suomessa 1-2 astetta keskiarvojen yläpuolella. Helmikuussa Suomen lämpötilat ovat pääosin lähellä ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja. Marraskuussa ja maaliskuussa Suomessa on 0,5-2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Huhtikuussakin Etelä-Suomessa on vähän (pääosin 0,5-1 astetta) keskimääräistä lämpimämpää, kun taas Pohjois-Suomessa jäädään lähelle pitkäaikaisia keskiarvoja.
Kaikkien ennustettujen kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat lähellä tavanomaista. Jos poikkeamaa johonkin suuntaan ilmenee, todennäköisemmin on pitkäaikaisia keskiarvoja sateisempaa. Tavanomaiseen verrattuna sateisin kolmen kuukauden jakso on helmi-huhtikuu. Yksittäisistä kuukausista pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna sateisin on maaliskuu.
Minun mielestä näihin ennusteisiin liittyy aika paljon ristiriitaisuuksia esim miten lämmin kieleke voi tulla pohjoisesta?
Kiitokset kommentistasi.
Olet oikeassa siinä, että tuo ilmaisu (sanamuoto) on hieman huono. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pohjoisesta virtaisi meille lämmintä (tai mitään muutakaan) ilmaa. Itse asiassa vuodenaikaisenusteet eivät suoraan kerro ilman virtaussuunnista mitään (vaikka niissä voikin näkyä esimerkiksi polaarisuihkuvirtauksen mutkittelu). Vuodenaikaisennusteissa lämpötilaa verrataan aina ko. paikalta ko. ajankohtana mitattuihin 30 vuoden lämpötilakeskiarvoihin (esim. lämpötilakeskiarvo ko. paikassa vuosien 1981-2010 marras-tammikuun jaksoilla).
Tuossa Japanin ilmatieteen laitoksen vuodenaikaisennusteessa tulevalle marras-tammikuulle näkyy tavanomaiseen verrattuna kaikkein todennäköisimmin lämmin ilmamassa arktisella alueella Suomen pohjoispuolella (Huippuvuorten ympäristössä). Suomen alueella (Suomen pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna) lämpimän sään todennäköisyys ei ole aivan yhtä suuri. Suomen itä-, länsi- ja osittain myös eteläpuolella sää näyttäisi olevan (ko. alueiden pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna) kylmää. Näin ollen arktisen alueen tavanomaista lämpimämmän sään alueelta ikään kuin ulottuu heikompi lämpimän sään kieleke Suomen päälle, mutta tämä ei tarkoita ilmavirtauksen tulevan meille pohjoisesta.
Tällaisessa tilanteessa, jossa ennusteen mukaan Suomessa on lämmintä ilmaa ja Suomen itä- sekä länsipuolella kylmää ilmaa, ei tarvita olosuhteissa (esim. polaarisuihkuvirtauksessa) kovin suurta muutosta aiheuttamaan sen, että Suomeen voikin tulla pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna kylmää ilmaa.
Jatkan vuodenaikaisennusteiden seurantaa uudessa kirjoituksessa ”Kuuden tutkimuslaitoksen ennusteet: Talven 2018-2019 sää Suomessa”.
Lähetä kommentti