 |
| Lähde: Pixabay.com |
Heinäkuu Kuolemanlaaksossa kuumempi kuin yksikään muu mittaushistorian kuukausi millään maapallon sääasemalla
Vuosi sitten kirjoitin näin: "Heinäkuu 2017 lienee ollut Kalifornian Kuolemanlaaksossa (Death Valley) kuumempi kuin yksikään muu kuukausi mittaushistorian aikana millään maapallon virallisella sääasemalla. Kuukauden keskilämpötila oli Kuolemanlaaksossa 41,9 celsiusastetta."
Tänä vuonna tuo kuumuusennätys rikkoutui jälleen. Kuolemanlaaksossa heinäkuun 2018 keskilämpötila oli alustavien tietojen mukaan 42,3 astetta. Tämä on siis korkeampi kuukauden keskilämpötila kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa millään maapallon havaintoasemalla. Toki asumattomilla ja siten mittauksien ulottumattomissa olevilla kuumuusaavikoilla on todennäköisesti ollut korkeampiakin lämpötiloja.
Näissä ennätyksissä kuukauden keskilämpötila on laskettu vuorokausien keskilämpötilojen avulla siten, että vuorokauden keskilämpötila on määritetty vuorokauden ylimmän ja alimman lämpötilan keskiarvoksi. Tällä menetelmällä saadaan usein hyvin samanlainen vuorokauden keskilämpötila kuin laskemalla joka tunti tehtyjen lämpötilahavaintojen keskiarvo.
Miksi Kuolemanlaakso sitten on niin kuuma paikka? Tähän vaikuttaa ainakin neljä tekijää:
1. Muiden erityisen kuumien ja kuivien alueiden tavoin Kuolemanlaakso sijaitsee leveyspiirin 30 astetta paikkeilla. Täällä on suhteellisen pysyvä koekeapaineen alue, jossa ilma painuu alaspäin, mikä estää pilvien muodostumista.
2. Kuolemanlaakson pohja sijaitsee merenpinnan alapuolella, jolloin ilmakehän paksuus alueen päällä on suuri. Tällainen korkeapaineen ilma on tiheämpää ja myös lämpenee enemmän. Paksu ilmakehä myös voimistaa kasvihuoneilmiötä, jolloin entistä enemmän nousevaa pitkäaaltoista lämpösäteilyä heijastuu takaisin maanpinnalle päin.
3. Kuolemanlaakso on aavikkoa. Niinpä auringosta tuleva energia kuluu nimenomaan maanpinnan lämmittämiseen eikä veden haihtumiseen. Kosteammilla alueilla auringon energiaa kuluu hyvin paljon haihtumiseen eikä pinnan lämmittämiseen.
4. Kuolemanlaaksoa reunustavat vuoret estävät kosteuden kulkeutumista alueelle, jolloin pilviä ei muodostu.
Suomessa mittaushistorian lämpimin heinäkuu
Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan heinäkuu oli Suomessakin mittaushistorian lämpimin: "Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan heinäkuun koko maan keskilämpötila, 19,6 astetta, on Suomen mittaushistorian korkein. - - Myös paikkakuntakohtaisia keskilämpötilan ennätyksiä rikottiin paikoin maan länsiosassa ja laajalti maan pohjoisosassa. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelän havaintoasemalla heinäkuun keskilämpötila oli 20,1 astetta, mikä on lämpimin havaintoaseman 111 vuoden pituisessa mittaushistoriassa. - - Heinäkuun keskilämpötila oli Lapissa noin viisi astetta ja muualla maassa 2,5–4 astetta tavanomaista korkeampi."
Mittaushistorian perusteella todennäköisyys sille, että Sodankylän kuukausikeskilämpötila kohoaa vähintään 20,1 asteeseen, on ainoastaan 0,1 %. Tämä siis tapahtuisi keskimäärin kerran tuhannessa vuodessa. Ilmastonmuutoksen myötä näin korkea kuukausikeskilämpötila mitataan Sodankylässä meteorologi Mika Rantasen tekemien laskelmien mukaan tämän vuosisadan lopulla (2079-2099) jo kerran 20 vuodessa.
Suomen Lapin digitoidun mittaushistorian korkein lämpötila 33,4 astetta mitattiin 18. heinäkuuta Kevolla. Käsin kirjatusta mittaushistoriasta kuitenkin löytyy Inarista vuodelta 1914 peräti 34,7 asteen lukema.
Tänä kesänä sään ääri-ilmiöitä on esiintynyt ympäri maapalloa.
Lue myös nämä
Toukokuu oli Kouvolassa koko digitoidun mittaushistorian selvästi lämpimin
Ilmastonmuutos lisännyt korkeita lämpötiloja maapallolla viime vuosina
Onko ilmastonmuutos lisännyt kuumien kesien todennäköisyyden kymmenkertaiseksi vain kymmenessä vuodessa ja tuntuvatko vuoden 2003 kaltaiset hellekesät vuosisadan lopulla jo viileiltä?
8 kommenttia:
Hei Jari kiitos artikkelista! Odotan,jo innolla tulevan syksyn/talven ennusteita,ja pohdintoja.Sitähän vanha kansa sanoo,että lämmintä kesää seuraa kylmä talvi,onko näissä mitään perää?
Kiitokset kommentistasi.
Tällaiset uskomukset ”lämmintä kesää seuraa kylmä talvi” tai ”kylmää talvea seuraa lämmin kesä” eivät tilastollisesti tarkasteltuina pidä paikkaansa, vaikka joskus näin tietysti saattaakin sattua. Asiaa on jo useita vuosia sitten tarkastellut esimerkiksi meteorologi Pauli J. Jokinen omassa blogikirjoituksessaan.
NOAA/NWS:n hyvin alustavat talven 2018-2019 vuodenaikaisennusteet ennakoivat koko Suomeen 1-2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää talvea. Kirjoitan syksyllä yhteenvedon eri tutkimuslaitosten ennusteista, vaikka kesän osalta ennusteet eivät kovin hyvin oikeaan osuneetkaan. Kesästä ennustettiin vain tavanomaista tai vähän tavanomaista lämpimämpää.
Meteorologi Mika Rantasen mukaan 12.7.-10.8.2018 saattoi olla Helsingin mittaushistorian lämpimin 30 vuorokauden jakso. Keskilämpötila oli 23,0 astetta (noin viisi astetta yli vastaavan ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon vuosilta 1981-2010), mikä vastaa Etelä-Ranskan ilmastoa.
Hei Jari!
Olen laskenut tilastoista ja löytänyt sieltä jaksollisuuksia ja yhtäläisyyksiä, näitä kannattaisi pohdiskella kun tulevan talven ja ensi kesienkin säätä täällä pohdiskelet:
Talvet:
Kahdeksan vuoden syklit
1986 touko-kesäkuu selvästi km-lämpimämpi, joulukuu hyvin kylmä, tammi-87 ennätyskylmä
1994 heinäkuu hyvin lämmin, edeltävä helmikuu erittäin kylmä
2002 toukokuu lämmin, kesä kuuma, erittäin aikainen talvi, alkoi jo lokakuussa loka-tammikuun jokainen kuukausi 4-6 astetta keskimääräistä kylmempi.
2010 touko lämmin, erittäin kuuma heinä-elokuu, kylmyys iski marraskuun puolivälissä ja joulukuu erittäin kylmä, helmikuun loppu Jyväskylässä ennätyskylmä.
2018 touko ennätyslämmin, erittäin kuuma heinä-elokuu...????, mitään muuta en voisi tähän laittaa kun että talvella tulee olemaan kylmää, jos kylmyys ei iske jo lokakuussa niin joulukuu on erittäin kylmä ja todennäköisesti tammi-helmikuusta jompikumpi.
Kesien hellepäivät..nämä lukemat ovat Jyväskylästä
2002 25kpl
2003 23kpl
2004 7kpl
2005 12kpl
2006 23kpl
2007 11kpl
2008 4kpl
2009 9kpl
2010 35kpl
2011 23kpl
2012 3kpl
2013 16kpl
2014 35kpl
2015 4kpl
2016 6kpl
2017 1kpl
2018 36kpl
2002 hyvin helteinen kesä, 2003 myös runsaasti hellepäiviä, mutta 2004-2005 kesinä vähän hellepäiviä(ynteensä 19)
2006 helteinen kesä, seuraavina kolmena kesänä 2007-2009 vähän hellepäiviä.
2010 hyvin helteinen kesä, 2011 myös runsaasti hellepäiviä, mutta 2012-2013 kesinä vähän hellepäiviä(yhteensä 19) kuten 2004-2005
2014 helteinen kesä, seuraavina kolmena kesänä 2015-2017 ennätysvähän hellepäiviä kolmen peräkkäisen kesän jaksolla.
2018 erittäin helteinen kesä, mitä seuraavaksi? Jos jaksollisuus jatkuu niin menee näin: Kesä 2019 hellepäiviä keskimääräistä enemmän, 2020 hellepäiviä vähän, 2021 hellepäiviä keskimääräisesti, 2022 erittäin helteinen kesä, 2023-2025 vähän hellepäiviä.
1996-vuodesta alkaen kesäolympiavuosina hellepäiviä 5,5,7,4,3,6, yhteensä 30, keskimäärin 5/kesä. 1994-vuodesta alkaen talviolympiavuosina 21,2,25,23,35,35,36, yhteensä 177, keskimäärin 25/kesä, vain 1998 poikkesi kaavasta vähähelteisenä.
Tänä kesänä oli Jyväskylässä ennätysmäärä hellepäiviä, vaikka 2002 vuoden ennätysmäärää(65 hellepäivää) ei suomen mittakaavassa saavutettaisikaan, niin tämä kesä oli helteiltään terävämpi kuin 2002. 2002 saavutettiin +30 raja vain kahtena päivänä, tänä vuonna 22 päivänä. 2002 koko maan hellehuippu oli 12 päivänä max +25,5, tänä vuonna vain neljänä päivänä. Suomen hellehuippujen keskiarvo 2002 +27,4, 2018 +29,0.
yt
Sami
Kiitokset perusteellisesta ja mielenkiintoisesta kommentistasi, Sami! Sekä tarkat laskelmat tämän kesän ennätyksellisestä hellehuipusta että kahdeksan vuoden syklisyydestä ovat kiintoisia.
Jännittävää nähdä, toteutuuko ennustuksesi kylmästä talvesta. Ensimmäiset tutkimuslaitosten tekemät vuodenaikaisennusteet Suomen talven 2018-2019 säästä ovat ilmestyneet. Näissä hyvin alustavissa ennusteissa Suomeen näyttäisi olevan tulossa tavanomaista lämpimämpi talvi. Täytyy kuitenkin heti todeta, etteivät tutkimuslaitokset onnistuneet ennustamaan Suomeen näin helteistä kesääkään, vaikka kesä tavanomaista lämpimämmältä ennusteissa näyttikin.
Elämme jännittäviä aikoja!
Arktisen alueen merijään laajuus Atlantin puoleisella alueella (Barentsinmeri, Karanmeri, Grönlanninmeri) on nyt pienempi kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa. Sula meri imee lämpöä tehokkaasti ja vapauttaa sitä talvella. Talvella lämmin arktinen alue puolestaan voi johtaa kylmään säähän Suomessa. Arktisen alueen lämpimyys nimittäin heikentää napapyörrettä eli polaaripyörrettä, jolloin arktiselta alueelta pääsee helpommin purkautumaan kylmää ilmaa Suomea kohti. Tämä syy-yhteys voisi antaa tukea väitteelle, jonka mukaan lämmintä kesää seuraa kylmä talvi. Toisaalta tällainen syy-yhteys yksinkertaistaa pahasti ilmakehän todellisuudessa monimutkaisia ilmiöitä. Lisäksi tällä hetkellä on syytä huomata se, että koko arktisen alueen merijään laajuus ei ole lähelläkään ennätysminimiä, vaan se noudattelee aika hyvin vuosien 2010-2017 keskiarvoa (on kuitenkin selvästi alhaisempi kuin aikaisempien vuosikymmenten keskiarvo).
Helsingin Sanomat on ”piilottanut” Torsti tietää -palstalle mielenkiintoista tietoa Suomen kesän 2018 lämpöennätyksistä. Kun lasketaan Suomen digitoidun mittaushistorian (alkaen vuodesta 1961) kuumin päivä koko Suomen keskiarvona (eikä vain yksittäisen säähavaintoaseman yksittäisestä mittauksesta), kuumin päivä on ollut 17. heinäkuuta 2018. Helsingin Sanomat jatkaa näin: ”Silloin koko maan korkeimpien lämpötilojen keskiarvo oli 30,7 celsiusastetta. Kahdeksan muutakin lämpimintä päivää ovat tältä kesältä, ajalta 17.7.−1.8.2018. Sijat yhdeksän ja kymmenen ovat vuodelta 1972: 2.7. ja 28.6. Kun otetaan 30 Suomen lämpimintä päivää, niistä toistaiseksi hieman yli puolet eli 16 on 2010-luvulta.”
Syksyn 2018 ja hyvin alustavat talven 2018-2019 vuodenaikaisennusteet voi lukea nyt uudesta blogipostauksestani ”Syksyn 2018 sääennuste”.
The Weather Companyn mukaan hyvin alustavat ennakkoviitteet näyttävät siltä, että talven 2018-2019 jälkipuoliskolla voisi tulla erityisen kylmää säätä. Alustava tieto kylmän lopputalven mahdollisuudesta on erityisen merkittävä siksi, että The Weather Company oli ainoa tutkimuslaitos, joka selvästi etukäteen onnistui ennustamaan helmi-maaliskuun 2018 kylmyyden Pohjois-Euroopassa.
Lähetä kommentti