Euroopan keskilämpötila oli kesäkuussa yli kaksi astetta korkeampi kuin vertailujakson 1981-2010 kesäkuiden keskiarvo. Näin kesäkuusta 2019 muodostuikin noin asteen lämpimämpi kuin aiempi ennätyslämmin kesäkuu vuonna 1999.
Myös globaalisti kesäkuu 2019 oli mittaushistorian lämpimin kesäkuu, noin 0,1 astetta lämpimämpi kuin voimakasta El Niñoa seurannut aiempi ennätys kesäkuussa 2016.
 |
| Pylväillä on esitetty kesäkuun keskimääräiset lämpötilat tai tarkemmin sanottuna lämpötilojen poikkeamat Euroopassa (ylempi diagrammi) ja globaalisti (alempi diagrammi) vuosina 1979-2019 verrattuna ajanjaksoon 1981-2010 (diagrammin nollataso). Kesäkuun 2019 pylväs näkyy oikeassa laidassa tummennettuna. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Alkuperäisdatan lähde ERA5, diagrammin lähde ECMWF, Copernicus Climate Change Service. |
Mikäli tarkastellaan vielä pidempää ajanjaksoa, kesäkuun 2019 lämpimyys näkyy entistäkin selvemmin. Kesäkuu oli Euroopassa yli kolme astetta lämpimämpi kuin usein esiteollisena aikana pidetyn ajanjakson 1850-1900 kesäkuiden keskiarvo.
Euroopan mittaushistorian kaikki kymmenen lämpimintä vuotta on koettu 2000-luvulla ja lämpimin kesä vuonna 2018. Suomen digitoidun mittaushistorian kahdeksan lämpimintä päivää ja lämpimin heinäkuu mitattiin kesällä 2018.
 |
| Pylväillä on esitetty kesäkuun keskimääräiset lämpötilat tai tarkemmin sanottuna lämpötilojen poikkeamat Euroopassa (ylempi diagrammi) ja globaalisti (alempi diagrammi) vuosina 1880-2019 verrattuna esiteolliseen aikaan 1850-1900 (diagrammin nollataso). Kesäkuun 2019 pylväs näkyy oikeassa laidassa tummennettuna. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Alkuperäisdatan lähde ERA5, diagrammin lähde ECMWF, Copernicus Climate Change Service. |
Forecan meteorologi Markus Mäntykannas puolestaan selvittää blogikirjoituksessaan Suomen 2000-luvun helteisimmät kunnat. Helteellä tarkoitetaan sitä, että varjolämpötila kohoaa kahden metrin korkeudella yli 25 asteeseen, siis vähintään 25,1 asteeseen.
Tulosten mukaan Suomen hellepääkaupunki on Kouvola, jossa on tällä vuosituhannella tähän päivään mennessä mitattu 492 hellepäivää eli keskimäärin 26-27 hellepäivää kesässä. Lahden ja Puumalan ympäristöissä on ollut tällä vuosituhannella yli 440 hellepäivää. Mäntykannas nimittääkin helleholviksi aluetta, joka ulottuu Varsinais-Suomen sisämaasta kohti Etelä-Karjalaa.
Sen sijaan esimerkiksi Helsingissä hellepäivien määrä on ollut vain 310. Tällä vuosituhannella kaikkein vähähelteisin kunta on ollut Ahvenanmaan Eckerö (Hammarland Märket), jossa hellepäiviä on mitattu vain 17, siis keskimäärin vain hieman alle yksi kesässä.
Mäntykannas selittää myös Kouvolan, Lahden ja Puumalan helteisyyden syitä. Helteet ovat hänen mukaansa Kaakkois-Suomen sisämaalle tyypillinen piirre, koska alueella ei ole suuria vesistöjä ja koska tasainen maa lämpenee nopeasti. Lisäksi Manner-Euroopan ja Venäjän helteet yltävät parhaiten Suomen etelä- ja kaakkoisosaan.
Itsekin olen jo aiemmin kirjoittanut siitä, että Kouvolassa on Suomen paras kesäsää: "Kouvolalla on hallussaan Suomen mittaushistorian toukokuun helleputken ennätys, koko kesän helleputkiennätys ja myös yhden kesän kaikkien hellepäivien lukumääräennätys. Keskimäärin Kouvolassa on myös Suomen korkeimmat kesäpäivien maksimilämpötilat."
Lue myös nämä
Euroopan mittaushistorian kaikki kymmenen lämpimintä vuotta on koettu 2000-luvulla ja lämpimin kesä vuonna 2018
Uudet tiedot hetki sitten: Jos olet alle 43-vuotias, kaikki elämäsi vuodet ovat olleet globaalisti keskimääräistä lämpimämpiä
Tänään julkaistu tutkimus: Euroopassa 30 viime kesää lämpimimmät yli 2000 vuoteen, Suomessa lämpimämpää keskiajalla
Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti
Suomen digitoidun mittaushistorian kahdeksan lämpimintä päivää ja lämpimin heinäkuu kesällä 2018
Kouvolassa Suomen paras kesäsää
Kouvolan keskilämpötila on noussut vuodesta 1959 nykypäivään, vuonna 2018 ennätyslämmin toukokuu
2 kommenttia:
Moi !
Kyllä Kouvolassa varmaan on kivan lämmintä, kun kangasmaasto on usein aika helteistä.
Mutta kyllä tilastoja saadaan lämpiämään silläkin, että siirretään mittauspistettä niinkuin Kouvolan Utissa on ilmeisesti tehty. Vuodesta 1944 toiminut mittauspiste metsässä on saanut kaverikseen vuonna 2008 mittauspisteen ilmeisesti keskelle asfaltti kenttää (lennonjohtotorni ? GPS viitaa tähän ). Taitaa olla kesällä 3 - 5 C astetta lämpimämpi kuin vanha, ja yöllä vielä jäähtyy ympäristö hitaammin.
Aatsi Pirkanmaalta
Moi Aatsi!
Kiitos kommentistasi. Utin uusi mittauspiste (Lentoportintie) perustettiin lentokenttäalueen toiselle puolelle siksi, että armeijan hallitsemalla vanhan mittauspisteen (lentoasema) alueella lopetettiin kokonaan sademäärämittaukset.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksista Utin lentoaseman lämpötiloihin voit lukea tarkemmin tästä linkistä. Diagrammissa on tarkasteltu pelkästään lentoaseman eli vanhan mittauspisteen mittausdataa.
Väitteesi siitä, että uusi mittauspiste olisi kesällä 3-5 astetta lämpimämpi kuin vanha, ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Utin kuumimmat lämpötilat on mitattu päivälleen yhdeksän vuotta sitten, siis 28. heinäkuuta 2010. Tuolloin päivän korkein lämpötila oli lentoasemalla 34,1 astetta ja Lentoportintiellä 34,5 astetta. Vuorokauden keskilämpötila 28.7.2010 oli lentoasemalla 27,0 ja Lentoportintiellä 27,2 astetta.
Koko heinäkuun 2010 keskilämpötila oli lentoasemalla 22,7 astetta ja Lentoportintiellä 22,8 astetta. Tämän vuoden (2019) heinäkuun keskilämpötila on ollut tähän mennessä lentoasemalla 20,6 astetta ja Lentoportintiellä 20,9 astetta.
Lähetä kommentti