perjantai 29. tammikuuta 2016

Tänään julkaistu tutkimus: Euroopassa 30 viime kesää lämpimimmät yli 2000 vuoteen, Suomessa lämpimämpää keskiajalla

(a) Rekonstruktioissa käytettyjen proxy-näytteiden (puiden lusto- eli vuosirengasnäytteet) sijainnit. (b) Euroopan kesälämpötilojen anomaliat (poikkeamat) vuosina 1850-2015 verrattuna ajanjakson 1961-1990 keskiarvoon lämpömittareilla kerätyn mittaushistorian (musta käyrä), hierarkkisen bayesilaisen mallinnuksen (BHM, sininen käyrä) ja CPS-rekonstruktion  (punainen  käyrä) mukaan. (c) Euroopan kesälämpötilojen anomaliat ja 95 %:n luotettavuusrajat (varjostus) BHM:n ja CHS:n mukaan mukaan vuosina 138 eaa. - 2003 jaa. verrattuna ajanjakson 1961-1990 keskiarvoon.  Credit: J Luterbacher et al 2016 Environ. Res. Lett. 11 024001Licence: Creative Commons Attribution 3.0.

Viimeisimmät 30 kesää (1986-2015) ovat todennäköisesti olleet Euroopassa lämpimimmät ainakin yli 2000 vuoteen, kertoo tänään julkaistu tutkimus, jossa oli mukana 45 tutkijaa 13 maasta. Koko tutkitulta ajalta vuodesta 138 eaa. nykypäivään ei löytynyt yhtäkään muuta niin lämmintä 30 vuoden kesäjaksoa kuin viimeisin 30 vuotta, mikä osaltaan osoittaa ihmiskunnan vaikutusta ilmastoon. Erityisen selvästi tämä näkyy Etelä-Euroopassa, jossa ilmaston vaihtelu on yleensä pienempää ja jossa ilmastonmuutoksen vaikutus ilmenee ensimmäisenä.

Euroopan kesät (kesä-elokuu) ovat lämmenneet 1,3 celsiusastetta aikavälillä 1986-2015, jolloin huomattavimmat helleaallot koettiin vuosina 2003, 2010 ja 2015. Helleaaltojen ja kuumien kesien todennäköisyys on kasvanut ihmiskunnan vaikutuksesta huomattavasti 2000-luvulla.

Kokonaisista vuosisadoista kesät kuitenkin saattoivat olla kaikkein lämpimimpiä tutkimusjakson ensimmäisellä vuosisadalla, jopa hieman lämpimämpiä kuin 1900-luvulla, joskaan tämä alle 0,2 celsiusasteen ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Rooman aikakaudella oli useita lämpimiä kesiä, ja myös keskiaika oli yleisesti ottaen lämmin. Toistaiseksi ei ole täysin selvää, missä määrin vähäinen tulivuoritoiminta, auringon säteilyn voimistuminen ja maapallon akselikulman muuttuminen vaikuttivat näihin lämpimiin ajanjaksoihin.

Vasemmalla ylhäällä: Lämpimimpien 11 vuoden kesäjaksojen sijoittuminen hilaruuduille eli Euroopan eri alueilla aikavälillä 755 jaa. - 2003 jaa. Vasemmalla oleva väriasteikko kertoo, millä vuosisadalla lämpimin 11 vuoden jakso on esiintynyt. Etelä- ja Länsi-Euroopassa näin on tapahtunut viimeisimmällä vuosisadalla eli 1900-luvulla. Mitä koillisemmaksi Euroopassa mennään, sitä selvemmin näkyy keskiajan lämpimyys. Hilaruudun korkeus ja ruskea väri osoittavat lämpötila-anomalian suuruutta verrattuna koko tutkittuun aikaväliin 755 jaa. - 2003 jaa. Hilaruutujen värisymbolin keskellä olevat mustat neliöt osoittavat niitä hilaruutuja, joissa yli 75 % parvimallin tuloksista osoittaa lämpimimmän 11 vuoden jakson olleen samalla vuosisadalla. Etupaneelissa esitetty aikadiagrammi kertoo, kuinka monella prosentilla Euroopan pinta-alasta lämpimin 11 vuoden kesäjakso on koettu ko. ajankohtana.  Vasemmalla alhaalla: Samat asiat lämpimimmästä 51 vuoden kesäjaksosta. Oikealla ylhäällä: Kylmimmät 11 vuoden kesäjaksot. Oikealla alhaalla: Kylmimmät 51 vuoden kesäjaksot. Credit: J Luterbacher et al 2016 Environ. Res. Lett. 11 024001. Licence: Creative Commons Attribution 3.0.
Alueesta riippuen Euroopassa alkoi esiintyä kylmiä kesiä 1400-1600 -luvuilla. Menneisyydessä luonnollinen lämpötilojen vaihtelu onkin tämän tutkimuksen mukaan ollut suurempi kuin mitä ilmastomalleissa on aiemmin arvioitu. Ilmastomalleissa lämpötilojen vaihtelu keskiajan lämpökauden (900-1200 jaa.), pienen jääkauden (1250-1700 jaa.) ja nykyajan (1950-2003 jaa.) välillä ei ole näkynyt aivan yhtä voimakkaasti kuin tässä tutkimuksessa.

Tulevaisuudessa luonnollisen vaihtelun lisäksi vaikuttavat myös kasvihuonekaasupäästöt. Niinpä käytetyt ilmastomallit saattavat aliarvioida tulevaisuuden helleaaltojen yleisyyttä ja voimakkuutta.

Suuressa osassa Eurooppaa viimeisin tutkittu 11 vuoden kesäjakso (1993-2003 jaa.) on yhtä lämmin kuin keskiajan lämpökausi tai jopa lämpimämpi kuin mikään muu jakso koko viimeisimmän 1250 vuoden aikana. Koillis-Euroopassa lämpimimmät kesävuosikymmenet koettiin keskiajalla.

Lähteet

J Luterbacher, J P Werner, J E Smerdon, L Fernández-Donado, F J González-Rouco, D Barriopedro, F C Ljungqvist, U Büntgen, E Zorita, S Wagner, J Esper, D McCarroll, A Toreti, D Frank, J H Jungclaus, M Barriendos, C Bertolin, O Bothe, R Brázdil ,D Camuffo, P Dobrovolný, M Gagen, E García-Bustamante, Q Ge, J J Gómez-Navarro, J Guiot, Z Hao, G C Hegerl, K Holmgren, V V Klimenko, J Martín-Chivelet, C Pfister, N Roberts, A Schindler, A Schurer, O Solomina, L von Gunten, E Wahl, H Wanner, O Wetter, E Xoplaki, N Yuan, D Zanchettin, H Zhang and C Zerefos: European summer temperatures since Roman times. Environmental Research Letters, Volume 11, Number 2. doi:10.1088/1748-9326/11/2/024001. Published 29 January 2016. Licence: Creative Commons Attribution 3.0.

Lue myös nämä

Eilen julkaistu tutkimus: Eurooppa lämpenee enemmän kuin muu maapallo ja rankkasateet lisääntyvät

Uusi ilmastotutkimus: Suomen sateet ja Etelä-Euroopan vakava kuivuus lisääntyvät


Ilmastonmuutos lisännyt korkeita lämpötiloja maapallolla viime vuosina

Ei kommentteja: