 |
| Kouvola 16.1.2020 |
Kouvolassa mitattiin eilen (15.1.2020) digitoidun mittaushistorian (alkaen vuodesta 1959) korkein tammikuun lämpötila, kun lämpötila kohosi Utin lentoasemalla 7,7 asteeseen. Aiempi ennätys oli 6,7 astetta (10.1.2007). Utissa vuorokauden maksimilämpötila on tämän vuoden tammikuussa jäänyt nollan alapuolelle toistaiseksi vain yhtenä päivänä (-0,2 mitattu 10.1.2020).
Ilmatieteen laitoksen mukaan eilen tehtiin muitakin koko mittaushistorian sääasemakohtaisia tammikuun lämpöennätyksiä:
-Heinola Asemantaus 8,1 (aiempi ennätys 7,3 mitattu 10.1.2007)
-Helsinki Malmi lentokenttä 7,8 (aiempi ennätys 7,7 mitattu 6.1.1973 ja 3.1.1992)
-Hämeenlinna Lammi Pappila 7,7 (aiempi ennätys 7,6 mitattu 10.1.2007)
-Lappeenranta lentoasema 7,5 (aiempi ennätys 7,0 mitattu 10.1.2007)
-Mikkeli lentoasema 7,1 (aiempi ennätys 7,0 mitattu 28.1.1992)
-Savonlinna Punkaharju Laukansaari 6,7 (aiempi ennätys 6,2 mitattu 28.1.1992 ja 10.1.2007)
Tänä talvena Utin (Lentoportintie) suurin lumensyvyys tähän mennessä on ollut 7 cm (15.12.2019). Aamulla 22. joulukuuta lumi kuitenkin oli jo sulanut pois. Sen jälkeen lunta on mittauksessa havaittu tähän päivään mennessä vain kerran (6.1.2020), silloinkin ainoastaan 3 cm.
Paikallisessa sanomalehdessämme kirjoitettiin (toimittajan kolumni) siitä, kuinka 1970-luvun alussa oli leutoja tammikuita ja nurmikkokin viheriöi. Kirjoituksessa arvosteltiinkin ilmastonmuutoshössötystä ja ihmisten lyhyttä muistia, kun lapsuuden talvet mielikuviemme mukaan olivat muka lumisia. Onneksi on olemassa tilastoja, esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen avoin data, josta asian voi tarkastaa. Katsoin sieltä Utin lumensyvyydet 1970-luvun alussa:
-1.-16.1.1970 lunta joka päivä 28-39 cm
-1.-16.1.1971 lunta joka päivä 11-41 cm
-1.-16.1.1972 lunta joka päivä 33-35 cm
Vuosina 1959-2020 lumettomia tammikuun alkuja Utissa on ollut vain yhdeksän kertaa:
-1973 (lumetonta 10. tammikuuta asti)
-1993 (lumetonta 9. tammikuuta asti)
-2007 (lumetonta 11. tammikuuta asti)
-2008 (lumetonta 3. tammikuuta asti)
-2012 (lumetonta 2. tammikuuta asti)
-2014 (lumetonta 8. tammikuuta asti)
-2016 (lumetonta 4. tammikuuta asti)
-2017 (lumetonta 4. tammikuuta asti)
-2020 (lumetonta 6. tammikuuta asti, lunta yhtenä päivänä ja lumetonta jälleen ainakin 16. tammikuuta asti)
Lue myös nämä
Pitkäaikainen lämpenemistrendi jatkuu: Vuosi 2019 oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin ja 36 valtiossa ennätyslämmin
Mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosikymmen on ollut 2010-2019: Koko mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta viiden viimeisimmän vuoden aikana
Onko nyt paljon lunta?
Suomalaiset talviurheilijat hyvällä asialla: Pelastetaan talvi!
2 kommenttia:
Näinpä. Kivoja tietoja. Kun lisääntyneistä mittauspisteistä ja-kohteista datamassat kasvaa, niin moninaisten erikoisuuksien etsintäkin saa uutta suosiota. Ja atk:ta käyttäen tulemme nauttimaan aina vain mielenkiintoisemmista ennätyksistä.
Minullakin oli yhdenkin kerran edessä n. 10 000 immeisen joukko, jota jouduin eri tavoin pyörittelemään. Mm niistä 10 sattui olemaan '-järvi' nimisiä. Ihan odotusten mukaisesti suurin piirtein, jees. Mutta kuinka ollakkaan näistä kymmenestä olikin 9 naista ja vain 1 mies. Huvittava sattuma, joka sattui silmääni. Mutta samalla opettava esimerkki siitä, että sattuma luo kaikenlaisia kasaumia, ihan ilman mitään sen kummempaa yhteyttä mihinkään.
Ilmastotiede on siitäkin erikoinen tieteenala, että tapahtumajoukko on äärimmäisen pieni. Oikeastaan syntyy vain yksi tapaus vuodessa, kun vuodenkierto on yksi vuosi. Muilla tieteenaloilla käsitellään paljon suurempia tapausjoukkoja, jopa äärimmllään miljardeja. Perus todennäköisyyslaskennan oleelliset aksioomat lähtee siitä, että tapausjoukko on periaatteessa ääretön. Ja jos ei ole, niin on kehitetty erinnäisiäkin tilastotieteen 'sääntöehdotuksia' siihen, miten toimia = tulkita, jos tapausjoukko on ääretöntä rajatumpi.
Lisää ennätyksiä. Viime yönä viidellä Suomen sääasemalla mitattiin digitoidun mittaushistorian korkein tammikuun lämpötila föhnilmiön ja lämpimän ilmamassan yhteisvaikutuksesta.
Lähetä kommentti