lauantai 8. helmikuuta 2020

Antarktiksen niemimaalla torstaina mittaushistorian uusi lämpöennätys 18,3 astetta

Kuva: Pixabay.

Etelämanner on maapallon kylmin, tuulisin ja kuivin maanosa. Torstaina (6.2.2020) lämpötila nousi ennätykselliseen +18,3 asteeseen argentiinalaisille kuuluvassa Esperanzan tukikohdassa (13 metriä merenpinnan yläpuolella, 63°S) lähellä Antarktiksen niemimaan pohjoisinta kohtaa. Maailman ilmatieteen järjestö WMO ei tosin ole vielä ehtinyt varmistaa ennätystä, koska mittarien tarkkuus ja mittausolosuhteet on tarkastettava huolellisesti. Tätä ennen mittaushistorian korkein lämpötila Antarktiksen niemimaalla on ollut Esperanzassa 24. maaliskuuta 2015 mitattu 17,5 astetta. Ilmasto on lämmennyt Antarktiksen niemimaalla lähes kolme astetta 50 vuodessa.

Lähteet

Helsingin Sanomat: Etelämantereella mitattiin uusi lämpöennätys

The Guardian: Antarctica logs hottest temperature on record with a reading of 18.3C

Yle: Etelämantereella tehtiin lämpöennätys: yli 18 asteen lämpö sulattaa jäätiköitä vauhdilla

Lue myös nämä

Antarktiksen niemimaalla tällä viikolla mittaushistorian uusi lämpöennätys: 17 astetta tavanomaista lämpimämpää

Maapallon uusi kaikkien aikojen kylmyysennätys, -93,2 astetta?

Antarktiksen jäähyllyjen sulaminen on nopeutunut hälyttävästi

11 kommenttia:

Vesa Tanskanen kirjoitti...

No jopa. Perusteellisen mittaushistorian kautta. Mutta jääköön se, kun kirjoittajakin ainakin jonkin verran jäähdytteli. Oli niin tai näin, ei ole mikään ihme, että moninaisia ennäyksiä tehdään, kun mittaustapojakin ja niistä tehtäviä analyysejä tuleee uusia kiihtyvällä tahdilla. Siis kiihtyy vain. Ja myös palkanmaksut virtaa kiihtyvästi, kun valitsee alansa oikein.

Mutta antaisin tässä suuren vastuun tulevaisuudesta kulttuuriväelle seuraavalla alotteellani:
----------------------------

Seuraava ei kuitenkaan ole vain parodiaa, vaan ihan myös vanhan aatteellisen miehen aatetta:
---
Minulla on lisäysehdotus Suomen hallituksen ilmasto-ohjelmaan kulttuuripuolelle vanhan hippiaatteen ja miksei Apotti Gretankin innostamana.
Lähtötilanne:
- Musiikki-happeningit ovat erittäinkin megaluokan hiilidioksidintuottajia. Ooppera, suuret rock-konsetit, Kaustinen ym...
Tavoitteita:
- Vähennetään hiilidioksidia ja
- Lisätään sosiaalisuutta ja 'aitoja' tutustumismahdollisuuksia. (tuleva syntyvyys bonuksena huom)
- Ettemme sanoisi vain, kuinka kukakin kehtaa vaan tulisi itse kullekin mahdollisuuksia tehdä suuria vaikutuksia. Aloittaen itsestään.
Ratkaisu:
- Rokkikonserttiin lunastaisi oikeuden yleensäkin tai ainakin huimalla alennuksella vain kun tekee useamman päivän retriittivaelluksen konserttipaikalle. Vaelluksella yövytään kulkijoille omistetuissa majapaikoissa. Ruoka mahdollisimman yksinkertaista lähiruokaa kuten ruisleipää, perunaa, herneitä ja rosvopaistia jne
- Suomen Latu keskeisenä ja apunaan muut matkailumajoittajat löytäisivät näitä reittejä. Sinne vaikkapa aluksi tällä hallituskaudela 100 henkilön palkkaus.
Muita huomioita:
- Ja koulusta poissaolo lasketaan vaan bonukseksi, joka lisää monien aineiden numeroa (Vaikkapa saksan kielennumeroa: jos miulla olis ollut aikanaan vaikuttava todistus, et olen puhunut ymmärtäen saksaa, niin ehkä elämäni olis ollut helpompaa. Tai sit se ois mennyt ihan toisin, josta ei voi tietää, ei voi tietää, olísko ollut parempi vai huonompi.)
- Liikuntaa saa ja kävellessä ehtii nähdä ympärilleenkin, jopa luontoa
- Homma voidaan varmaan yltäkylläisesti rahoittaa kultuuri- ja opetusbudjeteista
Ongelmia ja kysymyksiä:
- Mutta miten tämä toteutetaan luutuneemman oopperaväen suhteen? Ehkä Savonlinna ja Kuhmo ja Kaustinen tai jopa Pietari olisi riittävän houkuttavia retriikeille. Et voi tietää, ennen kuin säädät pakkolain hirveään hiilidioksiidiin vedoten. Ja jospa niiden tähtien tulisi palkkion saadakseen myös retritoida ihailijoidensa kanssa. Pavarottia voisi ihailijat toki vetää rattaissa valittuja osia matkasta.
Ohjelman nimi:
- Uhri kulttuurille hiilidioksidin tähden (uhrihiili-kultuuri)
- Kulttuurikiertolaiset (kukierto)
- Kulttuurilähettiläät (kulläh)
- Kulttuuri, suurin hiileltä pelastaja (kulsurhiilpel tms.)
- jne.
Jatkomahdollisuudet: ?
---
Tämä oli siis juttuni asiaa koskevaan T&T uutisen tekemäni kommenttini:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/a523f7d9-09a6-4cde-9937-1567cb251568?ref=newsletter:1b7a&utm_source=Teta_Aamukirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Aamukirje

Ette ole eläneet pyhiinvaellusaikoja ettekä hippiaikoja saati muita vaelluksia, mutta kenties löydätte siitä jotain rakentavaa, jopa oleellista.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Katso tästä linkistä vuoden keskilämpötilan kehitys Esperanzan sääasemalla vuosina 1946-2019. Lämpötilan nousutrendi on 0,28 astetta vuosikymmenessä. Tämä on vielä paljon tärkeämpää kuin yksittäinen ennätyslämpötila.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Sen vielä jotenkin ymmärrän, jos ja kun kritisoidaan sitä, että joskus esitetään koko Etelämantereen keskilämpötilaa, vaikka mittauspisteitä on vähän. Sitä en ymmärrä, että asetetaan kyseenalaiseksi yhden selkeän mittauspisteen lämpötilasarja.

Nimetön kirjoitti...

Moi !

Kyllä mittauspisteen lämpötila varmaankin pitää paikkansa, mittarit ovat nykyään niin
tarkkoja että ennätys varmaan pitää tarkastuksen jälkeenkin. Ehkä jopa nousutrendi, vaikka niitä helpommin epäilee kun on korjailtu vanhoja mittauksia jälkeenpäin.
Yleensä kun on ainoastaan paperit jäljellä, eikä enään mittaria jota voisi tarkastella.
Ja onhan etelässä yksi tämän vuosituhannen huonoimmista jää kesistä menossa.

ja sitten vähän asian vierestä, pohjoisessa näyttä olevan ehkä tulossa yksi tämän vuosituhannen suurin mitattu merijää peite. Nyt on jo kuusi (6) vuotta jäänyt varmuudella pienemmäksi, ja kasvu aikaa on vielä ehkä kuukausi jäljellä.

Terveisin Aatsi Pirkanmaalta.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Moi Aatsi!

Kiitos kommentistasi.

Mitä tarkoitat tällä, että "pohjoisessa näyttä olevan ehkä tulossa yksi tämän vuosituhannen suurin mitattu merijää peite". Puhutko nyt Suomesta vai laajemmin pohjoisesta pallonpuoliskosta?

Suomessa merijää on pysynyt leudon talven vuoksi Raahen pohjoispuolella. Satelliittikuvasta näkyy, että Perämeri on yhä laajalti auki. Jäällinen ala on nyt noin 15 000 km². Edellisenä poikkeuksellisen lauhana talvena 2008 jääala 11.2. oli 16 000 km². (lähde: Ilmatieteen laitoksen twiitti)

Jos katsotaan arktista aluetta, merijäätä on tällä hetkellä keskimääräistä vähemmän. Tammikuussa 2020 arktisen merijään laajuus oli 13,65 miljoonaa km². Tämä on 42-vuotisen satelliittimittaushistorian kahdeksanneksi pienin laajuus (jaetulla 8. sijalla vuoden 2014 kanssa) ja 770 000 km² vähemmän kuin vuosien 1981-2010 keskiarvo. Tammikuinen merijään laajuus on pienentynyt satelliittimittaushistorian aikana keskimäärin 3,15 % vuosikymmenessä eli noin 45 400 km² vuodessa, mikä vastaa lähes puolta Lapin maakunnan maapinta-alasta. (lähde: National Snow & Ice Data Center)

Uusin tieto (10.2.2020) arktisen merijään laajuudesta on 14,69 miljoonaa km². Tämä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Tällä vuosituhannella arktisen merijään laajuus on 10. helmikuuta ollut tätä vuotta suurempi vuosina 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2008 ja 2009. Ainakaan vielä kyse ei siis ole yhdestä tämän vuosituhannen suurimmista merijään laajuuksista. (lähde: National Snow & Ice Data Center)

Pohjoisnavan polaaripyörre on ollut viime aikoina voimakas. Tämän ansiosta kylmä ilmamassa on pysynyt tehokkaasti arktisella alueella, mikä selittää sitä, ettei arktisen merijään laajuus ole jäänyt yhtä pieneksi kuin viime vuosina. Voimakas polaaripyörre selittää myös Suomen leutoa talvea. Tällaisessa tilanteessa NAO-indeksi on positiivinen, mikä tarkoittaa Suomen osalta sitä, että tänne tulee lauhaa ja sateista ilmaa Atlantilta länsivirtausten mukana.

Nimetön kirjoitti...

Moi !

Tuli kyllä nyt ilmaistua ajatuksensa, paikasta todella epäselvästi.

Tarkoitin arktista merijäätä. Ja lähteeni on aivan sama nsidc.

Olet aivan oikeassa tuossa 42-vuoden satelliittimittaushistoriassa.
Minä vain tarkastelin samaa tilastoa v. 2001 lähtien (minun vuosituhanteni lähtee
tästä, joidenkin vähän aikaisemmin)

Eli arktista jäätä oli 11.02.2020 14,698 milj.km2 , ja suurin laajuus saavutetaan yleensä maaliskuun alkupuolella.

Nyt ovat jo varmuudella jääneet suurimmassa laajuudessa taakse vuodet: 2018 14,465 /
2017 14,406 / 2016 14,507 / 2015 14,517 / 2011 14,667 / 2006 14,669 milj.km2 .
Tässä ajatukseni on vain se että vuosittaisia vaihteluita on paljon.

Ja onhan jäät olleet huomattavan paljon etelämpänä aiemmin, jossain WW2 ajan
Venäjän saattue historian kirjassa oli kartta missä oli jään rajat silloi.
Talvi jään reuna oli sen mukaan Jan Maynin saaren luona, ja koukkasi lähelle Huippuvuoria ja laskeutui Karhusaarelle ja jatkui siitä ehkä nykyisellä linjalla itään. (kartta loppui, kun saattue reitit kääntyivät etelään )

T: Aatsi Pirkanmaalta

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Hienoa! Matemaattisesti oikein olisi aloittaa uusi vuosituhat juuri käyttämästäsi vuodesta 2001, koska ajanlaskusta puuttuu vuosi nolla (on vain nollapiste). Ensimmäinen vuosi oli 1 jaa ja sitä edeltävä 1 eaa. Yleiskielessä uusi vuotuhat kuitenkin yleensä aloitetaan vuodesta 2000.

Vuosittaista vaihtelua tosiaankin on paljon mm. tuosta polaaripyörteestä johtuen.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Jos ei tarkastella ainoastaan manneraluetta (Etelämanner) vaan myös lähisaaria, Antarktiksella on tehty jälleen uusi lämpöennätys. Marambio Base -tukikohdassa Seymour-saarella (Marambio-saarella), Antarktiksen niemimaan vieressä, mitattiin 9. helmikuuta 2020 peräti +20,75 astetta. Jälleen yksittäistä ennätystä tärkeämpi kuitenkin on pitkäaikainen lämpenemistrendi. Antarktiksen niemimaa ja lähisaaret ovat lämmenneet lähes kolme celsiusastetta esiteollisesta ajasta.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Arktisen merijään laajuus on lähtenyt pienentymään ja on nyt melko lähellä viime vuoden vastaavan ajankohdan laajuutta. Diagrammi tässä linkissä.

Nimetön kirjoitti...

Moi !

Nyt se sitten on varmaa, että arktinen merijää on menossa kesää kohden.
Suurin merijään laajuus saavutettiin 05.03. ollen 15,047 milj.km2 .
Ei sittenkään mikään tämän vuosituhannen ennätyslukema, pienemmäksi
jäi 10 vuotta, ja suuremmaksi 9 vuotta. Enemmän pinta-alaa on viimeksi
ollut vuonna 2013.
Ilmeisesti kuitenkin paikoin löytyy pahoja ahtojää vyöhykkeitä, koska
Mosaic projektin tutkimusalus Polarsternillä oli odotettu täydennys
jäänmurtajaa tuloa pari päivää siten että se oli näkyvissä.
Jos olettaa että laiva näkyi n.40 km päästä, ja tuli sitä kaksi päivää
niin nopeus ei ollut huimaava.
(Olettaen että 25 m korkeudesta, horisontti on 19 km päässä)

Terv. Aatsi Pirkanmaalta

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitos päivityksestä, Aatsi!