 |
| Helsinki 10.1.2020 |
Tammikuu 2020 oli mittaushistorian ensimmäinen tammikuu, jolloin sekä Helsingissä, Tukholmassa, Oslossa että Kööpenhaminassa lämpötila nousi joka päivä plussan puolelle. Helsingin Kaisaniemessä mitattiin kello 14 pakkasta vain yhtenä päivänä, 5. tammikuuta. Silloinkin kuitenkin illalla lämpötila oli korkeimmillaan 1,4 astetta plussan puolella. Näiden pääkaupunkien virallisilla mittaushetkillä maassa ei myöskään ollut tammikuussa lainkaan lunta, paitsi Oslossa 3 senttimetriä aivan tammikuun viimeisenä päivänä.
Lumettomassa Kaisaniemessä tammikuun keskilämpötila oli ennätykselliset +3,0 astetta. Tämä on vuodesta 1845 alkavan mittaushistorian korkein tammikuun keskilämpötila. Edellinen ennätys oli +1,4 astetta vuodelta 1930. Mittaushistorian aikana Kaisaniemen keskilämpötila on ylittänyt tammikuussa 0 astetta vain seitsemän kertaa (1874, 1882, 1925, 1930, 1989, 2008, 2020). Kun katsotaan tammikuun keskimääräistä vuorokauden ylintä lämpötilaa, vuoden 2020 tammikuu oli Kaisaniemessä +4,9 astetta, mikä on 2,1 astetta vuoden 1930 ennätystä korkeampi. Mittaushistorian (176 vuotta) aikana on ollut 77 tammikuuta, jolloin yhdenkään päivän korkein lämpötila ei ole ollut yhtä korkea kuin kuluneen tammikuun keskilämpötila!
Ilmatieteen laitoksen mukaan tammikuu oli mittaushistorian leudoin noin 60 %:lla Suomen pinta-alasta. Ennätyksellisen leutoa oli Oulun korkeudelle asti. Tammikuu oli ennätyksellisillä alueilla yleisesti 7‒8 astetta vuosien 1981-2010 keskiarvoa leudompi. Isossa osassa Lappia tammikuu oli 2‒5 astetta keskimääräistä lauhempi, mitä ei voida kuitenkaan pitää poikkeuksellisena. Koko Suomen keskilämpötila oli mittaushistorian toiseksi korkein. Ennätys on tammikuulta 1925, jolloin oli lauhaa myös Lapissa.
Mittaushistorian korkein sääasemakohtainen tammikuun ylin lämpötila mitattiin 16 pitkäikäisellä havaintoasemalla Suomen etelä- ja keskiosassa. Tammikuun 2020 korkein lämpötila (+9,2 astetta) mitattiin 21. päivänä Jomalassa, Turussa ja Kruunupyyssä. Lumipeitteen syvyys oli tammikuussa hyvin kaksijakoinen. Suomen etelä- ja keskiosassa lunta oli pitkään harvinaisen tai poikkeuksellisen vähän, Lapissa paikoin jopa ennätyksellisen paljon. Keski-Lapissa lunta oli tammikuun lopussa paikoin jopa 111 senttimetriä, mikä on Kittilän havaintoaseman koko 50-vuotisen mittaushistorian tammikuun ennätyssyvyys, mutta Suomen etelä- ja länsirannikko olivat edelleen pääosin lumettomia.
Tanskassa vuodesta 1874 alkavan mittaushistorian kymmenen lämpimintä tammikuuta ovat olleet järjestyksessä lueteltuina tammikuut 2020, 2007, 1989, 1983, 1975, 1990, 2008, 1898, 2005 ja 1998. Koko Tanskan keskilämpötila oli päättyneen tammikuun aikana +5,5 astetta. Edellinen ennätys oli +5,0 astetta vuodelta 2007.
Tukholmassa (Uppland) tammikuu 2020 oli vuodesta 1756 alkavan mittaushistorian leudoin, kun keskilämpötila kohosi +4,1 asteeseen. Edellinen ennätys oli +3,2 astetta vuodelta 1989. Koko Ruotsin mittaushistorian yksittäisen sääaseman korkein tammikuun keskilämpötila +6,2 astetta mitattiin tammikuussa 2020 kahdella havaintoasemalla (Måseskär ja Väderöarna). Lukema vastaa tavanomaista Madridin tammikuun lämpötilaa.
Myös Moskovassa kulunut tammikuu oli vuodesta 1879 alkavan mittaushistorian lauhin, 9,3 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vuosi 2019 oli koko Venäjän vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian lämpimin. Vuosi 2019 olikin globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin ja 36 valtiossa ennätyslämmin.
Maailmanlaajuisesti tammikuusta 2020 näyttää alustavien tietojen mukaan tulevan mittaushistorian toiseksi lämpimin, jolloin viisi lämpimintä tammikuuta olisivat järjestyksessä lueteltuina 2016, 2020, 2017, 2019 ja 2007. Vuoden 2020 tammikuun globaali lämpimyys on sikäli hyvin poikkeuksellista, ettei nyt ole vaikuttamassa luontaisesti lämmittävää El Niño -ilmiötä.
Yksittäinen lämmin kuukausi ei kuitenkaan kerro mitään ilmastonmuutoksesta. Myöskään yksittäisen alueen lämpötiloista ei voi päätellä maailmanlaajuista ilmastonmuutosta. Esimerkiksi Suomessa oli lämmintä 1930-luvulla. Silloin kyseessä oli kuitenkin vain paikallinen lämpeneminen, joka johtui hyvin todennäköisesti merivirtojen muutoksista.
Globaalissa lämpötilahistoriassa 1930-luku oli viileä, kun taas 1940-luku oli ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosikymmen. Mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosikymmen on ollut 2010-2019, ja koko mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta on koettu viiden viimeisimmän vuoden aikana
Lue myös nämä
Kouvolassa mittaushistorian lämpimin tammikuun päivä eikä vieläkään lunta
Vähälumiset talvet ovat yleistyneet Kouvolassakin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti