Huom.! Ennusteet tarkentuvat, kun kevät ja kesä etenevät. Päivitän näitä ennusteita pitkin kesää tämän blogitekstin kommentteihin.
IRI: Vähän keskimääräistä lämpimämpi kesä varsinkin Länsi-Suomessa, jossa tosin voi olla myös sateisempaa kuin Itä-Suomessa
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) ennusteen mukaan koko Suomessa on toukokuun alusta heinäkuun loppuun ulottuvalla jaksolla keskimäärin ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää, varmimmin aivan pohjoisimmassa Suomessa ja etelärannikolla. Sademäärät ovat tavanomaisia. Käsivarren Lapissa voi olla vähän keskimääräistä sateisempaa ja Kainuun tienoilla keskimääräistä kuivempaa.
Myös kesä eli kesä-elokuun kolmen kuukauden jakso näyttää koko Suomessa keskimäärin vähän keskimääräistä lämpimämmältä, todennäköisimmin Lounais-Suomessa ja länsirannikolla. Keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys on jopa vähän korkeampi kuin touko-heinäkuun jaksolla. Kainuun paikkeilla voi edelleen olla keskimääräistä vähäsateisempaa, kun taas Länsi-Suomessa sademäärä voi ylittää pitkäaikaisen keskiarvon.
Myös heinä-syyskuussa keskimääräistä lämpimämpi sää näyttää jatkuvan ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa, mahdollisesti myös Pohjois-Suomessa. Sadetilanne jatkuu samankaltaisena kuin kesä-elokuussa, mutta todennäköisyydet eivät enää ole yhtä suuria, joten ennusteen epävarmuus kasvaa.
Hyvin alustavan ennusteen mukaan myös elo-lokakuu on koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpi, mutta todennäköisyys on ainakin vielä tämänhetkisen ennusteen mukaan hieman pienempi kuin aiemmilla kolmen kuukauden jaksoilla. Suomen eri alueiden sademäärät ovat pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia, paitsi meren rannikoilla voi olla keskimääräistä kuivempaa.
NOAA/NWS: Sademäärältään tavanomainen ja lämpötilaltaan 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi kesä, jonka kuukausista erityisesti kesäkuu tavanomaiseen verrattuna lämmin
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteissa käytännössä kaikki tulevat kolmen kuukauden jaksot touko-heinäkuusta vuoden loppuun (loka-joulukuu) ovat Suomessa keskimäärin 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Touko-heinäkuussa ja kesä-elokuussa poikkeama voi kuitenkin nousta Lapissa 1-2 asteeseen, samoin loka-joulukuussa aivan Suomen itärajalla. En muista koskaan aiemmin nähneeni NOAA/NWS:n ennusteessa näin tasaisesti ennustejaksosta toiseen jatkuvaa samanlaista poikkeamaa melkein koko Suomen alueelle.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on kesäkuu, jolloin lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Tämä on erityisen mielenkiintoista siksi, että kesäkuu näyttää olevan ainoa kuukausi, joka pitkäaikaisen tarkastelun mukaan ei ole lämmennyt Suomessa ilmastonmuutoksen seurauksena. Yksittäisistä kuukausista viileimpiä Suomessa ovat NOAA/NWS:n kesän 2020 ennusteen mukaan toukokuu ja syyskuu. Nämä kaksi kuukautta ovat Etelä-Suomessa lämpötilaltaan lähes täysin tavanomaisia, mutta Pohjois-Suomessa lämpötila voi kohota keskimääräistä korkeammaksi.
Mikään ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista ei näytä pitkäaikaisia keskiarvoja sateisemmalta. Kevään ja kesän aikana voi olla jopa keskimääräistä kuivempaa, mutta loppuvuodesta palataan täysin tavanomaisiin lukemiin.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna selvästi kuivin on koko Suomessa syyskuu. Myös toukokuun, kesäkuun ja heinäkuun sademäärät näyttävät jäävän ainakin joissakin osissa Suomea keskimääräistä pienemmiksi. Elokuussa sademäärät vaihtelevat paikallisesti hyvin paljon, mutta keskimäärin Suomen sademäärä on tavanomainen. Lokakuussa kaikkialla Suomessa sademäärä on täysin tavanomainen, mutta heti Suomen eteläpuolella on keskimääräistä sateisempaa.
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
Britannian ilmatieteen laitos: Koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi kesä
Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteessa touko-heinäkuu näyttää Etelä-Suomessa 1-2 astetta ja Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämmältä. Lappia lukuun ottamatta koko Suomessa on keskimääräistä sateisempaa, joskin poikkeama keskimääräiseen verrattuna on hyvin pieni.
Kesä (kesä-elokuu) on koko Suomessa keskimäärin 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Aivan Pohjanlahden rannikolla poikkeama voi olla 1-2 astetta. Sade-ennuste on samanlainen kuin touko-heinäkuun osalta, paitsi nyt Lapin lisäksi myös Lounais-Suomen sademäärä on täysin tavanomainen.
Heinä-syyskuussa koko Suomessa on edelleen 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Nyt koko Suomessa on vähän keskimääräistä sateisempaa, mutta poikkeama keskimääräisestä on edelleen hyvin pieni.
Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan touko-heinäkuu on lähes koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Aivan pohjoisimmassa Suomessa poikkeama voi jäädä 0-0,5 asteeseen ja aivan Suomen lounaiskolkassa nousta 1-2 asteeseen. Sademäärät ovat täysin tavanomaisia, paitsi Kainuun tienoilla on pieniä viitteitä keskimääräistä vähäsateisemmasta säästä.
Kesä-elokuussa Etelä-Suomessa on 0,5-1 astetta ja Pohjois-Suomessa 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat edelleen tavanomaisia.
Heinä-syyskuussa lämpötila- ja sademääräpoikkeamat ovat samanlaiset kuin kesä-elokuussa, joskin myös aivan läntisimpään Lappiin saattaa ulottua 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää säätä.
Italian ilmatieteen laitos: Koko Suomen kesä 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen
Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan touko-heinäkuussa Etelä-Suomessa on 1-2 astetta ja Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Suomen sademäärät ovat täysin tavanomaisia. Käsivarren Lapissa tosin on viitteitä vähän keskimääräistä sateisemmasta säästä.
Kesä (kesä-elokuu) on koko Suomessa keskimäärin 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi, samoin heinä-syyskuu. Sademäärät ovat tavanomaisia, joskin aivan kaakkoisimmassa Suomessa on pieniä merkkejä vähän keskimääräistä kuivemmasta säästä.
Saksan ilmatieteen laitos: Sademääriltään tavanomainen ja lämpötilaltaan 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi kesä, joskin rannikoilla lämpötilapoikkeama voi nousta korkeammaksi ja Länsi-Lapissa jäädä pienemmäksi
Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa touko-heinäkuu on Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Lapin itäosissa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Lapin länsiosissa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärä on tavanomainen.
Kesällä (kesä-elokuussa) Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Lapin itäosissa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Lapin länsiosissa on 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Lisäksi aivan Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikolla voi olla 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärä on tavanomainen, paitsi Käsivarren Lapissa on pieniä viitteitä vähän keskimääräistä sateisemmasta säästä.
Heinä-syyskuussa Suomen lämpötilapoikkeamat ovat lähes samanlaiset kuin kesä-elokuussa, joskin suurimpien poikkeamien alue on kutistunut ja pienimpien poikkeamien alue hieman laajentunut. Suomen länsiosien sademäärät voivat olla vähän keskimääräistä suurempia.
ECMWF: Kesä 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja paikoin hieman sateisempi
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että toukokuun alusta heinäkuun loppuun ulottuvalla jaksolla Etelä-Suomessa on keskimäärin 0,5-1 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Sen sijaan Pohjois-Suomen lämpötila on keskimäärin täysin tavanomainen. Aivan Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikolla poikkeama voi nousta 1-2 asteeseen. Sademäärä on lähellä tavanomaista, vaikkakin erityisesti Keski-Suomessa on viitteitä hieman keskimääräistä sateisemmasta säästä.
Kesällä (kesä-elokuu) lähes koko Suomessa on 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Rannikoilla poikkeama on 0,5-1 astetta. Etelä- ja Keski-Suomessa voi olla hieman keskimääräistä sateisempaa, joskin poikkeama keskiarvosta on hyvin pieni.
Heinä-syyskuussa Etelä- ja Keski-Suomessa on 0,5-1 astetta ja Pohjois-Suomessa 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Edelleen Etelä- ja Keski-Suomessa voi olla hieman keskimääräistä sateisempaa, joskin poikkeama keskiarvosta on nytkin hyvin pieni.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu Copernicuksen sivulla ja Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.
Copernicus Climate Change Service: Kesä 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja sademäärältään tavanomainen
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".
Ennusteen mukaan touko-heinäkuussa Suomen länsi- ja etelärannikolla sekä Järvi-Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Kaikkialla muualla Suomessa poikkeama jää 0,5-1 asteeseen.
Kesä (kesä-elokuu) on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Myös elo-syyskuu on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi.
Sademäärä on kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla tavanomainen. Vain pienin paikoin on viitteitä hieman keskimääräistä sateisemmasta säästä.
Japanin ilmatieteen laitos: Tavanomainen alkukesä
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että toukokuun alusta heinäkuun loppuun ulottuvalla jaksolla koko Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia, joskin aivan pohjoisimmassa Suomessa on mahdollisuus keskimääräistä lämpimämpään säähän. Myös sademäärät ovat tavanomaisia, vaikkakin Suomen itärajalla saattaa olla keskimääräistä kuivempaa.
Lue tästä juhannuksen sää, mutta älä usko sitä!
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin juhannusaatoksi +19 astetta, puolipilvistä ja muutamia sadekuuroja. Metcheckin mukaan Helsingissä on juhannusaattona +14 astetta ja pilvipoutaa. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa kesästä tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kesä on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen kuumaa.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on joko 1981-2010 tai 1993-2016.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
Kouvolassa Suomen paras kesäsää
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin juhannusaatoksi +19 astetta, puolipilvistä ja muutamia sadekuuroja. Metcheckin mukaan Helsingissä on juhannusaattona +14 astetta ja pilvipoutaa. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa kesästä tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kesä on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen kuumaa.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on joko 1981-2010 tai 1993-2016.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
Kouvolassa Suomen paras kesäsää
12 kommenttia:
Tämän hetkisten ennusteiden mukaan näyttää lähiviikkojen lämpötilat olevan 1-2 astetta pitkän ajan keskiarvoja kylmempiä,kuten myös on ollut huhtikuun loppupuolisko.
ECMWF: Täysin tavanomainen kesä
Toukokuun alkupuolella päivitetyn ennusteen mukaan kesä 2020 eli kesä-elokuun kolmen kuukauden jakso on Suomessa lämpötiloiltaan ja sademääriltään keskimäärin täysin tavanomainen. Vain meren rannikoilla voi olla vähän keskimääräistä lämpimämpää ja Pohjois-Suomessa paikoin vähän keskimääräistä sateisempaa.
NOAA/NWS: Tavanomaisen kesän jälkeen tulee jälleen lämmin talvi
Eilen päivitetyn ennusteen mukaan Suomen kesäsää vaikuttaa vuonna 2020 hyvin tavanomaiselta. Sen sijaan erittäin alustavat talven 2020-2021 ennusteet näyttävät, että ainakin alkutalvesta tulee jälleen pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi.
Kesäkuussa Etelä- ja Keski-Suomessa on 0,5-1 astetta tai lounaisrannikolla 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Muualla Suomessa lämpötila on keskiarvojen mukainen. Heinäkuussa koko Suomen lämpötilat ovat pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Elokuussa lämpötilat ovat lähes koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä korkeampia. Syyskuu on lämpötiloiltaan jälleen pitkäaikaisten keskiarvojen mukainen. Lokakuussa maassamme on aivan itäisintä ja eteläisintä Suomea lukuun ottamatta 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Marraskuussa Etelä- ja Keski-Suomessa on 1-2 astetta ja Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Kesäkuu ja elokuu näyttävät suuressa osassa Suomea vähän keskimääräistä kuivemmilta. Sen sijaan heinäkuussa varsinkin Pohjois-Suomessa voi olla keskimääräistä sateisempaa. Syyskuu, lokakuu ja marraskuu ovat sademääriltään melko tavanomaisia.
Kolmen kuukauden jaksoista kesä-elokuu on Suomessa lämpötiloiltaan tavanomainen, joskin aivan eteläisimmässä Suomessa voi olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Heinä-syyskuu on koko Suomessa täysin keskiarvojen mukainen. Elo-lokakuussa Suomessa voi olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, varmimmin Pohjois-Suomessa. Syys-marraskuu on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Loka-joulukuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Marras-tammikuussa Etelä- ja Keski-Suomessa on 1-2 astetta ja Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Kaikki kolmen kuukauden jaksot ovat sademääriltään tavanomaisia. Aivan eteläisimmässä ja kaakkoisimmassa Suomessa kesä-elokuu voi tosin olla vähän keskimääräistä kuivempi.
Japanin ilmatieteen laitos: Vähän keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi kesä
Koko Suomessa kesä 2020 eli kesä-elokuun jakso on keskiarvoltaan vähän keskimääräistä lämpimämpi. Ennusteen varmuus ei kuitenkaan ole kovinkaan suuri. Lounaisinta Suomea lukuun ottamatta on vähän keskimääräistä sateisempaa.
IRI: Vähän keskimääräistä lämpimämpi ja sademäärältään tavanomainen kesä, jota seuraa kuiva syksy
Tänään julkaistun ennusteen mukaan kesä 2020 (kesä-elokuun jakso) on koko Suomessa vähän keskimääräistä lämpimämpi, joskaan ennusteen varmuus ei ole kovin suuri. Sama tilanne jatkuu heinä-syyskuussa ja elo-lokakuussa. Myös syys-marraskuu on koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpi ja varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa jopa hieman varmemmin kuin aiemmat kolmen kuukauden jaksot.
Kesä-elokuun sademäärä on täysin tavanomainen, mutta heinä-syyskuussa voi olla vähän keskimääräistä kuivempaa. Elo-lokakuussa ja varsinkin syys-marraskuussa keskimääräistä vähäsateisemman sään mahdollisuus kasvaa edelleen.
NOAA/NWS: Koko kevään ajan lämpimäksi ennustettu kesäkuu näyttää vieläkin lämpimämmältä kuin aiemmissa ennusteissa, minkä ansiosta koko kesä voi olla 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi
Tämä kesä eli kesä-elokuun jakso 2020 on koko Suomessa keskimäärin 0,5-2 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi. Heinä-syyskuussa Etelä- ja Itä-Suomessa sekä Käsivarren Lapissa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, mutta muualla lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Elo-lokakuussa, syys-marraskuussa ja loka-joulukuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Marraskuun 2020 alusta tammikuun 2021 loppuun ulottuva jakso on Etelä-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi, Keski-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja Pohjois-Suomessa täysin tavanomainen.
Ennustejakson yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on kesäkuu, jolloin lähes koko Suomessa on 2-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Heinä- ja elokuussa Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia, joskin paikoin on pieniä viitteitä 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämmästä säästä. Syyskuussa koko Suomessa aivan etelärannikkoa lukuun ottamatta on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Lokakuussakin Suomessa on pääosin 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Pohjois-Suomessa ja paikoin myös Itä-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Marraskuussa Suomen lämpötilat ovat lähellä tavanomaista, joskin Etelä-Suomessa voi olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista tavanomaiseen verrattuna vähäsateisin on kesä-elokuu, jolloin koko Suomessa on vähän keskimääräistä kuivempaa. Kaakkois- ja Pohjois-Suomessa voi olla myös heinä-syyskuussa keskimääräistä vähäsateisempaa. Mikään kolmen kuukauden jaksoista ei ole ajankohdalle tyypillistä sateisempi, paitsi pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä on etelärannikolla marras-tammikuussa.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna selvästi kuivin on lähes koko Suomessa kesäkuu. Vain Kaakkois-Suomessa sademäärä voi yltää lähelle tavanomaista. Läntisintä Suomea lukuun ottamatta myös heinäkuu ja elokuu näyttävät keskimääräistä kuivemmilta. Syyskuussa ja marraskuussa on paikoin pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä, mutta muuten sademäärät ovat lähellä tavanomaista.
IRI:n tänään päivitetty ennuste: Koko vuoden 2020 loppupuolisko vähän keskimääräistä lämpimämpi ja vähän keskimääräistä kuivempi
Heinä-syyskuun jakso on koko Suomessa keskimäärin vähän ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi. Myös elo-lokakuu on keskimääräistä lämpimämpi jopa vähän suuremmalla todennäköisyydellä kuin heinä-syyskuu. Syys-marraskuukin vaikuttaa keskimääräistä lämpimämmältä, mutta todennäköisyys ei ole enää kovin suuri. Loka-joulukuussa keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys jälleen kasvaa lähes koko Suomessa.
Kaikki ennustetut kolmen kuukauden jaksot ovat sademäärältään melko tavanomaisia, ehkä vähän keskimääräistä kuivempia. Kaikkein varmimmin keskimääräistä kuivempaa on syys-marraskuun jaksolla.
IRI:n eilen päivitetty ennuste: Syksyn 2020 vuodenaikaisennuste näyttää keskimääräistä lämpimämmältä
Elo-lokakuun jakso on koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpi, vaikkakaan todennäköisyys tälle ei ole kovin suuri. Sama tilanne jatkuu myös syys-marraskuussa, Itä-Lapissa jopa aiempaa suuremmalla todennäköisyydellä. Loka-joulukuussa ajankohtaan verrattuna keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa edelleen lähes koko Suomessa, eniten Pohjois-Lapissa ja Itä-Suomessa. Sen sijaan marraskuun 2020 alusta tammikuun 2021 loppuun ulottuvalla jaksolla Lounais-Suomen lämpötila näyttää täysin tavanomaiselta, mutta itää sekä varsinkin pohjoista kohti mentäessä keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa.
Elo-lokakuussa Suomessa on monin paikoin keskimääräistä kuivempaa. Syys-marraskuussa aivan eteläisimmässä ja pojkoisimmassa Suomessa näyttäisi edelleen olevan keskimääräistä kuivempaa, mutta Pohjois-Pohjanmaan tienoilla sademäärä näyttää keskimääräistä suuremmalta. Pääosin sama tilanne jatkuu myös loka-joulukuussa, mutta keskimääräistä sateisemman sään vyöhyke laajenee Pohjanlahden rannikkoa pitkin kohti etelää. Marras-tammikuussa etelärannikolla on keskimääräistä vähäsateisempaa ja aivan pohjoisimmassa Suomessa keskimääräistä sateisempaa.
ECMWF: Keskimääräistä lämpimämpi elo-lokakuun jakso
Koko Suomessa on elo-lokakuussa keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat keskimäärin täysin tavanomaisia.
Japanin ilmatieteen laitos: Elo-lokakuu Suomessa keskimääräistä vähäsateisempi ja lämpötiloiltaan täysin tavanomainen, paikoin kuitenkin keskimääräistä lämpimämpi
Elo-lokakuussa Skandinaviassa on keskimääräistä lämpimämpää. Suomi sijaitsee keskimääräistä lämpimämmän ja lämpötiloiltaan täysin tavanomaisen alueen rajalla, todennäköisemmin lämpötiloiltaan täysin tavanomaisella alueella. Lähinnä Länsi-Lapissa voi olla keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärä on suuressa osassa Suomea keskimääräistä pienempi. Lähinnä Länsi-Lapissa voi olla keskimääräistä sateisempaa.
Kesä 2020 oli Ilmatieteen laitoksen mukaan koko Suomessa tavanomaista lämpimämpi: "Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesä eli kesä-elokuu oli keskilämpötilaltaan koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Tilastolliseen vertailukauteen 1981–2010 nähden suurin poikkeama oli Keski-Lapissa, missä keskilämpötila oli yli 1,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Poikkeama on harvinainen eli vastaava toistuu harvemmin kuin kerran 10 vuodessa. Vähiten pitkän ajan keskiarvoista keskilämpötila poikkesi Etelä-Karjalassa itärajan tuntumassa, missä poikkeama oli alle puoli astetta. - - Hellepäiviä mitattiin kesän aikana yhteensä 40, kun pitkän ajan keskiarvo on 33 hellepäivää kesässä."
Lue uusimmat ennusteet tuoreesta blogipostauksestani ”Talven 2020-2021 sää Suomessa”.
Lähetä kommentti