 |
| Kahden metrin korkeudelta mitatun lämpötilan 60 kuukauden liukuva keskiarvo Euroopassa eri tutkimuslaitosten havaintosarjojen mukaan: ERA5 (Copernicus Climate Change Service C3S / ECMWF), GISTEMPv4 (NASA), HadCRUT4 (Met Office Hadley Centre), NOAAGlobalTempv5 (NOAA) ja JRA-55 (Japanin ilmatieteen laitos). Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka kuukausi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän 60 kuukauden ajalta. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: Copernicus Climate Change Service (C3S) / ECMWF. |
Euroopan keskilämpötila on noussut hitaasti teollisella ajalla lähes koko ajan. Lämpötilan kohoaminen alkoi nopeutua 1980-luvulla siten, että vuoden 2019 lopussa Euroopan lämpötilan 60 kuukauden eli viiden vuoden liukuva keskiarvo oli jo noin +9,9 astetta. Tämä on melkein kaksi astetta enemmän kuin 1800-luvun jälkipuoliskolla. Euroopassa lämpötilan nousu on 0,9 astetta suurempi kuin globaalisti keskimäärin. Viime vuosikymmeninä Eurooppa on myös lämmennyt nopeammin kuin mikään muu maanosa. Kaksi tärkeintä syytä tähän ovat ne, että yleensäkin pohjoisilla leveysasteilla lämpeneminen on voimakkaampaa kuin etelämpänä ja että maa-alueet lämpenevät nopeammin kuin meret. Tällaisilla yksittäisillä alueilla, niin kuin Euroopassa, vuosikymmenten väliset vaihtelut ovat suurempia kuin globaalisti. Euroopassa on selvästi nähtävissä 1930-luvun lämpimyys ja 1940-luvun alun kylmyys.
Mantereet ovat lämmenneet selvästi valtameriä nopeammin
 |
| Kahden metrin korkeudelta mitatun lämpötilan 60 kuukauden liukuva keskiarvo globaalisti maa-alueilla eri tutkimuslaitosten havaintosarjojen mukaan: ERA5 (Copernicus Climate Change Service C3S / ECMWF), GISTEMPv4 (NASA), HadCRUT4 (Met Office Hadley Centre), NOAAGlobalTempv5 (NOAA) ja JRA-55 (Japanin ilmatieteen laitos). Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka kuukausi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän 60 kuukauden ajalta. Ajanjakson 1981-2010 keskiarvo on merkitty katkoviivalla. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: Copernicus Climate Change Service (C3S) / ECMWF. |
Globaalisti maa-alueet ovat lämmenneet 1970-luvun puolivälistä nykypäivään noin 1,4 astetta, kun kaiken kaikkiaan globaali lämpeneminen tällä aikavälillä on ollut 0,9 astetta. Maa-alueet siis lämpenevät merialueita nopeammin.
Globaali keskilämpötila on noussut noin 1,1 astetta esiteollisesta ajasta ja viimeisin viisi vuotta on ollut tähän mennessä mittaushistorian lämpimin viisivuotisjakso
 |
| Kahden metrin korkeudelta mitatun lämpötilan 60 kuukauden liukuva keskiarvo globaalisti (maa+meri) eri tutkimuslaitosten havaintosarjojen mukaan: ERA5 (Copernicus Climate Change Service C3S / ECMWF), GISTEMPv4 (NASA), HadCRUT4 (Met Office Hadley Centre), NOAAGlobalTempv5 (NOAA) ja JRA-55 (Japanin ilmatieteen laitos). Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka kuukausi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän 60 kuukauden ajalta. Vasemmalla pystyakselilla on absoluuttinen keskilämpötila ja oikealla pystyakselilla anomalia eli lämpötilan poikkeama verrattuna esiteolliseen aikaan (1850-1900). Esiteollisen ajan keskilämpötila on esitetty yhtenäisellä vaakaviivalla. Ajanjakson 1981-2010 keskiarvo on merkitty katkoviivalla. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: Copernicus Climate Change Service (C3S) / ECMWF. |
Kun tarkastellaan sekä maa- että merialueiden globaalia keskilämpötilaa, viimeisin viisi vuotta (2015-2019) on ollut kaikkien eri tutkimuslaitosten lämpötilasarjojen mukaan mittaushistorian lämpimin viisivuotiskausi. Esiteolliseen aikaan (1850-1900) verrattuna lämpenemistä on tapahtunut hieman yli 1,1 astetta. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa lämpeneminen esiteolliseen aikaan verrattuna selvästi alle kahteen asteeseen tämän vuosisadan loppuun mennessä ja pyrkiä enintään 1,5 asteen lämpenemiseen. Lämpeneminen on ollut noin 0,1 astetta 5-6 vuotta kohden 1970-luvun puolivälistä alkaen, joskaan ei tasaisesti. Esimerkiksi vuosina 2003-2012 viiden vuoden keskilämpötilat eivät muuttuneet juuri lainkaan, mutta sitten vuodet 2015-2019 olivat mittaushistorian lämpimin viiden vuoden jakso.
Lähde
Copernicus Climate Change Service / ECMWF: ESOTC 2019, Headline climate indicators, Surface temperature
Lue myös nämä
Viimeisin 12 kuukautta Euroopassa mittaushistorian lämpimin ja globaalisti 1,3 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi
Euroopassa mittaushistorian selvästi lämpimin talvi: yli 2 astetta lämpimämpää kuin yhtenäkään talvena 1850-1974 ja 3,4 astetta lämpimämpää kuin keskimäärin talvina 1981-2010
Antarktiksen niemimaalla torstaina mittaushistorian uusi lämpöennätys 18,3 astetta
Maapallon lämpötilahistoria 1880-2019: Jos olet alle 43-vuotias, et ole elänyt yhtäkään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta
Pitkäaikainen lämpenemistrendi jatkuu: Vuosi 2019 oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin ja 36 valtiossa ennätyslämmin
Mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosikymmen on ollut 2010-2019: Koko mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta viiden viimeisimmän vuoden aikana
8 kommenttia:
Mainioita tietoja jutussasi. Parasta lienee, että on lämmennyt. Haluanpa optimistina uskoa, että lämpätilan kohoamiskäyrät on myös oikeasuuntaisia, vaikka en sitä vanhenevissa luissani niin aina tunnekaan.
Mielenkiintoista kertomasi lisäksi on muutamakin seikka.
Eurooppa lienee 'merellisin manner' ja silti juuri sen lämmöt on kohonneet eniten? Mielenkiintoista, siis vaikka meret ovat lämmenneet reippaasti mantereita vähemmän.
Jos ja kun Euroopan tilaston mukaan lämmöt on kohonneet juurikin 1980-luvulta alkaen reippaammin. Saman verran siis lisää kuin tapahtui jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Kaipa aletaan jo lähestyä ns. keskiajan lämpökautta tai ns. roomalaista lämpökautta. toiveeni olisi toki, että päästäisiin joskus vielä ainakin ns. holoseenin optimiin ja miksi ei ylikin. Silloinhan ne holoseenin aikaan ihmisetkin alkoi muuttaa tänne, uskossa varmaan, että se lämpöonni jatkuu. Joutuivat pettymään ja onhan täällä väkimäärä aina väliin supistunut roimastikin. Siis ennen teollista vallankumousta.
Mutta mitä tapahtuikaan muuta 1980-luvulta alken Euroopassa. Ainakin on tärkeää, että Euroopan taivas kirkastui, kun laaajoin toimin ilmakehää samentavat varsinaiset ilmansaasteet vähentyivät roimasti. Taivas siis kirkastui. KIrkas taivas antaa meille paremmat mahdollisuudet nauttia paitsi paisteesta niin myös lämmöstä. Mainiota.
Nyt muuten on myös meneillään mittava kirkastuvan taivaan globaali koe: Koronavirus on seurauksenaan tuonut suuren vähentymän varsinaisiin ilmansaasteisiin. Odotan mielenkiinnolla, mitä tapahtuu.
Vähän vastaavaahan pienemmässä määrin oli, kun USA:ssa oli kolmen päivän lentokielto 2001. Minulla ei oikein ole tietoa, mitä siitä seurasi.
Kiitos kommentistasi.
Olen kirjoittanut jo aiemmin Euroopan (kesä)lämpötiloista yli 2000 vuoden ajalta: "Euroopassa 30 viime kesää lämpimimmät yli 2000 vuoteen, Suomessa lämpimämpää keskiajalla. - - Viimeisimmät 30 kesää (1986-2015) ovat todennäköisesti olleet Euroopassa lämpimimmät ainakin yli 2000 vuoteen. - - Koko tutkitulta ajalta vuodesta 138 eaa. nykypäivään ei löytynyt yhtäkään muuta niin lämmintä 30 vuoden kesäjaksoa kuin viimeisin 30 vuotta, mikä osaltaan osoittaa ihmiskunnan vaikutusta ilmastoon. - - Kokonaisista vuosisadoista kesät kuitenkin saattoivat olla kaikkein lämpimimpiä tutkimusjakson ensimmäisellä vuosisadalla, jopa hieman lämpimämpiä kuin 1900-luvulla, joskaan tämä alle 0,2 celsiusasteen ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Rooman aikakaudella oli useita lämpimiä kesiä, ja myös keskiaika oli yleisesti ottaen lämmin. Toistaiseksi ei ole täysin selvää, missä määrin vähäinen tulivuoritoiminta, auringon säteilyn voimistuminen ja maapallon akselikulman muuttuminen vaikuttivat näihin lämpimiin ajanjaksoihin. - - Tulevaisuudessa luonnollisen vaihtelun lisäksi vaikuttavat myös kasvihuonekaasupäästöt. Niinpä käytetyt ilmastomallit saattavat aliarvioida tulevaisuuden helleaaltojen yleisyyttä ja voimakkuutta. Suuressa osassa Eurooppaa viimeisin tutkittu 11 vuoden kesäjakso (1993-2003 jaa.) on yhtä lämmin kuin keskiajan lämpökausi tai jopa lämpimämpi kuin mikään muu jakso koko viimeisimmän 1250 vuoden aikana. Koillis-Euroopassa lämpimimmät kesävuosikymmenet koettiin keskiajalla."
Pari viikkoa sitten Nature-lehdessä julkaistiin diagrammi koko holoseenin globaaleista lämpötiloista eli noin 12 000 vuoden ajalta. Kun katsot punaista käyrää aivan diagrammin lopussa, näet sen, kuinka nopeasti lämpeneminen nyt tapahtuu. Lämpötila on jo hyvin samoissa lukemissa koko holoseenin lämpötilamaksimin kanssa.
Minäkin olin melkoinen huolestunut 'hiilidioksiidin suuri vaikutus uskovainen', kun lisäksi 1990-luvulla tuli niitä käyriä Etelämantereen ja Grönlanninkin jäätikkökairauksista. Siinä mittakaavassa, jossa niitä luimme 'luotettavista tiedelähteistä' oli ihan selvä, että hiilidioksiidi nostaa lämpötiloja. Ja juuri lämpötilannousuahan pidettiin silloin huolestuttavana. Sitä jo silloin kylläkin osin ihmettelin, että miksi lämpeneminen olisi huolestuttavaa...
Nyttemmin olen rauhoittunut silloisista huolistani hiilidioksidin suhteen. Syitä ilman tärkeysjärjestystä:
1: Jäätiköiden kairausten pohjalta tehtyjen analyysien käyriä tarkemmin katsoessa paljastuikin, että lämmöt nousi ensin ja sitten vasta n. 1000 vuoden viiveellä hiilidioksidi.
2. Muistuipa minunkin mieleeni minun aikani biologian oppikirjojen tietämys: Että hiilidioksidi on oleellista kasvien kasvulle. Sitä kasvit syö yhteyttäessään ja tuottaa itselleen ja tuottaa myös kaikelle muulle luonnolle ravinnot. Siinä sivussa vapauttaa happea eläinluonnolle. Ei kai oppikirjat muuttuneet tältäkin osin. Ja tosi metkaa, parodiaa, tragikomediaa suorastaan, että erilaiset luonnonsuojelijat vastustavat maailman viheriöitymistä ja eliökunnan runsastumista.
3. Etsin ja etsin vaan enpä löytänyt väitettyä fysikaalista todistusta, että hiilidioksidin kasvihuonevaikutus olisi merkittävä, vaikka nykyisistä pitoisuuksista tuplattaisiin. Parasta tietämystä oli seuraava: Tähän astinen vaikutus 0 ppm:stä nykyiseen 400 ppm:ään on kyllä jotain luokkaa 3 C astetta. Toki uskon siihen. Vertailuksi: Vesihöyry yksinään plus pilvijärjestelmä vaikuttaa n. 25-30 astetta plus muut vähäisemmät vaikutukset. Vaan koska myös hiilidioksidi on aine, jonka vaikutus on logaritminen, siis tässä tapauksessa logaritmisesti vaimentuva, niin seuraava yhtä iso (400 ppm) askel on enintään vain n. yksi aste, sitten edelleen seuraava n. neljäsosa-aste jne. Löytämäni tieteen mukaan siis.
4. Koin ankarasti, että huolitieteilijät johti yleisöä jatkuvasti harhaan ja myös minua pari vuosikymmentä, kun läpi artikkeleiden maailman ja vielä nettimaailmassakin erityisesti aina levittivät logaritmisia vaikutuskäyräkuvia. Sellaisia, jotka hyvinkin visuaalisesti näyttivät jopa exponentaalisesti nousevia vaikutuksia, vaikka kyse oli vain ja puhtaasti tarkoituksellisesta matemaattis-visuaalisesta huijauksesta. Kuva kenties oli sinänsä matemaattisesti suunnilleen oikea logaritminen taulukko, mutta visuaalinen vaikutelma oli hurjasta lämpövaikutuksen kasvusta. Oikea tulkinta logaritmeja ymmärtäen olisi ollut vähäinen ja vähenevä vaikutuksen kasvu. Matematiikalla voidaan huijata raskaasti.
5. Lämmön kohotessa meillä ja muualla on olot vaan parantuneet. Näin on tosi, vaikka monille on mennyt syvälle sieluun moninaiset spekuloidut huolet.
6. Korallit on kovia uusiutumaan. Kuumimmilla maailman merialueilla Punaisella merellä korallit voi oikein hyvin. Osin lukuunottamatta vilkkaimpia turistirannikkoja. Myös vaikkapa suuri Valliriutta Australiassa uusiutuu hyvin ajoittaisten tuhojen, vaikkapa taifuunituhojen jälkeen. Korallien lajit uusiutuvat monin tavoin. Korallien toukkia ja niiden kasvattileviä leijuu meressä jatkuvasti lukemattomin miljardein.
7. Arktinen luonto kukoistaa, vaikka ainahan on ammattikuntia, jotka valittaa värväämättäkin tai voi värvätä valittamaan. Grönlantiin hyvä myyntivaltti on 'Tule katsomaan ennenkuin on myöhäistä'. Yleinen teema tuntuu olevan, että on paha kun ei pääse entisessä määrin jäiltä pyytämään. Mutta avovesillä tehtävä kalastus ja riistanpyynti on reilusti tuottoisampaa kuin jäätiköillä haahuilu.
8. Ja niin edelleen. Niin oli hiilidioksidiuhka silkoa sisältä. Vaik onhan maailma toki aina aina uusia huolia täynnä. Ja huolilla ratsastajia, niistä tienaavia... Ja toki voihan huoli olla tosikin, ainakin joskus tai osin.
Kiitos aktiivisesta kommentoinnistasi.
1. Ei kannata toistaa vanhoja myyttejä, jotka on kumottu aikoja sitten. Katso vaikkapa tämä linkki.
2. Tämän hiilidioksidikeskustelun olemme jo käyneet aiemmin. Tämäkin on siis vanhan toistoa. Katso myös tämä kirjoitukseni.
3. Vesihöyry on ylivoimaisesti suurin luonnollisen kasvihuoneilmiön aiheuttaja. Luonnollinen kasvihuoneilmiö on maapallon elämälle elintärkeä. Ilman sitä täällä olisi liian kylmä nykyisenkaltaiselle elämälle. Hiilidioksidin ja muiden lämmittävien kasvihuonekaasujen vaikutus kuitenkin tulee vielä tämän päälle, mikä aiheuttaa ongelmia.
4. Oletko varma, etteivät tietyt tahot johda sinua nyt harhaan toiseen suuntaan? Tiedemaailman ylivoimainen enemmistö on huolissaan ilmastonmuutoksen seurauksista, eikä "hiilidioksidin vaikutuksen logaritmisuuden" odoteta hidastavan tulevaa lämpenemistä. Asiasta on erinomainen diagrammi tässä linkissä. Toki joissakin tutkimuksissa Antarktiksen vaikutus merenpinnan kohoamiseen ilmastonmuutoksen seurauksena on arvioitu liian suureksi, eikä Tuvalu välttämättä huku ilmastonmuutoksen seurauksena. Ilmastonmuutosta epäilevät ilmastodenialistit esittävät usein diagrammeja, joissa akselit valitaan tarkoitushakuisesti. Näin yritetään väittää, ettei ilmastotiede muka pitäisi paikkaansa.
5. Katso kohdan 2 linkit. Lisäksi esimerkiksi hiilinieluina toimineet Amazonin sademetsät ovat uusien tietojen mukaan muuttumassa hiilen lähteiksi. Jos muita aivan tuoreita esimerkkejä katsotaan, niin sään ääri-ilmiönä esiintyvä kuivuus on romahduttanut Ahvenanmaan täpläverkkoperhosten populaatioita ja metapopulaation. Denguekuumetta ja muita viruksia levittävä tiikerihyttynen yleistyy Euroopassa. Jne. Jne.
6. Korallit ovat kyllä sopeutuneet tähänastiseen lämpenemiseen yllättävänkin nopeasti. Toisaalta ilmastoskenaarioiden mukaan merten lämpeneminen vain pahenee jatkossa, joten sopeutumisen täytyy olla nykyistäkin tehokkaampaa, jotta korallit menestyvät. Lisäksi jo nyt on näkyvissä se, että vain tietyt korallilajit menestyvät. Esimerkiksi Isolla Valliriutalla biodiversitetti eli luonnon monimuotoisuus on pienentynyt. Ongelmallista on erityisesti se, että monet kalalajit ovat riippuvaisia juuri lämpenemisestä pahiten kärsivistä korallilajeista. Koralliriutoilla elää suuri osa merten eläinlajeista, mutta toistuvat meriveden lämpenemisestä johtuvat vaalenemiset (haalistumiset) heikentävät koralliriuttojen sopeutumiskykyä.
7. Suomenkin Lapissa on palsasoita, joissa on ikiroudan nostamia turvekumpuja eli palsoja. Ikiroudassa olevien palsojen sulaminen on nopeutunut viimeisimpien vuosikymmenten aikana. Vähitellen monille lajeille tärkeät palsasuoympäristöt häviävät. Seurauksena voi olla monipuolisen linnuston ja joidenkin kasvi- sekä hyönteislajien vähentyminen. Kun eteläiset lajit siirtyvät kohti pohjoista, tunturien lajit eivät voi loputtomasti muuttaa yhä ylemmäksi tunturissa tai mantereella pohjoisemmaksi. Jäämeri toimii tehokkaana leviämisesteenä, joka estää eliöiden siirtymistä ilmaston mukana. Tulevaisuudessa useiden tunturilajien ennustetaankin häviävän Suomesta niiden elinalueiden kutistumisen vuoksi. Lapin yliopiston arktisella keskuksella on hyvät nettisivut, joihin kannattaa tutustua, jos tieteellisesti tutkittu tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista arktisiin lajeihin kiinnostaa. Kyse ei ole nyt pelkästään ihmisen taloudellisesta hyvinvoinnista.
8. Silko-sanaa en tiedä, mutta silkko on minulle tuttu. En kuitenkaan nähnyt vielä ainuttakaan todistetta siitä, että hiilidioksidiuhka olisi silkkoa sisältä. Pahimpiin kauhuskenaarioihin en itsekään usko, mutta tiede on kyllä osoittanut ilmastonmuutoksen olevan uhka sekä maapallon luonnolle että ihmiskunnan taloudelle ja hyvinvoinnille.
Ystävällisin terveisin
Jari
Sanot: "1. Ei kannata toistaa vanhoja myyttejä, jotka on kumottu aikoja sitten..."
In my point of view, maine mainum nach eli minun kannaltani juurikin sie toistat kumottuja myyttejä, uskomuksia etkä oikeastaan vastaan kysymyksiin. Sivuutat ne johdattamalla asian muualle mm. kaiken maailman poliittisesti rahoitettujen taulukoiden loputtomaan suo-maailmaan. Totta kai, omalla tavallaan, miljoonat tutkija/virkamies-kärpäset on oikeassa, jos ne haistaa ravinnon eli palkan saannin ehdot.
5. Sanot: "... esimerkiksi hiilinieluina toimineet Amazonin sademetsät ovat uusien tietojen mukaan muuttumassa hiilen lähteiksi. "
Voi voi. Jo viimeistään -70-luvulla 'luotettavat tietäjien tilastot' osoitti, että Amazonin sademetsät tuhoutuu loppuun parissa vuosikymmenessä. Ja siten ilmeisesti myös hiilidioksidin lähteiksi nykyisten kauhukuvien mukaan. Kuinka ollakkaan, Amazonin sademetsät on kyllä vähentyneet, muuttuneet vaikkapa viljelys- tai laidunmaiksi, mutta voivat edelleen laajasti hyvin. Biologeille ei pitäisi olla yllätys, että metsätkin uusiutuu. Samoin se, että hyvä laidunmaa tai viljelys sitoo hiilidioksidia maahan, jopa kosolti enemmän kuin nopeakiertoiset sademetsät. Suomemme tai koko Euroopan metsät olisi palaneet loppuun 1800-luvun palamistahdilla. Vaan eipä: Euroopan metsät on kasvaneet ja maaperä laajastikin vahvistunut. Vaan ketäpä huolilla rahastajaa hyvät uutiset kiinnostaisi.
Sanot: "Jos muita aivan tuoreita esimerkkejä katsotaan, niin sään ääri-ilmiönä esiintyvä kuivuus on romahduttanut Ahvenanmaan täpläverkkoperhosten populaatioita ja metapopulaation. Denguekuumetta ja muita viruksia levittävä tiikerihyttynen yleistyy Euroopassa. Jne. Jne."
Ai sinulleko biologina on yllätys tai huolestuttavaa, että maailman luonnossa on muutosproseseja? Miten?
Sanot: "8. Silko-sanaa en tiedä, mutta silkko on minulle tuttu. ..."
Ok. Otanpa silkko sanan käyttöön silkon sijaan.
Onneksi tyttöystäväni ehdotti, että kommentoisin vähäpippurisesti, korkeintaan viherpippurisesti. Toivottavasti onnistui, ettei tuu bänksejä.
Ystävällisin terveisin, Vesa
Kiitos viestistäsi.
1. Mainitsepa yksikin kumottu myytti, jonka olen esittänyt. Entä mitä olet kysynyt? En näe kirjoittamassasi viestissä (4.5.2020) ainuttakaan kysymysmerkkiä. Oliko tämä se kysymys, johon en vastannut: "Että hiilidioksidi on oleellista kasvien kasvulle. Sitä kasvit syö yhteyttäessään ja tuottaa itselleen ja tuottaa myös kaikelle muulle luonnolle ravinnot. Siinä sivussa vapauttaa happea eläinluonnolle. Ei kai oppikirjat muuttuneet tältäkin osin." Vastaukseni on, etteivät oppikirjat tältä osin ole muuttuneet, kuten olen vastannut jo aiemmissakin keskusteluketjuissamme. Hiilidioksidi on välttämätöntä fotosynteesille ja parantaa kasvien kasvua, jos muut edellytykset ovat kunnossa. Monilla alueilla metsät kasvavat hiilidioksidilannoituksen ansiosta aiempaa paremmin. Kaikkialla ja jatkuvasti hiilidioksidi ei kuitenkaan paranna kasvien kasvua. Tämän keskustelun olemme käyneet jo aiemminkin ja annoin sinulle myös tieteelliset lähteet.
2. Ole hyvä ja osoita minulle lähde, jossa 1970-luvulla väitettiin sademetsien tuhoutuvan parissa vuosikymmenessä. Kuka näin väitti ja millaisilla sademetsien käyttöoletuksilla? Sanoihan esimerkiksi Rooman klubi 1970-luvulla myös, että metallien raaka-aineet loppuvat hyvin nopeasti (hopea 16 vuodessa, tina 17 vuodessa, sinkki 23 vuodessa, lyijy 26 vuodessa jne.), jos kulutus jatkuu vuoden 1970 tasolla eikä uusia esiintymiä löydetä. Arvio perustui siis sillä hetkellä tunnettuihin varantoihin. Koska uusia esiintymiä on löydetty ja entistä köyhempiäkin esiintymiä on kannattanut hinnan noustessa ottaa käyttöön, metallit eivät ole loppuneet. Rooman klubi oli silti arviossaan oikeassa, jos katsotaan sitä, mihin arvion sanottiin perustuvan (= senhetkiset tunnetut esiintymät). Siitä huolimatta Rooman klubia on kritisoitu, että arvio oli väärä. Syytös kuitenkin perustuu virheelliseen siteeraukseen, jossa väitetään Rooman klubin sanoneen metallien loppuvan muutamassa vuosikymmenessä, mutta ei muisteta mainita arvion perusteita. Samalla tavalla virheellisesti on kritisoitu pari vuosikymmentä myöhemmin esitettyjä ennusteita siitä, että metsäekosysteemit tulevat kärsimään laajoista happamoitumisongelmista, jos ongelmaan ei puututa. Kriitikoilta kuitenkin unohtuu se, kuinka tehokkaasti happamoittavia päästöjä on saatu rajoitettua. Millaisilla perusteilla kertomasi 1970-luvun arvio Amazonin sademetsien häviämisestä on siis tehty ja mitä aluetta ennuste tarkalleen koski? Tämä on oleellinen tieto tietää.
Metsät uusiutuvat kyllä, joskaan sademetsien uusiutuminen entisenlaisiksi ei ole ollenkaan varmaa, koska ohut ravinteikas maaperä tuhoutuu helposti sademetsän kuoltua. Vuosina 2004–2014 Brasilia onneksi onnistui pienentämään Amazonian metsäkatoa peräti 70 prosenttia. Hiilen kiertokulun kannalta on tärkeää katsoa sekä hiilinielua että hiilivarastoa. Nopeasti kasvavilla kasveilla hiilinielu on suuri, mutta sademetsässä erityisen tärkeää on suuri hiilivarasto. Sademetsissä ravinteikas maaperän kerros on ohut, joten maaperässä hiilivarasto ei ole hirveän iso, mutta maanpinnan yläpuolella hiiltä on poissa ilmakehän kierrosta sitäkin enemmän. Hävinneen sademetsän tilalle kasvanut kasvillisuus hyvin todennäköisesti sitoo ja varastoi merkittävästi vähemmän hiiltä kuin alkuperäinen sademetsä. Luonnossa hiilivarastot ovat tyypillisesti 20-40 % suurempia kuin pelloilla. Tässä vielä suomeksi uutinen tuoreesta tieteellisestä tutkimuksesta, josta Amazonin sademetsän tilanne selviää.
Luonto on täynnä muutosprosesseja. Tämä ei toki ole yllätys. Evoluutiossakin kuolee koko ajan lajeja sukupuuttoon. Siitä huolimatta olen huolestunut sukupuutoista, koska ihmisen toiminta on selvästi lisännyt lajien sukupuuttouhkaa. Tämäkin on biologinen fakta, jota et ehkä usko. Maapallon ilmastokin on vaihdellut aina ja joskus on ollut lämpimämpääkin kuin nykyisin. Siitä huolimatta olen erittäin huolestunut ilmastonmuutoksesta. Ihmiskunta on selvästi kiihdyttänyt ilmastonmuutosta. Muut väitteet ovat silkkaa silkkoa sisältä.
Lähetä kommentti