 |
| Kuvan © robsonphoto - Fotolia |
Satelliittimittausten mukaan helmikuu oli globaalisti ennätyslämmin. Viralliset maasääasemien mittaukset julkaistaan vasta maaliskuun puolivälissä. Epävirallisten ennakkotietojen mukaan näyttää siltä, että helmikuu oli maailmanlaajuisesti keskimäärin noin 0,2 astetta ennätyslämmintä tammikuuta lämpimämpi, anomalialtaan (eli poikkeamaltaan tavanomaiseen verrattuna, ei kuitenkaan absoluuttiselta lämpötilakeskiarvoltaan) mittaushistorian lämpimin kuukausi ja noin 1,1-1,4 celsiusastetta pitkän aikavälin (1981-2010) keskiarvoa lämpimämpi. Esiteolliseen aikaan verrattuna ero on vielä noin 0,45 astetta enemmän, koska vertailukausi 1981-2010 oli jo lämmennyt esiteollisesta ajasta.
Maapallon arvioidaan ensimmäistä kertaa olleen asteen verran esiteollista aikaa lämpimämpi viime lokakuussa. Sen jälkeen on vain 4-5 kuukaudessa tapahtunut noin 0,4 astetta lisää lämpenemistä. Pariisin ilmastokokouksessa tavoiteltu korkeintaan 1,5 asteen lämpeneminen esiteollisesta ajasta vuoteen 2100 mennessä vaatii siis tarmokkaita toimenpiteitä.
Helmikuussa arktiset alueet olivat paikoin jopa yli 16 celsiusastetta tavanomaista lämpimämpiä. Lämpötilat nousivat kesäkuulle tyypillisiin lukemiin hieman nollan yläpuolelle. Norjan Huippuvuorilla lämpötila pysytteli talven (joulukuu-helmikuu) ajan keskimäärin noin 10 astetta tavanomaisen yläpuolella. Joulukuun alun jälkeen lämpötila nousi plussan puolelle parina kymmenenä päivänä. Venäjällä talvi 2015-2016 oli koko mittaushistorian lämpimin. Monin paikoin keskilämpötilat olivat 4-5 celsiusastetta yli tavanomaisen.
Arktisen alueen merijään laajuus onkin pysytellyt ajankohtaan nähden ennätysalhaisella tasolla. Erityisen hyvin tämä on näkynyt Barentsinmeren alueella. Globaalistikin (ei siis pelkästään pohjoisella pallonpuoliskolla) merijään pinta-ala on ollut tänä talvena ennätyspieni. Tämä on huolestuttavaa siksi, että jää toimii tärkeänä peilinä, joka heijastaa auringon säteilyä pois. Sulaan veteen lämpöä imeytyy paljon enemmän, jolloin käynnistyy lämpenemistä voimistava positiivinen palautekytkentä.
Yhdysvalloissa talvi oli lukuisissa kaupungeissa mittaushistorian viiden lämpimimmän joukossa eikä missään kymmenen kylmimmän joukossa. Myös Euroopassa ja Aasiassa tehtiin useissa valtioissa uusi helmikuun korkeimman lämpötilan ennätys. Esimerkiksi Serbiassa (Knjazevac 15.2.) mitattiin 26,6 astetta, Montenegrossa (Ulcinj 16.2.) 27,8 astetta, Turkissa (Milas 16.2.) 32,4 astetta ja Albaniassa (Qyteli 16.2.) 28,6 astetta. Tropiikissa lämpö vaikuttaa korallien ennätyspitkän vaalenemis- eli haalistumisjakson jatkumiseen.
Maaliskuun alussa pohjoisen pallonpuoliskon vuorokauden (1.3.2016) keskilämpötila todennäköisesti saavutti meteorologi Eric Holthausin mukaan kahden asteen lämpenemisrajan verrattuna esiteolliseen aikaan, kun lämpötila kohosi pohjoisella pallonpuoliskolla noin 1,5 astetta yli vertailukauden 1981-2010 keskiarvon. Maailmanlaajuista kahden asteen lämpenemistä esiteolliseen aikaan verrattuna on pidetty - osin perustellusti ja osin perusteetta - kriittisenä ihmiskunnalle vaarallisen lämpenemisen raja-arvona. Toki ennen ihmiskunnan olemassaoloa maapallolla on ollut paljon lämpimämpiäkin aikoja, jotka ovat johtuneet esimerkiksi auringon aktiivisuuden ja maapallon kierto- sekä pyörimisliikkeen luonnollisista vaihteluista.
Mittaustavasta riippuen ennätyksellinen tai lähes ennätyksellinen El Niño -ilmiö on tietenkin ilmastonmuutoksen lisäksi osasyyllinen näihin nykyisiin lämpöennätyksiin. El Niñon vaikutuksia arktisella alueella ei kuitenkaan tunneta kovinkaan hyvin. Vaikutuksen arvioidaan olevan siellä todennäköisesti pieni ja globaalistikin vain 0,1 asteen suuruusluokkaa. El Niño -vuosina ilmiön vaikutusosuus globaaliin lämpötila-anomaliaan on ollut joidenkin laskelmien mukaan 6-16 prosenttia kaikkien tekijöiden vaikutuksesta.
Näyttääkin siltä, että nykyinen El Niño ja edellisen suuren El Niñon (1997-1998) jälkeen ilmastonmuutoksen myötä meriin varastoitunut lämpö ovat vaikuttaneet yhdessä. Vuosi 2015 olisi kuitenkin todennäköisesti ollut globaalisti ennätyslämmin ilman El Niñoakin.
El Niñon vaikutus voi kestää jopa 6-8 kuukautta talven El Niño -piikin jälkeenkin. Itse asiassa El Niñoa seuraavana vuonna ilmiö voi vaikuttaa lämpötilan kohoamiseen jopa varsinaista aktiivisuusvaihetta enemmän (vaikutus noin 25 prosentin luokkaa).
(EDIT 5.3.2016. Otsikkoa ja tekstiä muokattu pohjoisen pallonpuoliskon maaliskuun alun lämpötilan osalta. Pohjoinen pallonpuolisko ylitti kahdella asteella esiteollisen ajan eikä aikakauden 1981-2010 keskilämpötilaa. Virheen aiheuttanut häiriö oli alkuperäisessä mittausdatassa, johon meteorologi Eric Holthaus kirjoituksessaan viittasi.)
Lähteet
Eric Holthaus: Our Hemisphere’s Temperature Just Reached a Terrifying Milestone
Irene Quaile: Arctic winter - warm, wet, weird
Lue myös nämä
Päättynyt talvi ylitti Venäjällä koko mittaushistorian kaikkien vuodenaikojen lämpötilapoikkeamat verrattuna tavanomaiseen
Helmikuu maamme tilastohistorian toiseksi sateisin, Kouvolaan yksittäisten sääasemien Suomen ennätys
Ilmastonmuutos lisännyt korkeita lämpötiloja maapallolla viime vuosina
1 kommentti:
Kannattaa lukea erinomainen kirjoitus ”No, your 2nd grader can’t dunk on Tim Duncan”.
Keskeinen asia on se, että nyt maapallolla on ollut yhdeksän ennätyslämmintä kuukautta (verrattuna aina ko. kuukauden globaaleihin tilastoihin mittaushistorian aikana) peräkkäin, toukokuusta 2015 tammikuuhun 2016. Viimeksi yhtä monta ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin oli kesäkuusta 1997 helmikuuhun 1998. Nämä molemmat yhdeksän ennätyslämpimän kuukauden putket on koettu voimakkaina El Niño -vuosina. Nyt puhutaan kuitenkin aivan eri tason ennätyksistä kuin 1997-1998. Tuon ajan ennätysputken kuukaudet eivät enää sijoitu kovinkaan korkealle ”Missä he ovat nyt?” -vertailussa eli mittaushistorian lämpimimpien ko. kuukausien joukossa: kesäkuu 1997 on nyt tilastojen jaetulla 12. sijalla kesäkuiden lämpimyystilastoissa, heinäkuu 1997 on 16. lämpimin heinäkuu, elokuu 1997 on 15., syyskuu 1997 on 9., lokakuu 1997 on jaetulla 9. sijalla, marraskuu 1997 on jaetulla 12. sijalla, tammikuu 1998 on 9., helmikuu 1997 on kuitenkin yhä 2. lämpimin helmikuu.
Jos myös helmikuu 2016 on lopullisissa tilastoissa ennätyslämmin helmikuu, niin kuin ennakkotiedoissa näyttää, maapallolle tulee kymmenen ennätyslämpimän kuukauden putki, mikä vastaa 1900-luvun alkupuolelta asti tarkasteltuna tähänastista peräkkäisten ennätyslämpimien kuukausien ennätystä tammikuusta lokakuuhun 1944. Jälleen täytyy kuitenkin tähdentää sitä, että tuolloin ennätykset olivat aivan eri tasolla. Vuodesta 1944 nykypäivään anomaliat (poikkeamat tavanomaisesta) ovat kaksinkertaistuneet tai joissakin tapauksissa jopa kolminkertaistuneet. Tämä on vähän sama kuin vertaisi pitkää kakkosluokkalaista yli kaksi metriä pitkään NBA-koripalloilija Tim Duncaniin. Molemmat ovat pitkiä, mutta vain omissa sarjoissaan. Nyt maapallon lämpötilat liikkuvat aivan eri tasolla kuin edellisen voimakkaan El Niñon aikaan 1997-1998 tai 70 vuotta sitten.
Lähetä kommentti