Hyviä uutisia ilmansaasteista, huonoja uutisia merenpinnan noususta

Olen viime viikoina kirjoittanut sekä merenpinnan noususta että ilmansaasteista. Viimeisimmän vuorokauden aikana molemmista aiheista on tullut kiinnostavaa lisätietoa.

Ihmisperäisten hiukkasten päästöt (Eurooppa vuonna 2005) keskittyvät laivareittien, teiden ja kaupunkien keskustojen alueelle. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Lähde: Kukkonen, J., Karl, M., Keuken, M. P., Denier van der Gon, H. A. C., Denby, B. R., Singh, V., Douros, J., Manders, A., Samaras, Z., Moussiopoulos, N., Jonkers, S., Aarnio, M., Karppinen, A., Kangas, L., Lützenkirchen, S., Petäjä, T., Vouitsis, I., and Sokhi, R. S.: Modelling the dispersion of particle numbers in five European cities, Geosci. Model Dev., 9, 451-478, doi:10.5194/gmd-9-451-2016, 2016. Lisenssi: CC BY 3.0.

Eilen julkaistussa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa olivat mukana myös Suomen Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto, tutkittiin ilmansaasteina toimivien hiukkasten lukumääräpitoisuuksia (PNC) sekä näiden lukumääräpitoisuuksien mallintamista Helsingissä, Oslossa, Lontoossa, Rotterdamissa ja Ateenassa vuonna 2008.

Hiukkasten keskimääräiset lukumääräpitoisuudet (hiukkasta/kuutiosenttimetri) alueittain Helsingissä vuonna 2008. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Lähde: Kukkonen, J., Karl, M., Keuken, M. P., Denier van der Gon, H. A. C., Denby, B. R., Singh, V., Douros, J., Manders, A., Samaras, Z., Moussiopoulos, N., Jonkers, S., Aarnio, M., Karppinen, A., Kangas, L., Lützenkirchen, S., Petäjä, T., Vouitsis, I., and Sokhi, R. S.: Modelling the dispersion of particle numbers in five European cities, Geosci. Model Dev., 9, 451-478, doi:10.5194/gmd-9-451-2016, 2016. Lisenssi: CC BY 3.0.

Kaikissa kohdekaupungeissa hiukkasten esiintymiseen vaikutti lähinnä paikallinen ajoneuvoliikenne. Suurimmat pitoisuudet olivat vilkkaimmin liikennöityjen teiden varsilla ja risteyksissä sekä keskustoissa. Lontoota lukuun ottamatta merkittäviä vaikuttavia tekijöitä olivat myös laivaliikenne ja satamat sekä Ateenassa lentoliikenne.

Mitatut (sininen) ja mallinnuksella ennustetut (musta+vihreä) keskimääräiset hiukkasten lukumääräpitoisuudet vuonna 2008 neljässä eurooppalaisessa kaupungissa. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Lähde: Kukkonen, J., Karl, M., Keuken, M. P., Denier van der Gon, H. A. C., Denby, B. R., Singh, V., Douros, J., Manders, A., Samaras, Z., Moussiopoulos, N., Jonkers, S., Aarnio, M., Karppinen, A., Kangas, L., Lützenkirchen, S., Petäjä, T., Vouitsis, I., and Sokhi, R. S.: Modelling the dispersion of particle numbers in five European cities, Geosci. Model Dev., 9, 451-478, doi:10.5194/gmd-9-451-2016, 2016. Lisenssi: CC BY 3.0.

Mallinnuksessa ennustetut ja todellisuudessa mitatut hiukkasten lukumääräpitoisuudet vastasivat kohtuullisen hyvin toisiaan.

Päästöjen vähentämistä elinkuukausista Euroopan eri alueilla voit katsoa dian tästä linkistä. Lontoon ilmansaasteita on visualisoitu erinomaisen hyvin kaksi päivää sitten ilmestyneessä kirjoituksessa. Kannattaa katsoa myös esitys ympäristön terveyshaitoista liikunnan näkökulmasta (Timo Lanki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).

Ihmisperäisten hiukkasten kokonaispäästöt Euroopassa (a) luokiteltuina päästölähteittäin vuonna 2005 ja (b) maaryhmittäin vuosina 2005, 2020 ja 2030 (SEA = kansainvälinen meriliikenne, NONEU = EU:n ulkopuoliset valtiot, EU15 = EU:n vanhat jäsenmaat, liittyneet ennen vappua 2004, EU12 = EU:n uudet jäsenmaat). Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Lähde: Kukkonen, J., Karl, M., Keuken, M. P., Denier van der Gon, H. A. C., Denby, B. R., Singh, V., Douros, J., Manders, A., Samaras, Z., Moussiopoulos, N., Jonkers, S., Aarnio, M., Karppinen, A., Kangas, L., Lützenkirchen, S., Petäjä, T., Vouitsis, I., and Sokhi, R. S.: Modelling the dispersion of particle numbers in five European cities, Geosci. Model Dev., 9, 451-478, doi:10.5194/gmd-9-451-2016, 2016. Lisenssi: CC BY 3.0.

Hyvä uutinen on se, että hiukkasten määrän arvioidaan pienenevän vuodesta 2005 vuosiin 2020-2030 alle puoleen alkuperäisestä. Vuonna 2005 suurin lähde oli kansainvälinen laivaliikenne, mutta sen osuus pienenee jatkossa huomattavasti lähinnä vähärikkisten polttoaineiden ansiosta.

Tänään päivitetyt satelliititiedot merenpinnan noususta sen sijaan eivät kerro hyvää. AVISO-satelliittitietojen mukaan merenpinta nousi globaalisti 36 millimetriä vuoden 2009 lopusta lokakuuhun 2015. Nousunopeus 5 millimetriä vuodessa on paljon pitkän aikavälin (1992-2012) keskiarvoa (3,1 millimetriä vuodessa) suurempi.

Kirsikanpoimintamenetelmällä eli alku- ja loppukohta tarkoitushakuisesti valitsemalla vuoden 2011 La Niña -tilanteesta nykyhetken El Niño -tilanteeseen nousunopeus olisi jopa 7 millimetriä vuodessa. On kuitenkin hyvin tiedossa se, että pintalämpötiloja viilentävän La Niñan aikana nousunopeus hidastuu ja pintalämpötiloja kohottavan El Niñon aikana taas nopeutuu. Vaikka tämä ENSO-vaihtelukin korjataan, merenpinnan nousunopeus aikavälillä 2009-2015 on ollut 4-5 millimetriä vuodessa eli 5-6 kertaa nopeampi kuin 1900-luvun alussa ja puolet nopeampi kuin aikavälillä 1925-1992.

Lue myös nämä

Saastuneen kaupunki-ilman hengittäminen voi vastata useiden savukkeiden polttamista päivässä

Maailmanlaajuinen reaaliaikainen ilmanlaatukartta (sovellus AppStoresta tai GooglePlaysta)

Miksi merenpinta on noussut tällä vuosituhannella?