Kuvan © carloscastilla - Fotolia (tausta/background), Vladyslav Danilin - Fotolia (valkosilmäkuha/walleye), Jari Kolehmainen (editointi/editing). |
Eilen kirjoitin tuoreiden kansainvälisten uutisten perusteella siitä, että tänä vuonna maapallo on ylittänyt lämpenemisessään yhden asteen "maagisen" rajan esiteolliseen aikaan verrattuna. Jo tuotetutkin päästöt jatkavat maapallon lämmittämistä vielä lisää. Mikäli lämpeneminen halutaan pysäyttää kahteen asteeseen ja pahimmat katastrofit välttää, kasvihuonekaasujen päästörajoituksilla on todella kiire. Pariisin ilmastokous tulee siis olemaan todella ratkaiseva. Edes televisiouutiset paikallisista sanomalehdistä puhumattakaan eivät kuitenkaan kertoneet tästä yhden asteen rajan ylityksestä. Pisteet menevät Helsingin Sanomille.
Myös marraskuun uudet lämpöennätykset Suomen ulkopuolella ovat saaneet meillä tiedotusvälineissä melko vähän palstatilaa. Alankomaissa marraskuun ennätykset on yhdistetty ilmastonmuutokseen. Sunnuntaina Kouvolan Sanomissakin oli kyllä hyvä artikkeli Suomen lämpöennätyksistä: ”Suomessa on 2000-luvulla tehty vain lämpöennätyksiä, muttei yhtään kylmyysennätystä. Ilmastotutkimuksen professori Ari Laaksonen Ilmatieteen laitokselta pitää ilmiötä vahvana merkkinä ilmastonmuutoksesta. Ilmaston lämpeneminen johtuu nimenomaan talvien lämpenemisestä. Ilmiö jatkuu, vaikka joukkoon mahtuu myös poikkeuksia, kuten kylmiä talvia. - - 1800-luvun puolivälistä lähtien Suomen ilmasto on lämmennyt kahdella asteella, ja joulukuiden lämpötila lähes viidellä asteella. Keskikesät ovat lämmenneet vain vähän. Mielikuva marraskuusta saattaa siis muuttua.”
Tätä sopii jatkaa brittiläisen Hadley-ilmastontutkimuskeskuksen johtajan Stephen Belcherin toteamuksella: "Tänä vuonna trooppisella Tyynellämerellä on kehittynyt voimakas El Niño, mikä vaikuttaa tämän vuoden globaaleihin lämpötiloihin. Meillä on kuitenkin ollut samanlaisia luonnonilmiöitä aiemminkin, mutta silti tämä on ensimmäinen vuosi, jolloin saavutamme yhden asteen rajan. Se on selvä osoitus siitä, että nimenomaan ihmiskunnan vaikutus muuttaa ilmastoa ennen näkemättömään suuntaan." Peter Stott täydentää: "Tämä vuosi on merkittävä ensimmäisenä rajapyykin ylittäjänä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että jokainen vuosi tästä eteenpäin ylittää esiteollisen tason vähintään asteella, sillä luontaisella vaihtelulla on merkittävä rooli yksittäisen vuoden lämpötilojen säätelyssä. Kun maailman lämpeneminen tulevina vuosikymmeninä jatkuu, yhä useammat vuodet kuitenkin tulevat ylittämään yhden asteen rajan ja lopulta siitä tulee uusi normaali."
Kohtuullisen näkyvästi Suomessakin uutisoitiin Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n eilen julkistamista tuloksista, joiden mukaan globaalit kasvihuonekaasupäästöt ovat jatkaneet nousuaan uusiin ennätyslukemiin jo 30. vuotta peräkkäin. Tärkeintä kasvihuonekaasua eli hiilidioksidia oli näiden eilen julkaistujen tulosten mukaan vuonna 2014 ilmakehässä globaalisti keskimäärin 397,7 ppm (parts per million eli tilavuuden miljoonasosaa). Hetkellisesti arvo ylitti ainakin pohjoisella pallonpuoliskolla 400 ppm:n (0,04 %) "maagisen" rajan alkuvuodesta 2014 ja globaalisti alkuvuodesta 2015. Pian 400 ppm tulee ylittymään pysyvästi. Sekä Yle että MTV kertoivat asiasta nettiuutisissaan.
Ilmaston lämpenemisen myötä myös merenpinta kohoaa. Sitä nostavat sekä maa-alueilta valuva sulavien jäätiköiden vesi että veden lämpölaajeneminen. Mikäli kasvihuonekaasupäästöt jatkuvat nykyiseen tahtiin (ns. perusuran skenaario, business-as-usual), maapallo saattaa lämmetä vuoteen 2100 mennessä - siis vain 85 vuodessa - noin neljä astetta, jolloin merenpinnan 4,3-9,9 metrin nousu voisi uhata jopa yli puolen miljardin (470 - 760 miljoonan) ihmisen asuinalueita. Merenpinnan nousu voisi vielä jatkua tämän jälkeenkin vuosisatojen ajan. Mikäli voimakas kasvihuonekaasupäästöjen leikkaaminen saisi lämpenemisen pysymään alle kahdessa asteessa, merenpinnan nousu uhkaisi "vain" 130 miljoonan ihmisen asuinalueita. Merenpinnan nousustakin Helsingin Sanomat kertoi hyvin. Kannattaa katsoa myös Google Earth -videot.
Kaiken kaikkiaan monet asiat ovat kehittyneet maapallolla niin hyvin, että elämme tällä hetkellä ehkä ihmiskunnan parasta aikaa. Esimerkiksi äärimmäinen köyhyys (päivittäiset käyttövarat alle 1,9 dollaria) on vähentynyt merkittävästi. Äärimmäisen köyhiä on Maailmanpankin mukaan tänä vuonna 0,7 miljardia ihmistä (noin 9,6 % maapallon väestöstä), kun vielä vuonna 2012 heitä oli 0,9 miljardia. Vuoteen 2030 mennessä äärimmäisen köyhyyden poistaminen maapallolta näyttäisi siis olevan mahdollista.
Kaksi päivää sitten julkaistussa raportissaan Maailmanpankki kuitenkin varoittaa, että köyhyydessä elävien määrä voi vuonna 2030 olla ilmastonmuutoksen seurauksena 0,1 miljardia enemmän kuin ilman ilmastonmuutosta. Sään ääri-ilmiöiden myötä satovahingot, sairaudet ja ruuan hinnan nousu voivat aiheuttaa ongelmia erityisesti jo ennestään köyhille ihmisille. Ilmasto ja elintarvikkeiden hintapiikki saattoivat edistää esimerkiksi arabikevään mellakoita vuonna 2011.
Mutta miten sille kuuluisalle kuhalle käy ilmastonmuutoksen myötä? Se vain runsastuu ilmaston lämpenenemisen edetessä, ainakin Itämeressä!
1 kommentti:
Tuo yleisen huomion (niin yksilöiden kuin mediankin) kohdistuminen täysin merkityksettömiin asioihin ottaa kyllä aivoon pahasti. Ei voida olettaa ihmisten tietävän mikä on tärkeää kun, vain hieman kärjistäen, missään ei niistä tärkeistä asioista kerrota.
Täällä Australiassa tuo El Nino tuntuu hyvinkin konkreettisesti - toistaiseksi keskimääräistä peräti +4C lämpimämpänä lokakuuna, todennäköisesti myös pahana edessä olevana tulipalokautena..
Lähetä kommentti