Helsingin Sanomissa julkaistiin juuri artikkeli "Hanavesi on pullovettä puhtaampaa". Juttu perustuu Kansanterveyslaitoksen tutkimukseen, jonka mukaan pullotetussa vedessä on jopa sata kertaa ja lähdevesiautomaattien vedessä jopa tuhat (1000!) kertaa niin paljon mikrobeja kuin hanasta saatavassa vesijohtovedessä.
Viime syksynä Aamulehden teettämien tutkimusten mukaan esimerkiksi suomalainen Rainbow ja ranskalainen Evian eivät täyttäneet hanaveden laatukriteerejä, koska niissä oli liikaa bakteereja. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että pullovedestä joutuu maksamaan tuhatkertaisen litrahinnan hanaveteen verrattuna. Hintaero on 100 000 prosenttia!
On ymmärettävää, että pullotettu vesi sisältää mikrobeja. Kun pohjavesi pullotetaan, mukaan tulee aina myös pohjaveden bakteereja. Kun muovipullossa olevaa vettä sitten säilytetään pitkään (jopa kuukausia) huoneenlämmössä, olosuhteet mikrobien lisääntymiselle ovat suorastaan loistavat!
Pullotetun veden bakteeripitoisuudet eivät kuitenkaan ole terveydelle vaarallisia. Silti bakteerit heikentävät veden laatua ja aiheuttavat esimerkiksi limoittumista. Toisaalta hanavedessä näiden mikrobien torjuntaan käytetään haitallista klooria.
Miksi ihmeessä pullovettä pitäisi edes ostaa? Se on kallista, bakteeripitoista, muoviin pakattua ja usein vielä kaukaa kuljetettua.
Suomen Luonnonsuojeluliitto valitsi joskus pulloveden vuoden turhakkeeksi. Valinta on harvinaisen oikeaan osunut!
perjantai 15. helmikuuta 2008
tiistai 12. helmikuuta 2008
Tervetuloa ihana ilmastonmuutos?
Hämmästyksellä ja kummastuksella olen jälleen viime viikkoina lukenut Kouvolan Sanomien ja muiden lehtien yleisönosastoilta ilmastonmuutosta vähätteleviä tai epäileviä kirjoituksia.
Ilmastonmuutosta harmittomana pitävien tai ilmastonmuutosta jopa innolla odottavien kannattaisi aluksi tutustua Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälän kirjoitukseen.
Hiilidioksidi ja metaani ovat tärkeitä kasvihuonekaasuja. Ne päästävät auringon säteet maapallolle. Kun maasta ja vedestä sitten nousee aallonpituudeltaan muuttunutta infrapuna- eli lämpösäteilyä, se ei enää pääsekään karkaamaan takaisin avaruuteen vaan jää lämmittämään maapalloa entistä enemmän. Lämpö tavallaan jää poukkoilemaan maapallon pinnan ja kasvihuonekaasukerroksen väliin.
Kasvihuoneilmiö sinänsä on luonnollinen ilmiö. Sitä on ollut maapallolla niin kauan kuin täällä on ollut luonnollisesti kasvihuonekaasuja sisältävä kaasukehä. Kasvihuoneilmiö ei olekaan huolestuttava asia. Se itse asiassa mahdollistaa koko elämän maapallolla. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon keskilämpötila olisi noin 30 astetta nykyistä kylmempi.
Sen sijaan huolestuttava asia on ihmisen aiheuttama (fossiilisten polttoaineiden käytöstä seuraava) kasvihuoneilmiön voimistuminen eli ilmastonmuutos. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta mitataan yksiköllä ppm. Se ei tarkoita paikallispuhelumaksua vaan sitä, kuinka monta miljoonasosaa (ppm = parts per million) ilman tilavuudesta on hiilidioksidia.
Professori Jyri Seppälän mukaan hiilidioksidipitoisuus ei ole ennen ihmisen vaikutuksia ainakaan 400 000 vuoteen ylittänyt arvoa 300 ppm, ei edes maailmanhistorian suurilla lämpökausilla. Nyt hiilidioksidipitoisuus on fossiilisten polttoaineiden polttamisen seurauksena jo noin 380 ppm.
Hiilidioksidimolekyyli säilyy ilmakehässä noin 200 vuotta. Nykypäästöillä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus tuleekin laskelmien nousemaan noin 525 miljoonasosaan. Tunnettu tosiasia kuitenkin on se, että päästöt tuppaavat jatkuvasti kasvamaan. Ennusteissa on arvioitu hiilidioksipitoisuuden vuonna 2100 olevan jopa yli 800 ppm. Tämä voisi aiheuttaa maapallon keskilämpötilan nousun yli viidellä asteella. Seurauksia tuskin uskaltaa edes ajatella...
Ilmastonmuutosta harmittomana pitävien tai ilmastonmuutosta jopa innolla odottavien kannattaisi aluksi tutustua Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälän kirjoitukseen.
Hiilidioksidi ja metaani ovat tärkeitä kasvihuonekaasuja. Ne päästävät auringon säteet maapallolle. Kun maasta ja vedestä sitten nousee aallonpituudeltaan muuttunutta infrapuna- eli lämpösäteilyä, se ei enää pääsekään karkaamaan takaisin avaruuteen vaan jää lämmittämään maapalloa entistä enemmän. Lämpö tavallaan jää poukkoilemaan maapallon pinnan ja kasvihuonekaasukerroksen väliin.
Kasvihuoneilmiö sinänsä on luonnollinen ilmiö. Sitä on ollut maapallolla niin kauan kuin täällä on ollut luonnollisesti kasvihuonekaasuja sisältävä kaasukehä. Kasvihuoneilmiö ei olekaan huolestuttava asia. Se itse asiassa mahdollistaa koko elämän maapallolla. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon keskilämpötila olisi noin 30 astetta nykyistä kylmempi.
Sen sijaan huolestuttava asia on ihmisen aiheuttama (fossiilisten polttoaineiden käytöstä seuraava) kasvihuoneilmiön voimistuminen eli ilmastonmuutos. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta mitataan yksiköllä ppm. Se ei tarkoita paikallispuhelumaksua vaan sitä, kuinka monta miljoonasosaa (ppm = parts per million) ilman tilavuudesta on hiilidioksidia.
Professori Jyri Seppälän mukaan hiilidioksidipitoisuus ei ole ennen ihmisen vaikutuksia ainakaan 400 000 vuoteen ylittänyt arvoa 300 ppm, ei edes maailmanhistorian suurilla lämpökausilla. Nyt hiilidioksidipitoisuus on fossiilisten polttoaineiden polttamisen seurauksena jo noin 380 ppm.
Hiilidioksidimolekyyli säilyy ilmakehässä noin 200 vuotta. Nykypäästöillä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus tuleekin laskelmien nousemaan noin 525 miljoonasosaan. Tunnettu tosiasia kuitenkin on se, että päästöt tuppaavat jatkuvasti kasvamaan. Ennusteissa on arvioitu hiilidioksipitoisuuden vuonna 2100 olevan jopa yli 800 ppm. Tämä voisi aiheuttaa maapallon keskilämpötilan nousun yli viidellä asteella. Seurauksia tuskin uskaltaa edes ajatella...
tiistai 29. tammikuuta 2008
Latureiden viemää
Nokian julkaisemien tietojen mukaan valtaosa matkapuhelinten aiheuttamasta energiankulutuksesta menee hukkaan, kun kännyköiden latureita pidetään turhaan kytkettynä pistorasiaan. Pistorasiaan jätetty laturi kuluttaa virtaa koko ajan, vaikkei kännykkä olisi latautumassa.
Näin tyhjän pantteina pistorasiaan kiinni jätetyt laturit vievät Nokian laskelmien mukaan jopa 2/3 koko matkapuhelimen energiankulutuksesta. Valmiustilassa oleva laturi kuluttaa sähköä koko ajan (30-300 mWh), jolloin vuotuinen energiankulutus on 250-2500 Wh. Näissä laskelmissa oletetaan kännykkää ladattavan 2 x 3 tuntia viikossa, ja muina aikoina laturin oletetaan olevan kiinni pistorasiassa ilman kännykkää.
Yksittäisen kännykän käyttäjän kohdalla vaikutus ei ole hirvittävän suuri, mutta kun joka sekunti maapallolla myydään kymmeniä nokialaisia kännyköitä, yhteisvaikutus on hämmästyttävän iso.
Jos kaikki maapallon Nokian kännyköiden käyttäjät muistaisivat irrottaa turhaan pistorasiassa olevan laturin, näin voitaisiin Nokian laskelmien mukaan säästää vuodessa energiaa sama määrä, jonka 100 000 (kyllä, sata tuhatta!) keskikokoista eurooppalaista kotitaloutta kaiken kaikkiaan vuodessa kuluttavat. Oho!
Näin tyhjän pantteina pistorasiaan kiinni jätetyt laturit vievät Nokian laskelmien mukaan jopa 2/3 koko matkapuhelimen energiankulutuksesta. Valmiustilassa oleva laturi kuluttaa sähköä koko ajan (30-300 mWh), jolloin vuotuinen energiankulutus on 250-2500 Wh. Näissä laskelmissa oletetaan kännykkää ladattavan 2 x 3 tuntia viikossa, ja muina aikoina laturin oletetaan olevan kiinni pistorasiassa ilman kännykkää.
Yksittäisen kännykän käyttäjän kohdalla vaikutus ei ole hirvittävän suuri, mutta kun joka sekunti maapallolla myydään kymmeniä nokialaisia kännyköitä, yhteisvaikutus on hämmästyttävän iso.
Jos kaikki maapallon Nokian kännyköiden käyttäjät muistaisivat irrottaa turhaan pistorasiassa olevan laturin, näin voitaisiin Nokian laskelmien mukaan säästää vuodessa energiaa sama määrä, jonka 100 000 (kyllä, sata tuhatta!) keskikokoista eurooppalaista kotitaloutta kaiken kaikkiaan vuodessa kuluttavat. Oho!
perjantai 18. tammikuuta 2008
Ennätysmustaa
Työkiireet ovat hippusen painaneet päälle. Lisäksi olen ollut päivystäjänä Tvt-spiders -blogissa, joten oma blogi on jäänyt hieman hunningolle. Nyt törmäsin kuitenkin sen verran kiinnostavaan juttuun, että oli pakko pistäytyä kirjoittamassa täälläkin.
Helsingin Sanomien verkkosivuilla julkaistiin tänään artikkeli, jonka mukaan Ilmatieteen laitos toteaa ilmastonmuutoksen olevan syynä mustaan talveen. Kuvakin on aika osuva. Siitä tulee mieleen joskus näkemäni Pulteri-sarjakuva:
"Mistä tietää, että ilmasto on muuttumassa? No kun puttipaikan treeniajat ovat loppuunvarattuja tammikuussa!"
Ajanjakso 1.12.2007-15.1.2008 oli kaikkien aikojen kolmanneksi tai neljänneksi lämpimin koskaan Suomessa mitattu vastaava ajanjakso. Vielä lämpimämpää oli vuosi sitten eli 2006-2007. Lämpimiä ovat olleet myös 1972-1973, 1992-1993, 2000-2001 ja 2004-2005.
Itä-Suomessakin lunta on nyt vain alle 10 cm, kun sitä normaalisti on 20-40 cm enemmän. Muita vähälumisia tammikuun alkupuoliskoja ovat olleet 1973 ja 2007.
Ilmatieteen laitoksen mukaan joulukuut 2006 ja 2007 olivat noin asteen lämpimämpiä kuin mitä ne olisivat olleet ilman ilmastonmuutosta. Lisäksi säätä leudonsivat pitkään jatkuneet lounais- ja länsituulet. Idästä tai pohjoisesta tuleva tuuli olisi tuonut mukanaan viileämpää ilmaa. Tosin ei ole täyttä varmuutta siitä, voiko tämä Suomelle tyypillisten lounais- ja länsituulten entistäkin yleisempi esiintyminen myös olla osaltaan seurausta ilmastonmuutoksesta.
Merkittäviä asia uutisessa on tämä: Ilmatieteen laitos sanoo selvästi, että ilmastonmuutos näkyy jo Suomessa. Poikkeukselliset talvet ovat ainakin osaksi ilmastonmuutoksen seurausta, eivät pelkkää sattumaa ja tilastollista vaihtelua.
Ilmasto ja säätilat ovat vaihdelleet aina. "Ei tämä mitään poikkeuksellista ole. Kyllä minun nuoruudessakin leutoja ja vähälumisia talvia oli." Niin oli, talvella 1972-1973 ja pari muuta kertaa. Nyt niitä kuitenkin on lähes jatkuvasti! Vuodesta 1989 alkaen talvet ovat olleet poikkeuksellisen lämpimiä.
Yhdysvaltain kansallisen ilmastotietokeskuksen (National Climatic Data Center) mukaan vuosi 2007 oli maapallon viidenneksi lämpimin koskaan mitattu vuosi. Jos mukaan otetaan vain maa-alueet, vuosi 2007 oli kaikkien aikojen lämpimin maapallolla ikinä mitattu vuosi! Kymmenen lämpimintä vuotta on ollut vuoden 1995 jälkeen.
Ilmastonmuutos ei kuitenkaan tarkoita pelkkää lämpöä ja luonnollisen vaihtelun häviämistä. Kyllä niitä pakkastalviakin vielä saadaan, joskin entistä harvemmin. Tänä talvenakin todennäköisesti tulee vielä pakkasjakso ja jossakin vaiheessa myös lumikinokset. Ilmastonmuutos itse asiassa juuri lisää säätilan heilahtelua laidasta laitaan.
Äsken sateli räntää. Maa on kuitenkin niin lämmin, ettei maahan jäänyt yhtään valkoista. Ensi viikoksi on luvattu väliaikaisesti hieman pakastuvaa. Onkohan tulossa viikon minitalvi?
Jos aihe kiinnostaa enemmänkin, tsekkaa myös aiemmat bloggaukseni säästä ja ilmastosta.
Mukavata viikonloppua!
Helsingin Sanomien verkkosivuilla julkaistiin tänään artikkeli, jonka mukaan Ilmatieteen laitos toteaa ilmastonmuutoksen olevan syynä mustaan talveen. Kuvakin on aika osuva. Siitä tulee mieleen joskus näkemäni Pulteri-sarjakuva:
"Mistä tietää, että ilmasto on muuttumassa? No kun puttipaikan treeniajat ovat loppuunvarattuja tammikuussa!"
Ajanjakso 1.12.2007-15.1.2008 oli kaikkien aikojen kolmanneksi tai neljänneksi lämpimin koskaan Suomessa mitattu vastaava ajanjakso. Vielä lämpimämpää oli vuosi sitten eli 2006-2007. Lämpimiä ovat olleet myös 1972-1973, 1992-1993, 2000-2001 ja 2004-2005.
Itä-Suomessakin lunta on nyt vain alle 10 cm, kun sitä normaalisti on 20-40 cm enemmän. Muita vähälumisia tammikuun alkupuoliskoja ovat olleet 1973 ja 2007.
Ilmatieteen laitoksen mukaan joulukuut 2006 ja 2007 olivat noin asteen lämpimämpiä kuin mitä ne olisivat olleet ilman ilmastonmuutosta. Lisäksi säätä leudonsivat pitkään jatkuneet lounais- ja länsituulet. Idästä tai pohjoisesta tuleva tuuli olisi tuonut mukanaan viileämpää ilmaa. Tosin ei ole täyttä varmuutta siitä, voiko tämä Suomelle tyypillisten lounais- ja länsituulten entistäkin yleisempi esiintyminen myös olla osaltaan seurausta ilmastonmuutoksesta.
Merkittäviä asia uutisessa on tämä: Ilmatieteen laitos sanoo selvästi, että ilmastonmuutos näkyy jo Suomessa. Poikkeukselliset talvet ovat ainakin osaksi ilmastonmuutoksen seurausta, eivät pelkkää sattumaa ja tilastollista vaihtelua.
Ilmasto ja säätilat ovat vaihdelleet aina. "Ei tämä mitään poikkeuksellista ole. Kyllä minun nuoruudessakin leutoja ja vähälumisia talvia oli." Niin oli, talvella 1972-1973 ja pari muuta kertaa. Nyt niitä kuitenkin on lähes jatkuvasti! Vuodesta 1989 alkaen talvet ovat olleet poikkeuksellisen lämpimiä.
Yhdysvaltain kansallisen ilmastotietokeskuksen (National Climatic Data Center) mukaan vuosi 2007 oli maapallon viidenneksi lämpimin koskaan mitattu vuosi. Jos mukaan otetaan vain maa-alueet, vuosi 2007 oli kaikkien aikojen lämpimin maapallolla ikinä mitattu vuosi! Kymmenen lämpimintä vuotta on ollut vuoden 1995 jälkeen.
Ilmastonmuutos ei kuitenkaan tarkoita pelkkää lämpöä ja luonnollisen vaihtelun häviämistä. Kyllä niitä pakkastalviakin vielä saadaan, joskin entistä harvemmin. Tänä talvenakin todennäköisesti tulee vielä pakkasjakso ja jossakin vaiheessa myös lumikinokset. Ilmastonmuutos itse asiassa juuri lisää säätilan heilahtelua laidasta laitaan.
Äsken sateli räntää. Maa on kuitenkin niin lämmin, ettei maahan jäänyt yhtään valkoista. Ensi viikoksi on luvattu väliaikaisesti hieman pakastuvaa. Onkohan tulossa viikon minitalvi?
Jos aihe kiinnostaa enemmänkin, tsekkaa myös aiemmat bloggaukseni säästä ja ilmastosta.
Mukavata viikonloppua!
tiistai 1. tammikuuta 2008
Hyvää uutta vuotta 2008!
Lämmin joulu ja uudenvuodenaatto on nyt vietetty. Aatonaattona joku leikkasi pensasaitaa. Jouluna nurmi viheriöi. Tapaninpäivänä lapsia kulki talomme ohi pyöräillen ja potkulaudoilla.
Yhtä laajalti lumetonta joulua Suomessa ei ole ollut vuoden 1972 jälkeen. Silloin se oli yksittäistapaus. Nyt alkaa olla normaalia jännittää, voiko joulupukki tullakaan, kun jouluna ei ole (paljonkaan) lunta. Ei voi oikein edes laulaa, että onkos tullut kesä nyt talven keskelle, kun melkein koko ajan on ollut kesäkelit.
Uudenvuodenaattona oli plusasteita ja heitteli vettä ja räntää.
Koko vuosi 2007 oli Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomessa 1,0-1,6 astetta tavanomaista lämpimämpi. Helsingin Sanomien mukaan vuonna 2007 tapahtui maapallolla 950 luonnonkatastrofia, noin sata enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä kertoo osaltaan ilmastonmuutoksen lisäävän äärimmäisiä sääilmiöitä ja sitä myötä myös katastrofeja. YLE:n nettisivulta löytyy kokoelma "ilmastonmuutosvuoden 2007" uutisista.
Kaikista uhkakuvista huolimatta:
Hyvää ja onnellista uutta vuotta 2008 kaikille!
Yhtä laajalti lumetonta joulua Suomessa ei ole ollut vuoden 1972 jälkeen. Silloin se oli yksittäistapaus. Nyt alkaa olla normaalia jännittää, voiko joulupukki tullakaan, kun jouluna ei ole (paljonkaan) lunta. Ei voi oikein edes laulaa, että onkos tullut kesä nyt talven keskelle, kun melkein koko ajan on ollut kesäkelit.
Uudenvuodenaattona oli plusasteita ja heitteli vettä ja räntää.
Koko vuosi 2007 oli Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomessa 1,0-1,6 astetta tavanomaista lämpimämpi. Helsingin Sanomien mukaan vuonna 2007 tapahtui maapallolla 950 luonnonkatastrofia, noin sata enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä kertoo osaltaan ilmastonmuutoksen lisäävän äärimmäisiä sääilmiöitä ja sitä myötä myös katastrofeja. YLE:n nettisivulta löytyy kokoelma "ilmastonmuutosvuoden 2007" uutisista.
Kaikista uhkakuvista huolimatta:
Hyvää ja onnellista uutta vuotta 2008 kaikille!
sunnuntai 16. joulukuuta 2007
Odotettavissa kasoittain turhakkeita?
Kananmunankeitin, kananmunankuoren rikkoja, kertakäyttögrilli, koiran kännykkä, kännykkäkoru, lakatut kynnet kuivattava muovinen apina, makeutetut pullovedet, makupilli, moottorikäyttöinen potkulauta, muropaketin yllärilelu, omenanlohkoja, popcornikone, rikkaimuri, ulkomailta tuotu tuore kala, vauvan hajuvedet, vitaminoitu tupakka.
Voiko oikeaa elämää olla ilman näitä hyödykkeitä? Ainakaan mainonnan mukaan ei. Nämä kaikki tuotteet olivat tämän vuoden turhake-ehdokkaita. Turhakkeen tittelin voitti viime viikolla mönkijä. Mönkijä tuottaa päästöjä jopa 50 henkilöauton verran.
Mönkijää kovin monella ei ole. Tavallinen, ajattelematon arkikäyttäytyminenkin voi kuitenkin aiheuttaa yllättävän paljon vahinkoa luonnolle. Kännykän laturi kuluttaa virtaa koko ajan, ellet irrota laturin johtoa pistorasiasta.
Kodin elektroniikan, vaikkapa tv:n, videoiden ja digilaitteiden, valmiustilat kuluttavat koko valtakuntamme alueella energiaa yli yhden kivihiilivoimalan tuotannon verran. Kannattaako tv:n pieni punainen valo jättää päälle? Ei niin pieni punainen valo kovin paljon jouluiloakaan tuo.
Joulu, kauppiaiden juhla, kolkuttelee ovelle. Voiko joululahja olla jotakin muutakin kuin turhake? Ehkä pehmeä paketti onkin hyvä? Vai voiko olla kokonaan aineettomia joululahjoja?
Voi vaikkapa luvata tehdä kaikki kodin kotityöt päivän tai viikon ajan. Teatterilippu tai omatekoinen runo ilahduttavat enemmän kuin ylipakattu, muovinen, ennen joulupäivän iltaa rikkoontuva laulava lumiukko.
Joulun jälkeen juhlitaan uutta vuotta. Kymmenen miljoonaa euroa ammutaan taivaalle. Koteihin hankitaan ongelmajätettä. Tämä ongelmajäte, lyijypitoinen uuden vuoden tina, kertoo muka tulevia kohtaloita. Ainakin tinan valanta kertoo, että luulemme edelleen luonnonvarojen olevan rajattomia...
Voiko oikeaa elämää olla ilman näitä hyödykkeitä? Ainakaan mainonnan mukaan ei. Nämä kaikki tuotteet olivat tämän vuoden turhake-ehdokkaita. Turhakkeen tittelin voitti viime viikolla mönkijä. Mönkijä tuottaa päästöjä jopa 50 henkilöauton verran.
Mönkijää kovin monella ei ole. Tavallinen, ajattelematon arkikäyttäytyminenkin voi kuitenkin aiheuttaa yllättävän paljon vahinkoa luonnolle. Kännykän laturi kuluttaa virtaa koko ajan, ellet irrota laturin johtoa pistorasiasta.
Kodin elektroniikan, vaikkapa tv:n, videoiden ja digilaitteiden, valmiustilat kuluttavat koko valtakuntamme alueella energiaa yli yhden kivihiilivoimalan tuotannon verran. Kannattaako tv:n pieni punainen valo jättää päälle? Ei niin pieni punainen valo kovin paljon jouluiloakaan tuo.
Joulu, kauppiaiden juhla, kolkuttelee ovelle. Voiko joululahja olla jotakin muutakin kuin turhake? Ehkä pehmeä paketti onkin hyvä? Vai voiko olla kokonaan aineettomia joululahjoja?
Voi vaikkapa luvata tehdä kaikki kodin kotityöt päivän tai viikon ajan. Teatterilippu tai omatekoinen runo ilahduttavat enemmän kuin ylipakattu, muovinen, ennen joulupäivän iltaa rikkoontuva laulava lumiukko.
Joulun jälkeen juhlitaan uutta vuotta. Kymmenen miljoonaa euroa ammutaan taivaalle. Koteihin hankitaan ongelmajätettä. Tämä ongelmajäte, lyijypitoinen uuden vuoden tina, kertoo muka tulevia kohtaloita. Ainakin tinan valanta kertoo, että luulemme edelleen luonnonvarojen olevan rajattomia...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)