Australiassa historian kuumin vuosi, kevät, kesä, kuukausi, viikko ja päivä

Australiassa koettiin vuonna 2013 mittaushistorian kuumin vuosi sekä keskilämpötiloiltaan että maksimilämpötiloiltaan, kuumin kesä, kuumin viikko, kuumin yksittäinen kesäpäivä, kuumin tammikuu, kuumin yksittäinen talvipäivä, kuumin syyskuu ja kuumin kevät.

© dervish15 - Fotolia.com

Vuosi 2013 oli Australiassa vuodesta 1910 alkavan mittaushistorian kuumin, vaikka lämmittävä El Niño ei vaikuttanut. Vuoden keskilämpötila oli 1,20 celsiusastetta yli vertailukauden 1961-1990 keskiarvon, joka on 21,8 astetta. Edellinen, vuoden 2005 ennätys ylittyi 0,17 asteella. Maksimilämpötilat olivat 1,45 astetta yli keskiarvon (vuoden 2005 ennätys ylittyi 0,24 asteella) ja minimilämpötilat 0,94 astetta yli keskiarvon (mittaushistorian toiseksi kuumin lukema). Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana 2011 on ollut Australian ainoa vuosi, jolloin vuoden keskilämpötila jäi alle vertailukauden keskiarvon.

Eteläisen pallonpuoliskon kesä 2012-2013 oli Australiassa 1,11 astetta yli vertailukauden keskiarvon. Tammikuu oli 1,76 astetta yli tammikuiden pitkäaikaisen keskiarvon ja kuumin Australiassa mitattu tammikuu. Tammikuussa koettiin myös Australian kaikkien aikojen kuumin päivä, kun 7.1.2013 päivän maksimilämpötilojen valtakunnallinen keskiarvo oli 40,3 astetta. Valtakunnallinen lämpötilojen keskiarvo ylitti 39 astetta seitsemänä peräkkäisenä päivänä (2.-8.1.2013), mikä on uusi ennätys. Kaikkein kuuminta oli Moombassa, jossa mitattiin kuumimmaksi lämpötilaksi 49,6 astetta.

Mittaushistorian kuumin talvipäivä koettiin 31.8.2013. Myös eteläisen pallonpuoliskon kevät 2013 oli Australiassa mittaushistorian kuumin, 1,57 astetta yli vertailukauden keskiarvon. Syyskuun lämpötila ylitti vertailukauden syyskuiden keskilämpötilan 2,75 asteella, mikä on mittaushistorian suurin minkään kuukauden lämpötila-anomalia eli poikkeama tavanomaisesta.

Kymmenen vuoden 2004-2013 keskilämpötila Australian maa-alueilla oli 0,50 astetta yli kymmenvuotiskausien keskiarvon ja ylsi mittaushistorian jaetulle ensimmäiselle sijalle. Samalta kymmenvuotiskaudelta merialueiden lämpötila oli mittaushistorian kuumin. Mittaushistorian kuumimpia olivat myös vuoden 2013 tammi- ja helmikuiden meren lämpötilojen anomaliat verrattuna vastaavien kuukausien pitkän aikavälin keskiarvoihin. Koko vuoden 2013 meriveden lämpötilat ylittivät pitkäaikaisen keskiarvon 0,51 asteella, mikä on mittaushistorian kolmanneksi korkein arvo. Australian eteläisillä merialueilla tammi-marraskuun 2013 lämpötilat ylittivät vertailujakson keskiarvon 0,59 asteella ja mittaushistorian aiemman (vuonna 1999 mitatun) vuosiennätyksen 0,03 asteella.

Vuoden 1910 jälkeen Australiassa maa-alueet ovat lämmenneet noin asteella, samoin merialueet. Pääosa lämpenemisestä on tapahtunut vuoden 1950 jälkeen.

Tohtori David Jones Australian ilmastokeskuksesta sanoo, että Australian lämpenemistrendi on hyvin selvä. Selvintä lämpeneminen on Australian sisäosissa, kun taas rannikkoalueilla meret viilentävät hieman. Jonesin mukaan pitkän aikavälin keskiarvoa viileämmät vuodet ovatkin jatkossakin epätodennäköisiä, ellei voimakasta La Niña –ilmiötä kehity. Vuodesta 2014 odotetaan jälleen lämmintä, ei kuitenkaan ennätyksellistä.

Melbournen yliopiston ilmastotieteilijä David Karoly sanoo, että yhdeksän käytetyn ilmastomallin mukaan tällaiset vuoden 2013 lämpötilaennätykset olisivat Australiassa mahdottomia ilman ihmisen vaikutusta. Pelkkä luontainen vaihtelu ei ole siis voinut vaikuttaa, vaan kasvihuonekaasuilla on ollut tärkeä merkitys Australian lämpöennätyksissä. Ilmastomalleilla tehtiin lukuisia simulaatioita, kaikkiaan 13 000 simulaatiovuotta, eikä kertaakaan saavutettu vuoden 2013 kaltaisia ennätyksiä pelkästään luontaisilla tekijöillä. Kun simulaatioihin lisättiin luontaisten tekijöiden rinnalle ihmiskunnan tuottamien kasvihuonekaasujen vaikutus, aikavälin 2006-2020 simulaatioissa tällaisia ennätyksiä tuli keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Lähteet

Australian Government, Bureau of Meteorology: Annual climate statement 2013 (3.1.2014)

The Guardian: Australia's hottest year recorded in 2013 (2.1.2014)

The Sydney Morning Herald: 2013 confirmed as Australia's hottest year on record (3.1.2014)

Lue myös nämä

Japanin ilmatieteen laitos: Vuosi 2013 globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin

Vuosikatsaus: Säävuosi 2013

Australiassa historian pahin helleaalto

Japanin ilmatieteen laitos: Vuosi 2013 globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin

Alustavien tietojen perusteella Japanin ilmatieteen laitos ilmoittaa vuoden 2013 olleen globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin, NOAA neljänneksi lämpimin ja Nasa kuudenneksi lämpimin.



Kymmenen mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimintä vuotta NOAA:n, Nasan ja Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan (maa- ja merialueet yhdistettynä). Suluissa oleva luku kertoo, kuinka paljon kyseisen vuoden keskilämpötila poikkeaa pitkäaikaisesta lämpötilakeskiarvosta (vertailukausi NOAA:lla 1900-luku, Nasalla 1951-1980 ja Japanin ilmatieteen laitoksella 1981-2010). NOAA:lla ja Nasalla mittaushistoria alkaa vuodesta 1880, Japanin ilmatieteen laitoksella 1891. Eri tutkimuslaitoksilla käytetään hieman erilaisia menetelmiä, mutta niiden tulokset ovat hyvin lähellä toisiaan. *) Huom.! Vuoden 2013 tilastot ovat alustavia. Vuodelta 2013 lämpötilapoikkeama vertailukaudesta on laskettu tammi-marraskuun perusteella, muilta vuosilta tammi-joulukuun perusteella.

 

Alustavien tietojen perusteella Japanin ilmatieteen laitos ilmoittaa vuoden 2013 olleen globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin, yhdysvaltalainen NOAA (National Oceanic and Atmospheric Administration, National Climatic Data Center) neljänneksi lämpimin ja Nasa kuudenneksi lämpimin (taulukossa jaetulla kuudennella tilalla, mutta tammi-marraskuun lämpötilojen osalta lämpimämpi kuin vuodet 2003 ja 2009), kun maa- ja merialueiden lämpötilat yhdistetään. Alustavat tiedot on laskettu tammi-marraskuun 2013 perusteella. Lopulliset tiedot julkaistaan tammi-helmikuussa 2014. NOAA:lla ja Nasalla mittaushistoria alkaa vuodesta 1880, Japanin ilmatieteen laitoksella vuodesta 1891. Eri tutkimuslaitoksilla käytetään hieman erilaisia menetelmiä, mutta niiden tulokset ovat hyvin lähellä toisiaan.



Harmaalla viivalla ja ympyröillä on esitetty vuosien globaalien  keskilämpötilojen poikkeamat ajanjakson 1981-2010 keskilämpötilasta Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Sinisellä viivalla on esitetty viiden vuoden liukuva keskiarvo. Punainen viiva osoittaa pitkän aikavälin lineaarista trendiä. Lähde: Japanin ilmatieteen laitos, lehdistötiedote (Japan Meteorological Agency, press release)

Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan vuosi 2013 oli 11 ensimmäisen kuukauden perusteella 0,20 astetta vertailukauden 1981-2010 keskilämpötilaa lämpimämpi, kun maa- ja merialueiden lämpötilat yhdistetään. Näin vuosi 2013 sijoittuu 123-vuotisessa mittaushistoriassa toiseksi lämpimimmäksi vuodeksi. Syyskuu, marraskuu ja pohjoisen pallonpuoliskon syksy (kolmen kuukauden jakso syyskuusta marraskuuhun) olivat mittaushistorian lämpimimmät. Pelkkiä maa-alueita tarkasteltaessa vuosi 2013 oli 0,35 astetta vertailukautta lämpimämpi ja mittaushistorian neljänneksi lämpimin. Tavanomaista lämpimämpää oli erityisesti Euraasiassa, Australiassa ja pohjoisen Tyynenmeren keskiosissa.

Ympyrät kuvaavat paikkojen (hilaverkon koko 5 x 5 astetta) lämpötilojen poikkeamia vuonna 2013 verrattuna ajanjakson 1981-2010 keskiarvoon Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Sininen tarkoittaa tavanomaista viileämpää ja punainen tavanomaista lämpimämpää. Lähde: Japanin ilmatieteen laitos, lehdistötiedote (Japan Meteorological Agency, press release)

Japanin ilmatieteen laitoksen mittauksissa kaikki tämän vuosisadan ja -tuhannen 13 ensimmäistä vuotta sijoittuvat 123-vuotisen mittaushistorian 15 lämpimimmän vuoden joukkoon. Maapallon lämpenemistrendi on 0,69 astetta vuosisadassa. Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan lämpenemisen syynä ovat ihmiskunnan tuottamat kasvihuonekaasut, mutta tämän pitkän aikavälin lämpenemistrendin päällä näkyy luontainen vaihtelu, joka aiheuttaa ajoittain hitaamman lämpenemisen vuosia tai vuosikymmeniä.



Globaalit maa- ja merialueiden lämpötilat (poikkeamina verrattuna vertailukauteen) yhdistettynä sekä eroteltuina vuosittain tammi-marraskuulta vuosilta 1880-2013. Lähde: NOAA National Climatic Data Center, State of the Climate, Global Analysis for November 2013, published online December 2013, retrieved on January 1, 2014 from http://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/2013/11.






NOAA:n mukaan marraskuu 2013 oli 134-vuotisen mittaushistorian lämpimin marraskuu, kun maa- ja merialueiden lämpötilat yhdistetään. Marraskuun lämpötila ylitti 0,78 asteella 1900-luvun keskiarvon, joka on +12,9 astetta.

NOAA:n tilastoissa vuosi 2013 sijoittuu globaalisti yhdentoista ensimmäisen kuukauden perusteella mittaushistorian neljänneksi lämpimimmäksi, kun maa- ja merialueiden lämpötilat yhdistetään. Vuonna 2013 maa- ja merialueiden lämpötilapoikkeama tammi-marraskuussa oli vertailukauteen verrattuna +0,62 astetta. Tällä tuloksella vuosi 2013 siis sijoittuisi lämpimimpien vuosien listalla neljänneksi. Joulukuun tilastojen analysointi voi kuitenkin muuttaa tilannetta. Myös vuonna 2002 tammi-marraskuun lämpötilapoikkeama oli sama +0,62 astetta, mutta koko vuoden tilastojen (poikkeama +0,60 astetta) perusteella vuosi 2002 sijoittuu kuudenneksi, mikäli 2013 ohittaa sen. Pelkkiä koko tilastohistorian tammi-marraskuun tietoja tarkasteltaessa vuodet 2002 ja 2013 sijoittuvat jaetulle neljännelle sijalle.

Maapallon maa- ja merialueiden lämpötilapoikkeamat celsiusasteina tammi-marraskuussa 2013 verrattuna vertailukauteen 1981-2010 NOAA:n mukaan. Sininen tarkoittaa tavanomaista viileämpää ja punainen tavanomaista lämpimämpää. Harmailta alueilta tiedot puuttuvat. Kartassa on käytetty Robinsonin projektiota. Lähde: NOAA National Climatic Data Center, State of the Climate, Global Analysis for November 2013, published online December 2013, retrieved on January 1, 2014 from http://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/2013/11.

NOAA:n mukaan tammi-marraskuun tilastoissa vuosi 2013 sijoittuu globaalisti maa-alueiden perusteella mittaushistorian neljänneksi lämpimimmäksi (poikkeama 1900-luvun keskiarvosta +0,98 astetta), merialueiden perusteella kahdeksanneksi (+0,48 astetta) ja molemmat yhdistettynä neljänneksi (+0,62 astetta).

Pohjoisen pallonpuoliskon tammi-marraskuun tilastoissa vuosi 2013 sijoittuu maa-alueiden perusteella mittaushistorian kuudenneksi lämpimimmäksi (poikkeama 1900-luvun keskiarvosta +1,01 astetta), merialueiden perusteella neljänneksi (+0,52 astetta) ja myös molemmat yhdistettynä neljänneksi (+0,70 astetta).

Eteläisen pallonpuoliskon tammi-marraskuun tilastoissa vuosi 2013 sijoittuu maa-alueiden perusteella mittaushistorian kolmanneksi lämpimimmäksi (poikkeama 1900-luvun keskiarvosta +0,88 astetta), merialueiden perusteella kuudenneksi (+0,47 astetta) ja molemmat yhdistettynä seitsemänneksi (+0,53 astetta).

Vuosi 2013 oli päiväntasaajan alueen itäisellä ja keskisellä Tyynellämerellä ENSO-neutraali, mikä tarkoittaa sitä, ettei siellä vallinnut luontaisesti maapalloa lämmittävää El Niño -ilmiötä eikä viilentävää La Niña -ilmiötä. Itse asiassa ENSO-neutraali vaihe alkoi jo huhtikuussa 2012. Ennätyslämpimänä vuonna 2010 tammi-huhtikuussa vaikutti voimakas El Niño, jonka jälkeen siirryttiin La Niña -vaiheeseen

Lähteet

Japan Meteorological Agency: Global temperature for 2013 to be ranked 2nd on record (Preliminary)

NASA (GISS): Global Land-Ocean Temperature Index in 0.01 degrees Celsius

NOAA: Global Analysis - November 2013

Lue myös nämä

Vuosikatsaus: Säävuosi 2013

Joulun leuto sää voi mahtua normaalin vaihtelun rajoihin, koko vuodesta 2013 on tulossa Suomessa pari astetta tavanomaista lämpimämpi ja globaalisti mittaushistorian neljänneksi lämpimin

Oliko 2013 ihmiskunnan paras vuosi?

Kairossa lunta ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen, Suomessa myrskyt näyttävät voimistuneen

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

Australiassa historian pahin helleaalto

Ilmastonmuutos tilastoissa ja diagrammeissa

Joulun leuto sää voi mahtua normaalin vaihtelun rajoihin, koko vuodesta 2013 on tulossa Suomessa pari astetta tavanomaista lämpimämpi ja globaalisti tilastojen neljänneksi lämpimin

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ville Siiskosen mukaan toukokuusta alkaen jokainen kuukausi heinäkuuta lukuun ottamatta on ollut tänä vuonna Suomessa tavanomaista lämpimämpi, Helsingissä myös heinäkuu. Joulukuu 2013 on ollut yksi leudoimmista 30 vuoteen, vaikka lähes yhtä lämmintä onkin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Joulukuu 2013 saattaa kuitenkin hätyytellä jopa kuukauden keskilämpöennätystä. (Lähde: Nelosen uutiset 27.12.2013)

Pohjanmaalla on ilmeisesti tänään ollut jokien tulvahuippu, joka vastaa keskimääräisiä kevättulvia. Paikoin vesi ei ole ollut joulukuussa näin korkealla 70-80 vuoteen. (Lähde: Yle 25.12.2013, Yle 26.12.2013 ja Pohjalainen 28.12.2013)

Koko vuodesta 2013 on tulossa Suomessa jopa yli kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi, mihin vaikuttavat erityisesti varhainen kesä ja leuto syksy. Maaliskuu oli Suomessa niin kylmä, ettei vastaavia kevätpakkasia ole edes kerran vuosikymmenessä. Toukokuussa kuitenkin mitattiin jopa paikkakuntakohtaisia toukokuun helle-ennätyksiä (esimerkiksi 31.5.2013 Utsjoella 30,5 astetta). Terminen kesä alkoi Lapissa kuukauden etuajassa ja jatkui jopa kuukauden normaalia pitempään. (Lähde: Helsingin Sanomat 28.12.2013)

Pohjois-Lappiin satoi runsaasti lunta jo marraskuussa (Enontekiöllä 30-vuotisen tilaston ennätys 80 cm), mutta jouluna lunta oli vain Oulu – Pohjois-Karjala -linjan pohjoispuolella. Joulukuun alussa mitattiin koko tämän vuoden alin lämpötila (Sodankylässä -39,7 astetta 9.12.2013), mutta sen jälkeen lämpeni parissa päivässä plussan puolelle. (Lähde: Helsingin Sanomat 28.12.2013)

Kouvolassa joulukuu on ollut keskimääräistä lämpimämpi. Kouvolassa Utin mittausasemalla pitkän ajan keskilämpötila on joulukuussa -4,9 astetta ja Anjalan mittausasemalla -4,3 astetta. Tänä vuonna vastaavat lukemat ovat olleet -1,0 ja -0,1 astetta. (Lähde: Kouvolan Sanomat 28.12.2013)

Kouvolan Sanomien ilmoittamat keskilämpötilat ovat ajanjakson 1981-2010 joulukuiden keskilämpötiloja, jotka ovat hieman lämpimämpiä kuin aiemmilla 30 vuoden vertailujaksoilla. Esimerkiksi Utissa joulukuun keskilämpötila 1981-2010 oli -4,9 astetta, kun ajanjaksolla 1961-1990 se oli -5,9 astetta. (Lähde: Ilmastokatsaus-lehdet ja Ilmastokeskus)

Kouvolan Utin sääaseman keskimääräiset kuukausien lämpötilat ja sademäärät kaudella 1960-1991 (punainen käyrä ja tummansiniset pylväät) sekä vuonna 2006 (oranssi käyrä ja vaaleansiniset pylväät), jolloin joulukuu oli erityisen lämmin.

Keskimääräinen päivän ylin lämpötila joulukuussa on ollut kaudella 1981-2010 Utissa -2,2 astetta. Absoluuttinen (yksittäisen päivän) ylin joulukuun lämpötila on Utissa vuodelta 2006, jolloin mitattiin +9,2 astetta. Vuonna 2006 koko joulukuun keskimääräinen lämpötila oli Utissa +1,8 astetta. Keskimääräinen päivän alin lämpötila on ollut -7,8 astetta ja absoluuttinen alin lämpötila -31,0 astetta vuonna 1995. (Lähde: Ilmastokatsaus-lehdet ja Ilmastokeskus)

Tänään Kouvolassa ei ole lainkaan lunta. Kaudella 1961-1990 lunta on ollut Utissa 15. päivä joulukuuta keskimäärin 19 cm ja 31. joulukuuta 29 cm. Joulukuun ennätyslumensyvyys on ollut 74 cm. (Lähde: Ilmastokatsaus-lehdet ja Ilmastokeskus)

Koko Suomen lämpimin joulu on ollut vuonna 2011, jolloin Kemiönsaarella ja Maarianhaminassa oli tapaninpäivänä kymmenkunta astetta lämmintä. Kouvolassa kuukauden keskilämpötila oli +0,7 astetta, ylin lämpötila +6,9 astetta ja alin lämpötila -5,9 astetta. Kouvolan joulukuun sade-ennätyskin meni rikki. (Lähde: Jarin blogi 2.1.2012 ja MTV3 23.12.2013)

Kannattaa huomata, etteivät vuodet ole veljeksiä. Yksittäisen joulun, yksittäisen kuukauden tai yksittäisen paikan perusteella ei voi päätellä mitään maailmanlaajuisesta ilmastonmuutoksesta. Mustia jouluja on ollut aivan eteläisimmässä Suomessa tilaston 1961-2012 mukaan keskimäärin kolme kertaa vuosikymmenessä, sillä Helsingissä lumisia jouluja on keskimäärin kaksi kolmesta. Lounaissaaristossa vain puolet jouluista on valkoisia. Vain pohjoisimmalla mittausasemalla eli Sodankylässä on ollut jokaisena jouluna yli 10 cm lunta. (Lähde: MTV3 23.12.2013 ja Suomen Kuvalehti 28.12.2013)

Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä, mutta yksittäistä ääri-ilmiötä on hyvin vaikea linkittää ilmastonmuutoksesta johtuvaksi, sillä kyseessä voi olla myös luontainen vaihtelu. Kun tarkastellaan pitkän aikavälin trendiä, tilastollinen yhteys alkaa kuitenkin hahmottua. Parin viime vuosikymmenen talvilämpötilat ovat olleet Helsingissä hieman aiempaa korkeammat. Sen sijaan Sodankylässä lämpimin talvien 30-vuotisjakso on ollut 1931-1960. Koko Suomen keskilämpötila on noussut viimeisimmän sadan vuoden aikana noin asteella. (Lähde: Suomen Kuvalehti 28.12.2013)

Vuosi 2013 on 11 ensimmäisen kuukauden perusteella globaalisti jaetulla neljännellä tilalla mittaushistorian lämpimimpien vuosien listalla, kun maa- ja merialueiden lämpötilat yhdistetään. (Lähde: NOAA 12/2013 ja Jarin blogi 1.4.2013)

Tulevaisuudessa ilmaston lämpeneminen tuo Suomeen yhä useampia vähälumisia talvia. Erityisesti valkeat joulut ovat uhattuina, sillä lumipeite saadaan entistä myöhemmin. Pohjoisimmassa Suomessa muutosta ei välttämättä huomaa vuosikymmeniin, sillä ilmastonmuutos lisää sademääriä. Yhä suurempi osa sateesta tulee vetenä, mutta myös lunta voi sataa entistä enemmän. Niinpä runsaslumisia talvia voi tulla vielä 2020- ja 2030-luvuillakin. Monien ilmastomallien mukaan keskimääräistä runsaslumisempia talvia tulee silloin tällöin ainakin tämän vuosisadan loppuun asti.  (Lähde: MTV3 23.12.2013 ja Jarin blogi 5.10.2012)

Lue myös koko vuoden 2013 kuukausittainen sääkatsaus.

Vuosikatsaus: Säävuosi 2013

Kuvan © svetography - Fotolia.com

Tammikuu 2013

Aasiassa vuosi alkoi hyvin kylmänä. Sen sijaan Australiassa oli ennätyksellinen helleaalto. Australian keskilämpötila tammikuussa oli 29,68 astetta, mikä on 104-vuotisen mittaushistorian korkein lukema, 1,77 astetta yli tammikuun pitkän aikavälin (1961-1990) keskiarvon ja 0,27 astetta yli edellisen ennätyksen (29,41 astetta – eli 1,50 astetta yli keskiarvon - tammikuussa 1932). Australian päivän maksimilämpötilojen keskiarvo tammikuussa oli 36,92 astetta, mikä on myös koko mittaushistorian ennätys, 2,28 astetta yli pitkän aikavälin keskiarvon ja 0,11 astetta yli edellisen ennätyksen (36,81 astetta - eli 2,17 astetta yli keskiarvon - tammikuussa 1932). Tammikuun korkein varjolämpötila 49,63 astetta mitattiin Moombassa 12. tammikuuta. Lämpimin yö oli 14. tammikuuta Bedouriessa (Queensland), kun yön alin lämpötila oli peräti 34,1 astetta. Yön minimilämpötilojen keskiarvo tammikuussa Australiassa oli 22,43 astetta, mikä on mittaushistorian kolmanneksi korkein lukema (edelle menevät tammikuut 2006 ja 1999) ja 1,26 astetta yli pitkän aikavälin keskiarvon.

Tutkimuksessa ennätyskuumien kuukausien kerrottiin lisääntyneen globaalisti. Toisaalta maapallon lämpenemisen väitettiin väliaikaisesti hidastuneen.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kuukauden keskilämpötila vaihteli Suomessa länsirannikon runsaasta -6 asteesta Länsi-Lapin vajaaseen -11 asteeseen. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna keskilämpötila on maan eteläosassa noin asteen verran tavanomaista alempi, kun taas maan pohjoisosassa se oli tavanomaista korkeampi. Suurin poikkeama oli Itä- ja Pohjois-Lapissa, jossa oli noin kolme astetta tavanomaista lauhempaa. Kuukauden alin lämpötila oli -36,1 astetta, ja se mitattiin Utsjoen Kevojärvellä 28. päivänä.

Helmikuu 2013

Helmikuussa julkaistiin kevään vuodenaikaisennusteet. Tutkimuksessa tämä blogini listattiin Suomen kuudenneksi suosituimmaksi ympäristöblogiksi. Ykkössijan vei Ilmastotieto.

Ilmatieteen laitoksen mukaan helmikuun keskilämpötila vaihteli Suomessa länsirannikon noin -2 asteesta Pohjois-Lapin paikoin noin -10 asteen lukemiin. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna koko maassa oli helmikuussa tavanomaista lauhempaa. Suurin poikkeama eli noin viisi astetta mitattiin itäisimmässä Suomessa ja pienin poikkeama 1–2 astetta Käsivarren Lapissa ja pohjoisimmassa Lapissa. Kuukauden alin lämpötila -34,0 astetta mitattiin Utsjoen Kevojärvellä 7. helmikuuta. Ylin lämpötila, 8,0 astetta, mitattiin Jomalassa Ahvenanmaalla 27. päivänä.

Merkittävin piirre talven 2012–2013 säässä oli vähäinen auringonpaistetuntien määrä. Auringonpaistetta oli koko maassa selvästi tavanomaista vähemmän, ja paikoin sitä oli jopa vähiten viimeisen 50 vuoden ajalta tarkasteltuna.

Maaliskuu 2013

Maaliskuussa pohdittiin elektroniikkaan ja ruokaan liittyvien ympäristötekojen rahallista sekä ympäristönsuojelullista merkitystä.

Science-lehti uutisoi maapallon lämpenevän nopeammin kuin koskaan aiemmin.

Talvi 2012-2013 oli reilusti keskimääräistä runsaslumisempi pohjoisella pallonpuoliskolla. Helmikuu ja maaliskuu olivat mittaushistorian lumisimmat, ja tammikuukin oli keskimääräistä runsaslumisempi. Lumimassan vaihtelut näyttävät olleen viime aikoina lisääntymään päin – peräkkäisien vuosien aikana on koettu sekä mittaushistorian vähälumisimpia talvia (2010 ja 2012) että ennätysluminen talvi helmi-maaliskuun 2013 lumimaksimin aikaan.

Maaliskuun alku oli Suomessa keskimäärin reilu viisi astetta tavanomaista kylmempi. Edellisen kerran yhtä kylmä maaliskuun alku oli vuonna 2006. Vastaavanlaisia maaliskuisia lämpötiloja havaittiin useita kertoja 1960–1980 -luvuilla.

Ilmatieteen laitoksen mukaan suurimmassa osassa Suomea koko maaliskuu oli harvinaisen kylmä eli näin kylmä tai kylmempi maaliskuu toistuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna keskilämpötila oli maaliskuussa koko maassa tavanomaista alempi. Keskilämpötila vaihteli Ahvenanmaan runsaasta -4 asteesta Koillismaan sekä Itä- ja Pohjois-Lapin vajaaseen -13 asteeseen. Pienin poikkeama keskilämpötilassa oli Ahvenanmaalla ja länsirannikolla, jossa oli 2-4 astetta tavanomaista kylmempää. Suurin poikkeama oli Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Koillismaalla ja Itä-Lapissa, jossa oli runsaat kuusi astetta tavanomaista kylmempää. Kuukauden alin lämpötila oli -38,2 astetta, ja se mitattiin Taivalkoskella 13. maaliskuuta. Tämä lämpötila oli koko talvikauden alin lämpötila, mikä on harvinaista näin myöhään keväällä.

Huhtikuu 2013

Vuosi 2012 todettiin globaalisti mittaushistorian noin yhdeksänneksi lämpimimmäksi.

Tavarataivas-elokuvastaan tunnettu Petri Luukkainen julkaisi netissä Isojen poikien ilmastopelissä -pikadokumentin, ja Pasi Toiviainen vieraili koulussamme.

Huhtikuun keskilämpötila vaihteli Suomen eteläosan reilusta 2 asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen -2 asteeseen. Vertailukauden 1981 – 2010 keskiarvoon nähden suurin poikkeama oli maan lounaisosassa, missä keskilämpötila oli noin 1,5 astetta kylmempi kuin pitkän ajan keskiarvo. Maan itäosassa ja Lapissa keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Kuukauden ylin lämpötila, 13,8 astetta , mitattiin Helsingin Kumpulassa 25. päivänä ja alin lämpötila, -29,6 astetta ,Sodankylän Lokassa 9. huhtikuuta.

Toukokuu 2013

Kesän vuodenaikaisennuste julkaistiin. Maapallon ilmakehän lämpenemisen hidastumista pohdittiin edelleen, ja Skeptikko-lehdessä julkaistiin Jouni Räisäsen erinomainen ilmastonmuutosartikkeli.

Globaali ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ylitti toukokuussa 400 ppm ensimmäistä kertaa mittaushistorian aikana (joitakin miljoonia vuosia sitten, kun arktinen alue oli jäätön ja merenpinta 40 metriä nykyistä korkeammalla, on oltu samoissa lukemissa). Sinänsä 400 ppm ei ole mikään erityinen raja-arvo Keelingin käyrässä, mutta sillä on suuri symbolinen merkitys samaan tapaan kuin syntymäpäivien vietolla. Asiasta on kerrottu tarkemmin Ilmastotiedon artikkelissa "Hiilidioksidipitoisuus ylitti 400 ppm - onko se tärkeää?".

Charles David Keeling aloitti mittaukset Havaijin Mauna Loalla vuonna 1958, jolloin arvo oli 313 ppm. Viimeistä kertaa noin alhainen lukema saavutettiin vuonna 1960. Teollisen vallankumouksen alkaessa pitoisuus oli ollut vain 280 ppm. Globaali ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut 41 prosenttia teollisen vallankumouksen (vuoden 1750) jälkeen.

Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuu oli Suomessa harvinaisen, monin paikoin jopa poikkeuksellisen lämmin. Erityisen suuria poikkeamat olivat Lapissa. Kuukauden keskilämpötila vaihteli maan etelä- ja keskiosan sisämaan runsaasta 13 asteesta pohjoisimman Lapin noin seitsemään asteeseen. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna koko maassa oli selvästi tavanomaista lämpimämpää. Poikkeama oli suurempi pohjoisessa kuin etelässä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan poikkeama oli pohjoisimmassa Lapissa runsaat 4 astetta sekä maan etelä- ja länsiosassa noin 2 – 3 astetta. Kuukauden ylin lämpötila, 30,5 astetta, mitattiin Utsjoen Kevolla kuukauden viimeisenä päivänä. Samalla asemalla mitattiin myös kuukauden alin lämpötila, -9,7 astetta, toukokuun 2. päivänä.

Kesäkuu 2013

YK:n julkaisemien ennusteiden mukaan maapallolla tulee olemaan 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100. Todennäköisin arvio on 10,9 miljardia. Tämä on 800 miljoonaa eli 8 prosenttia enemmän kuin aiempi 10,1 miljardin arvio vuodelta 2011.

Vanhojen lehtien avulla oli aikaa perehtyä DDT:hen, taskulämpimään maitoon, kylmiin luokkahuoneisiin ja vanhoihin televisio-ohjelmiin.

Alkukesä tarjosi kauniita valokuvien aiheita ja vaihtelevia sääilmiöitä.

Helteinen, kostea ja epävakainen säätila mahdollisti rajujen ukkosten syntymisen torstaina 27.6. Etelästä pohjoiseen edenneissä ukkosissa paikannettiin yhteensä 28 500 maasalamaa. Määrä on suurin vuorokausisalamamäärä Suomessa 2000-luvulla. Mittaushistorian aikaista vuorokausiennätystä ei kuitenkaan rikottu, sillä 29.6.1988 ukkoset tuottivat jopa 40 000 maasalamaa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuun keskilämpötila oli koko Suomessa pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi, paikoin jopa harvinaisen korkea. Kuukauden keskilämpötila vaihteli Pohjois-Lapin noin 13 asteesta maan kaakkoisosan noin 18 asteeseen. Päättynyttä kesäkuuta lämpimämpi kesäkuu on koettu viimeksi suurimmassa osassa maata vuonna 1999. Suurin poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli Pohjois-Lapissa, missä oli jopa neljä astetta tavanomaista lämpimämpää. Kuukauden ylin lämpötila, 32,4 astetta, mitattiin Liperi Tuiskavanluodon havaintoasemalla kesäkuun 26. päivänä. Hellepäiviä oli koko maassa 17, mikä on tavanomaista enemmän. Tilastollisesti hellepäiviä on kesäkuussa kahdeksan. Touko-kesäkuun hellepäivien lukumäärä oli 26, mikä on eniten viimeisen 50 vuoden ajalta. Kuukauden alin lämpötila, -2,7 astetta, mitattiin Pyhäjärvi Ojakylän havaintoasemalla kesäkuun 13. päivänä. Yöpakkasia esiintyi kesäkuun puolivälissä, kun 13. päivän vastaisena yönä lämpötila laski nollan alapuolelle paikoin Suomenselällä, Kainuussa ja Lapissa.

Heinäkuu 2013

Heinäkuun lämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna suurimmassa osassa Suomea hieman tavanomaista alempi. Poikkeama jäi kuitenkin alle asteeseen. Kuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan runsaan 17 asteen ja pohjoisimman Lapin vajaan 13 asteen välillä. Ilmatieteen laitoksen mukaan ainoastaan etelärannikolla sekä Itä- ja Pohjois-Lapissa oli hieman tavanomaista lämpimämpää. Hellepäiviä oli heinäkuussa koko maa huomioon ottaen yhteensä 17 kappaletta, mikä on sama kuin heinäkuun pitkäaikainen keskiarvo. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä oli Kouvolan Anjalassa, jossa hellepäiviä oli kymmenen. Kuukauden ylin lämpötila, 29,2, astetta mitattiin Utsjoen Kevolla 28. päivänä ja alin lämpötila, -1,4 astetta, Sallan Naruskassa 13. päivänä. Suurimmassa osassa maata satoi heinäkuussa 40−80 millimetriä eli keskimääräistä vähemmän. Etelä- ja lounaisrannikolla sademäärä jäi heinäkuussa alle 40 millimetriin. Maan itä- ja pohjoisosassa satoi paikoin keskimääräistä enemmän.

Elokuu 2013

Syksyn vuodenaikaisennuste julkaistiin ja maapallon ekovelkapäivää eli ylikulutuspäivää vietettiin jo 20. elokuuta. Ihmiskunta oli vuoden alusta tarkasteltuna käyttänyt kaikkia maapallolla vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja.Luonnonvarojen hyödyntäminen alkoi kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla. Vielä vuonna 1961 maapallon ihmiset käyttivät vuodessa vain 2/3 maapallolla vuoden aikana syntyvistä resursseista. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö ylitti maapallon vuosituotannon ja ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin päästömäärä hiilidioksidin luonnollisen vuotuisen sitoutumisen  noin vuonna 1970-1975 (joskus 1970-1980 -luvulla). Vuodesta 1975 lähtien ylikulutuspäivä on aikaistunut noin neljällä päivällä vuodessa. Mikäli sama trendi jatkuu, ylikulutuspäivä tulee vuonna 2078, siis vain 65 vuoden kuluttua, jo 1. tammikuuta!

Länsi-Japanissa koettiin kaikkien aikojen kuumin kesä. Kochin Shimantossa mitattiin 12. elokuuta Japanin kaikkien aikojen korkein virallinen lämpötila, 41,0 astetta.

Kiinassa elokuu oli mittaushistorian (alkaen vuodesta 1961) kuumin. Pahimmillaan lämpötila nousi 44,1 asteeseen. Esimerkiksi Shanghain alueella ennätyksellinen helle alkoi jo heinäkuussa.

Kesä oli myös koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpi, Lapissa jopa harvinaisen lämmin. Kesäkuu ja elokuu olivat tavanomaista lämpimämpiä, heinäkuu puolestaan pitkäaikaisten keskiarvojen mukainen. Hellepäiviä oli selvästi tavanomaista enemmän touko- ja kesäkuussa. Havaintoasemista eniten hellepäiviä oli Kouvolan Utissa, Kouvolan Anjalassa ja Salon Kärkässä, joissa kussakin oli 25 hellepäivää. Koko kesän korkein lämpötila 32,4 astetta mitattiin Liperissä 26. kesäkuuta.

Kesän ukkoskausi painottui vahvasti kesäkuuhun. Eniten salamoi maan länsiosissa. Touko-elokuussa Suomessa havaittiin 114000 maasalamaa, mikä on hieman alle keskiarvon (138 000).

Vuorokauden 14.-15.8. aikana Suomen eteläosassa satoi harvinaisen runsaasti. Runsaimmin satoi Helsingin Kaisaniemessä, jossa sadetta kertyi 43,3 millimetriä. Määrä on neljänneksi suurin vuorokautinen sademäärä, joka asemalla on mitattu elokuussa viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana.

Ilmatieteen laitoksen mukaan elokuun keskilämpötila oli koko Suomessa tavanomaista korkeampi. Lämpötila vaihteli eteläisten ja lounaisten rannikkoalueiden runsaasta 17 asteesta Käsivarren Lapin vajaaseen 13 asteeseen. Suurin poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli pohjoisimmassa Lapissa, jossa oli runsaat kolme astetta tavanomaista lämpimämpää. Pienimmät poikkeamat olivat maan länsiosassa, jossa oli vajaan asteen tavanomaista lämpimämpää. Kuukauden korkein lämpötila 28,6 astetta mitattiin Nurmijärvellä 7. elokuuta ja alin lämpötila -2,5 astetta Vaalan Pelsossa kuukauden viimeisenä päivänä. Hellepäiviä oli kaikkiaan 9 kappaletta eli saman verran kuin keskimäärin elokuussa. Viimeinen hellepäivä koettiin elokuun 9. päivänä, jolloin Lappeenrannassa saavutettiin nipin napin helleraja, 25,1 astetta. Kuukauden sademäärässä oli selvä jakautuma maan eri osien välillä. Maan etelä- ja itäosassa satoi selvästi enemmän kuin maan länsi- ja pohjoisosassa. Vähiten satoi Lapissa, jossa sademäärä jäi paikoin alle 40 millimetriin. Sen sijaan itäiseltä Uudeltamaalta Keski-Suomen eteläosaan ulottuvalla vyöhykkeellä sekä paikoin Pohjois-Karjalan pohjoisosassa sademäärä kohosi yli 100 millimetriin, paikoin yli 120 millimetriin. Määrä on lähes puolitoistakertainen määrä pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna.

Syyskuu 2013

Tutkimuksessa todettiin, että ainakin puolet vuonna 2012 havaituista sään ääri-ilmiöistä johtui osaksi ilmastonmuutoksesta.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi 27. syyskuuta viidennen arviointiraporttinsa ensimmäisestä, ilmastonmuutoksen tieteellistä perustaa käsittelevästä osaraportista (WG1) tiivistelmän ja 30. syyskuuta koko WG1-osaraportin ensimmäisen julkisen version. Lopullisesti hyväksytty versio ilmestynee tammikuussa 2014. Raportin mukaan on äärimmäisen todennäköistä, että ihmiskunta on 1950-luvulta alkaen suurin syy maapallon ilmaston lämpenemiseen. Maapallon pinta on lämmennyt 0,85 astetta ajanjaksolla 1880-2012. Tämän vuosisadan loppuun mennessä maapallo (keskilämpötila 2081-2100) lämpenee 0,3-4,8 astetta verrattuna jo esiteollisesta ajasta lämmenneen jakson 1986-2005 keskilämpötilaan ja Suomi (keskilämpötila 2070-2099) Ilmatieteen laitoksen laskelmien mukaan 1,1-8,2 astetta verrattuna jo lämmenneen jakson 1971-2000 keskiarvoon riippuen siitä, kuinka hyvin kasvihuonekaasupäästöjä onnistutaan rajoittamaan.

Etelä-Amerikassa oli heinä-syyskuussa poikkeuksellisen kylmää talvisäätä. Atacaman autiomaassa oli saatu aikaisin ensilumi 30 vuoteen.

Syyskuu oli koko Suomessa selvästi tavanomaista lämpimämpi. Lapissa syyskuu oli harvinaisen lämmin ja kuiva.  Kuukauden keskilämpötila vaihteli Ahvenanmaan ja lounaissaariston noin 13 asteesta Itä- ja Pohjois-Lapin vajaaseen 9 asteeseen. Poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli suurin Länsi- ja Pohjois-Lapissa, jossa oli runsaat kolme astetta tavanomaista lämpimämpää. Pienin poikkeama oli maan eteläosassa, jossa oli asteen verran tavanomaista lämpimämpää. Kuukauden korkein lämpötila, 23,8 astetta, mitattiin 8. päivänä Espoon Sepänkylässä ja alin lämpötila, -6,4 astetta, 30. päivänä Sodankylän Vuotsossa. Lapissa keskilämpötila oli poikkeuksellisen korkea. Kulunut syyskuu olikin lämpimin viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lämpimämpi syyskuu koettiin siellä edellisen kerran tasan 50 vuotta sitten vuonna 1963.

Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen kesä oli suurimmassa osassa Lapin havaintoasemista ennätyksellisen pitkä. Kesän pituus oli laajalti noin neljä kuukautta eli etenkin Pohjois-Lapissa jopa kaksi kuukautta keskimääräistä pidempi. Toisin sanoen Pohjois-Lapissa termisen kesän pituus oli yhtä pitkä kuin tyypillisesti maan eteläosassa. Terminen kesä alkoi lähes koko Lapissa hieman toukokuun puolivälin jälkeen, 16.–21. toukokuuta, eli yleisesti 2–4 viikkoa tavanomaista aikaisemmin. Terminen kesä puolestaan päättyi suuressa osassa Lappia poikkeuksellisen myöhään eli perjantaina 20. syyskuuta. Ainoastaan vuonna 2001 kesä päättyi myöhemmin, 21. syyskuuta.

Lokakuu 2013

Talven vuodenaikaisennuste julkaistiin.

Lokakuu oli tavanomaista lauhempi ja sateisempi suurimmassa osassa Suomea. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston ja Ahvenanmaan vajaasta 10 asteesta Keski- ja Pohjois-Lapin hieman nollan alapuolella oleviin lukemiin. Keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi lukuun ottamatta Kainuuta ja Lappia, jossa se oli lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Maan lounaisimmassa osassa, Pohjanmaan rannikolla ja maan kaakkoisosassa poikkeama oli runsaan asteen. Kuukauden alkupuolella oli lämmintä, ja kuukauden korkein lämpötila, 17,5 astetta, mitattiin Maarianhaminan lentoasemalla Jomalassa 7. lokakuuta. Kuukauden puolivälissä sää kylmeni huomattavasti koko maassa, ja kuukauden alin lämpötila -16,2 astetta mitattiin Sodankylän Lokassa 18. päivänä. Terminen talvi alkoi koko Lapissa tavanomaiseen aikaan kuukauden puolivälissä. Kuukauden lopussa sää lämpeni uudelleen, ja monin paikoin oli ajankohtaan nähden jopa harvinaisen lämmintä. Kuukausi oli suurimmassa osassa maata tavanomaista sateisempi. Runsaimmin satoi maan etelä- ja itäosassa, jossa kuukauden sademäärä kohosi paikoin yli 80 millimetriin. Maan länsiosassa ja Lapissa satoi vähemmän, Länsi-Lapissa paikoin alle 50 millimetriä.

Marraskuu 2013

Helsingin Sibelius-lukiossa järjestettiin mielenkiintoiset Biologian ja maantieteen opettajien liiton syyspäivät, joilla esiintyi useita nimekkäitä luennoitsijoita.

Kansainväliset asiantuntijat arvioivat merenpinnan saattavan kohota jopa yli metrin seuraavan 90 vuoden aikana. Merenpinnan nousu tällä vuosisadalla on todennäköisesti 70-120 senttimetriä, jos kasvihuonekaasupäästöjä ei rajoiteta. Kyselyyn osallistuneet 90 asiaa aktiivisesti tutkinutta asiantuntijaa 18 eri maasta ennakoivat merenpinnan nousun mediaanin olevan 200-300 senttimetriä vuoteen 2300 mennessä, ellei päästöjä rajoiteta. Jos päästöjä vähennetään rajusti, asiantuntijat odottavat merenpinnan nousun olevan 40-60 senttimetriä vuoteen 2100 ja 60-100 senttimetriä vuoteen 2300 mennessä.

Marraskuun viimeisenä perjantaina vietettiin Älä osta mitään -päivää.

Marraskuun alussa Filippiineille iskeytynyt Haiyan-taifuuni oli Nature-lehden mukaan keskituulennopeuksiensa perusteella mittaushistorian voimakkain maa-alueelle iskenyt hirmumyrsky. Tuulet puhalsivat yli 310 km/h. Edellinen ennätys oli Camille-hurrikaanilla (Mississippi vuonna 1969, nopeus yli 300 km/h).

Marraskuu oli Suomessa lauha ja sateinen. Maan eteläosassa ja länsirannikolla kuukauden keskilämpötila oli jopa harvinaisen korkea. Marraskuun keskilämpötila vaihteli maan lounaisimman osan vajaasta 5 asteesta Luoteis-Lapin vajaaseen -7 asteeseen. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna keskilämpötila oli Länsi- ja Keski-Lapissa lähellä tavanomaista, muualla maassa tavanomaista korkeampi. Maan eteläosassa ja länsirannikolla kuukauden keskilämpötila oli jopa harvinaisen korkea eli se toistuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Viimeisen 50 vuoden aikana lämpimimmät marraskuut ovat sattuneet vuosina 2000, 2005 ja 2011. Kuukauden korkein lämpötila, 11,1 astetta, mitattiin Jomalassa Ahvenanmaalla 16. päivä marraskuuta ja alin lämpötila, -28,6 astetta Muoniossa 30.11. Suurimmassa osassa maata oli tavanomaista sateisempaa, mutta maan keskiosassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa oli jopa harvinaisen sateista. Kuukauden sademäärä vaihteli etelärannikon runsaasta 100 millimetristä Koillis-Lapin vajaaseen 30 millimetriin. Ainoastaan osassa Lappia sademäärä jäi tavanomaista niukemmaksi.

Joulukuu 2013

Eläineetikko Elisa Aaltola vieraili koulussamme.

Maapallon uudeksi pakkasennätykseksi kerrottiin -93,2 astetta, mikä tosin oli mitattu satelliitista jo elokuussa 2010. Viralliseksi ennätykseksi satelliittimittausta ei kuitenkaan hyväksyttäne, koska viralliset mittaukset on tehtävä standardoiduilla menetelmillä. Vastaavasti myöskään satelliiteista mitattuja lämpöennätyksiä ei ole hyväksytty.

Suomessa riehui 13. joulukuuta voimaltaan lähes ennätyksellinen Seija-myrsky. Vuonna 2013 Suomessa oli vain vähän myrskypäiviä, mutta myrskyt näyttävät ehkä voimistuneen. Kasvanut puuskaisuus lisää maa-alueilla tapahtuvia vahinkoja. Ennen Suomeen saapumistaan myrskytuuli puhalsi ihmisiä nurin Norjassa (katso kaksi videota).

Kairossa satoi lunta ensimmäistä kertaa 112 vuoteen. Lumipeite tosin kesti vain hetken, kun rankat vesisateet sulattivat sen. Alexa-myrskyn myötä lunta satoi myös Israeliin (Jerusalemissa lunta oli 37 cm) sekä Libanoniin ja Syyriaan. Electra-myrsky toi lunta myös Yhdysvaltoihin.

NOAA:n mukaan vuosi 2013 on 11 ensimmäisen kuukauden perusteella jaetulla neljännellä tilalla mittaushistorian lämpimimpien vuosien listalla, kun maa- ja merialueiden lämpötilat yhdistetään.
 

Todella upeita kuvia koko vuoden 2013 sään ääri-ilmiöistä löytyy Radio Free Europen kuvagalleriasta sekä Time-lehden kuvagalleriasta. Kannattaa lukea myös The Guardian -lehden yhteenveto sekä tekstini "Oliko 2013 ihmiskunnan paras vuosi?". 

Onnellista uutta vuotta 2014!

 

Yllättäviä ja hauskoja faktoja joulusta

Montako neulasta joulukuusessa on? Montako eläintä sisälle tulee luonnonkuusen mukana? Onko muovikuusi vai luonnonkuusi ekologisempi valinta? Millainen on tulevaisuuden itsevalaiseva joulukuusi? Mitä on lipeäkala? Kuka on Sylvian joululaulun Sylvia? Mikä yhdistää Kouvolaa ja Kilisee, kilisee kulkunen -laulua? Mikä elokuva televisiosta kannattaisi katsoa joulun aikaan?

© milkovasa - Fotolia.com

Joulukuusi keksittiin ilmeisesti Saksassa 1500-luvulla, mutta aluksi koristelussa käytettiin lähinnä irrallisia kuusenoksia. Väitteiden mukaan ensimmäinen koristeltu joulukuusi pystytettiin Latvian Riikaan vuonna 1510. Toisten lähteiden mukaan ensimmäinen varma tieto kokonaisesta joulukuusesta olisi Saksasta vuodelta 1605. Suomeen joulukuusiperinne lienee tullut 1800-luvun lopulla, vaikka yksittäisiä kuusia meillekin pystytettin jo aiemmin. Helsingin ensimmäinen joulukuusi lienee nähty paroni Klinckowströmin kutsuilla vuonna 1829. Tampereen torille pystytettiin joulukuusi vuonna 1893.

Kaksimetrisen joulukuusen kasvamiseen on mennyt aikaa 8-12 vuotta. Tuona aikana aito luonnonkuusi on sitonut runsaasti hiilidioksidia, joten se on varsin ekologinen tuote.

Sen sijaan muovikuusen valmistamiseen käytetään runsaasti fossiilista öljyä. Siinä on yleensä myös metallisia osia, esimerkiksi lyijyä. Kaikkiaan yhden muovikuusen valmistamiseen ja Kiinasta Suomeen kuljettamiseen kuluu uusiutumattomia luonnonvaroja noin 27 kiloa.

Onko luonnonkuusi siis selvästi muovikuusta ekologisempi vaihtoehto? Ei välttämättä! Vastaus riippuu siitä, mistä ja miten kuusi haetaan. Jos kuusenhakumatkalla ajaa autolla 13 kilometriä, tässä kuluu jo tuo muovikuusen valmistamiseen tarvittu 27 kilogrammaa luonnonvaroja.

Ratkaisevinta onkin siis se, kuinka kuusi haetaan. Joutuuko hakumatkalla ajamaan pitkiä matkoja pelkästään luonnonkuusta kaatamaan tai muovikuusta ostamaan vai tuleeko samalla hoidettua matkan varrella tai määränpäässä muita asioita? Kuinka usein tämä hakumatka tehdään? Luonnonkuusi on haettava joka vuosi, muovikuusta käytetään keskimäärin 6-7 vuotta, vaikka se voisi kyllä hyvin säilyä yli kymmenenkin vuotta. Haetaanko kuuset yksitellen vai tuodaanko niitä kerralla esimerkiksi kuorma-autolla suurelle joukolle ihmisiä? Onko luonnonkuusi aito luonnonkuusi vai viljelty, runsaasti lannoitettu kuusi? Onko luonnonkuusi kotimainen lähituote vai kaukaa Tanskasta rahdattu?

Itse olen päätynyt hakemaan kävellen myyjältä puolen kilometrin päästä kotimaisen, aidon, viljelemättömän luonnonkuusen. En halua ostaa öljystä epämääräisissä oloissa valmistettua, kaukaa rahdattua Made in China -kuusta. Jos joku sellaisen haluaa ostaa, eipä se silti kauhean suuri ekosynti ole, onhan se sentään monivuotinen tuote. Pääasia on se, että kuusenostomatkalla käydään kävellen tai autoiltaessa tehdään samalla muutkin ostokset, ettei kerry turhia autoilukilometrejä. Missään tapauksessa en halua sortua ostamaan jostakin Tanskasta yhtä vuotta varten tänne asti rahdattua, runsaasti lannoitettua viljelykuusta.

Kuusessa on noin 20 000 - 400 000 neulasta. Jos kuusen rinnankorkeusläpimitta (rinnankorkeus = 1,3 metriä) on 2 cm, laskennallisesti siinä on 150 000 neulasta. Jos taas rinnankorkeusläpimitta on 3 cm, siinä on 300 000 neulasta.

Yhdessä luonnonkuusessa on noin 200 000 - 500 000 hyönteistä, joista vähintään puolet karisee pois matkalla metsästä kotiin. Hävikki on sitä suurempaa, mitä kauemmin ennen joulua kuusi on kaadettu. Suurin osa kuusen eläimistä on pikkuruisia jäytiäisiä, punkkeja ja hämähäkkejä. Erityisen paljon elämää on latvakuusissa, koska kävyissä asustelee monia lajeja.

Tiede-lehti 12/2013 mainitsee jouluukuusesta mahdollisesti löytyvän seuraavia lajeja: havukirva, kuusensiemensääski, kuusentähtikirjaaja, kolmioriippuhämähäkki, kirjanpainaja, käpykääriäinen, käpykoisa, havupunkki ja kuusijäärä. Ne ovat kuitenkin täysin vaarattomia ja suurin osa niistä kuolee sisällä 1-7 vuorokaudessa kuumuuteen tai ravinnon ja veden puutteeseen. Osa talvehtivista koisista, kääriäisistä ja muista perhosista voi huoneenlämmössä kehittyä koteloista aikuisiksi. Joulukuusen hoito-ohjeet voit lukea tästä linkistä.

Millainen mahtaa olla tulevaisuuden joulukuusi? Jos kuuseen siirretään esimerkiksi meduusalta tai tulikärpäseltä loiston aiheuttava geeni, saadaan aikaan itsevalaiseva kuusi, johon ei tarvitse laittaa kynttilöitä! Vastaavalla tekniikalla on jo tehty esimerkiksi pimeässä loistava tupakkakasvi sekä fluoresoivia sikoja ja kissoja.

Muita mielenkiintoisia joulufaktoja

Joulupukin poro on mainittu ensimmäistä kertaa yhdysvaltalaisessa Clement Clarke Mooren runossa A Visit from St. Nicholas (toiselta nimeltään The Night Before Christmas) vuodelta 1823. Yhdysvalloissa joulupukki tulee taloon savupiipun kautta, koska keskiajalla henkien uskottiin yleisesti kulkevan suvupiippujen kautta. Fysiikan kannalta ajatellen joulupukin lahjojenjakoreissu on melkoinen urakka.

Jouluvalot kuluttavat yleensä hyvin vähän sähköä. Niidenkin kanssa kannattaa kuitenkin muistaa kohtuus, joka on kaukana tässä videossa kuvatusta joulufanaatikon valoshow'sta.

Joulun säätilastoihin voi tutustua Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla.

Lipeäkala eli livekala on keskiajalta peräisin oleva ruoka, joka on perinteisesti ollut ilmakuivattua turskaa eli kapakalaa, joskus myös seitiä tai koljaa. Nykyään Suomessa myytävästä lipeäkalasta 99 prosenttia on kuivattua molvaa, koska 1970-luvun loppupuolella turskakannat romahtivat Pohjois-Norjassa. Siksi kalastusta siirrettiin etelämmäksi, jossa oli paljon molvaa. Lipeäkala pehmitetään ja sen proteiineja hajotetaan liottamalla sitä emäksisessä lipeävedessä. Apuna voidaan käyttää koivutuhkasta valmistettua potaskaa, josta tulee miedompi maku kuin natriumhydroksidikäsittelystä.

Sakari Topeliuksen sanoittamassa Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan -runossa, josta on tehty Sylvian joululaulu, puhutaan Sisiliasta takaisin kaukaiseen Suomeen kaipaavasta Sylviasta. Kyseinen Sylvia on jokin kerttulintu, ilmeisesti mustapääkerttu, jonka tieteellinen nimi on Sylvia atricapilla.

Joulun hauskimmat vinkit

Kouvolan Sanomien entinen päätoimittaja ja kouvolalainen opettaja Aukusti Simojoki (aiemmin Simelius, 1882-1959) kirjoitti säveleen sopivat suomenkieliset sanat alunperin virolaiseen joululauluun Kilisee, kilisee kulkunen. Virossa laulun nimi on Tiliseb, tiliseb aisakell. Kannattaa kuunnella laulu YouTubesta viroksi esitettynä. Se on todella hauska!

Hilpeyttä herättää myös Viestintäviraston "virallinen joululahjojen kommentointiohjeistus".

Joulun televisio-ohjelmavinkki

Älä osta mitään -päivä kannustaa krääsättömään jouluun ja aineettomiin joululahjoihin. Teemaan sopii erinomaisesti Petri Luukkaisen Tavarataivas -dokumenttielokuva, joka esitetään Ylen TV1:llä maanantaina 23.12 kello 21.00 ja lauantaina 28.12. kello 12.30. Miltä tuntuu viedä vuoden ajaksi kaikki tavarat vaatteista, huonekaluista, kännykästä ja hammasharjasta alkaen varastoon, jäädä tyhjään asuntoon alastomana, kieltäytyä uusien tavaroiden ostamisesta ja hakea varastosta vain yksi tavara päivässä? Mitä tavaroita tarvitsee oikeasti? Luukkainen on alunperin kotoisin Kouvolasta, ja elokuvaakin on osittain kuvattu Kouvolan Elimäellä.

Elokuvan jatkoksi kannattaa katsoa netistä Luukkaisen pikadokumentti Isojen poikien ilmastopelissä.

Lähteet ja lisätietoja

Metsäntutkimuslaitoksen joulukalenteri

Sampo Smolander: Montako neulasta on joulukuusessa?

Tiede: Kuka toi joulukuusen tupaan?

Tiede: Kohta kuusi valaisee itsensä?

Tiede: Miksi joulukuusi kestää jäätymistä muttei janoa?

Tiede: Mistä tulee tapa avata joulukalenterin luukkuja?

Tiede: Miksi joulupuuro on riisipuuroa?

Tiede: Miksi joulutortun hillo polttaa suun?

Tiede: Miksi lahjanauha kihartuu, kun sitä vedetään saksen terää pitkin?

Tiede: Miksi Amerikan joulupukki tulee taloon savupiipun kautta?

Tiede: Milloin joulupukki sai poron?

Hyvää, rentouttavaa ja rauhallista joulua kaikille!

Oliko 2013 ihmiskunnan paras vuosi?

Elämmekö tällä hetkellä ihmiskunnan tähän mennessä parasta aikaa? Zack Beauchamp on sitä mieltä, että vuosi 2013 oli ihmiskunnan historian paras vuosi. Hän perustelee väitettä seuraavilla viidellä asialla:



© fotomek - Fotolia.com

1. Yhä harvemmat kuolevat nuorina ja yhä useammat elävät entistä pitempään

-Kaikissa maailman maissa sekä imeväis- että lapsikuolleisuus on laskenut vuodesta 1950.

-Vuosien 1990 ja 2010 välillä alle viisivuotiaiden kuolleisuus putosi puoleen. Tuhkarokkoon kuolleiden määrä putosi 71 prosentilla ja tuberkuloosi- sekä äitiyskuolleisuus 50 prosentilla. Aids-kuolleisuus väheni 24 prosentilla ajanjaksolla 2005-2010.

-Maailmanlaajuisesti eliniänodote on noussut 47 vuodesta (vuonna 1950) jo 70 vuoteen (vuonna 2011). Maapallon keskivertoihminen elää nykyään lähes kaksi kertaa niin pitkään kuin brittiläinen vuonna 1850, jolloin brittien eliniänodote oli 40 vuotta.

-Kehitykseen ovat vaikuttaneet sekä teknologiset että poliittiset innovaatiot ja kansainvälinen avustus sekä kehitysyhteistyö.

2. Yhä harvemmat kärsivät äärimmäisestä köyhyydestä, ja maailmasta on tulossa onnellisempi

-Keskiluokan elintaso on parempi kuin koskaan ennen. Toki ongelmia on edelleen esimerkiksi monissa Afrikan maissa, mutta kokonaisuutena maailma on rikkaampi kuin ikinä aiemmin.

-Vuonna 2010 peräti 721 miljoonaa ihmistä vähemmän eli äärimmäisessä köyhyydessä (eli alle 1,25 dollarilla päivässä vuoden 2005 dollarin arvolla laskettuna) kuin vuonna 1981, vaikka samaan aikaan maapallon väestö on kasvanut huomattavasti. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus maapallon väestöstä on siis pudonnut 40 prosentista 14 prosenttiin. Alhaisen tulotason maita erikseen tarkasteltaessa äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus on pudonnut 63 prosentista 44 prosenttiin.

-Globaali BKT nousi 2,3 prosenttia vuonna 2012 ja noussee 2,9 prosenttia vuonna 2013.

-Kiinan ja Intian vaurastuminen aiheuttaa suurimman osan koko maapallon taloudellisesta kehityksestä. Väestönkasvun takia Kiinassa kuitenkin on äärimmäisessä köyhyydessä elävien lukumäärä nyt suurempi kuin vuonna 1981, vaikka prosenttiosuus koko väestöstä onkin pienentynyt.

-Maailman keskiluokka nauttii nyt televisioista, jääkaapeista ja muista aiemmin luksustuotteina pidetyistä tavaroista. Raha ja materiaalinen kulutus näyttävät tuovan onnea. (Katso kirjoitukseni "DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä".)

3. Sotiminen on yhä harvinaisempaa ja vähemmän tappavaa

-Sekä sodissa kuolleiden määrä että prosenttiosuus ovat vähentyneet huimasti alle vuosisadassa. Toisen maailmansodan aikaan sodassa kuoli 300 ihmistä 100 000 asukasta kohden, Korean sodan aikaan 30, 2000-luvulla enää alle 1. Tilanteeseen ei vaikuta yksinomaan väestönkasvu ja lääketieteen kehittäminen.

-Sisällissotien määrä suhteessa kansainvälisiin sotiin on lisääntynyt, mutta sisällissodat eivät näy maailmanlaajuisissa tilastoissa yhtä tappavina, esimerkkinä vaikkapa Syyrian sisällissota.

-Rauhantahto, demokratia ja onnistuneet rauhanturvaamisoperaatiot ovat lisääntyneet.

4. Murhat ja muut väkivaltarikokset vähenevät jatkuvasti

-Vaikka orjuutta yhä esiintyykin, se on kuitenkin nyt lain mukaan kielletty maapallon kaikissa maissa. Viimeisenä orjuuden kieltävä lainsäädäntö tuli voimaan Mauritaniassa vuonna 2007.

-Euroopassa murhat ovat vähentyneet murto-osaan keskiajalta (murhattiin 32 ihmistä 100 000 asukasta kohden) 1900-luvulle (enää 1,4) tultaessa.

-Vuonna 2001 maapallolla kuoli murhissa 557 000 ihmistä, noin kaksi kertaa niin paljon kuin sodissa. Vuonna 2008 murhattiin enää 289 000 ihmistä. Valtioista 75 prosentissa murhat ovat vähentyneet sen jälkeenkin.

-Kuolemanrangaistukset ovat vähentyneet.

-Rikollisuuden vähentymiseen ovat voineet vaikuttaa tehostunut poliisitoiminta (mm. uudet DNA-tutkimusmenetelmät), huumeaallon heikkeneminen ja luksustuotteiden hinnan halpeneminen, jolloin niiden varastaminen ei ole enää niin kannattavaa.

-Ehkä erikoisin ja mielenkiintoisin väite rikollisuuden vähenemisen syyksi on lyijyttömän bensiinin käyttäminen. Lyijy on raskasmetalli, joka vaurioittaa esimerkiksi aivojen aggressiivisuutta sääteleviä osia. Yhdysvalloissa väkivaltarikokset lisääntyivät pienellä viiveellä autoistumisen myötä ja alkoivat hiljalleen vähentyä siirryttäessä lyijyttömän bensiinin käyttämiseen. Nyt lyijyllinen bensiini on kielletty 175 maassa ja veren lyijypitoisuudet ovat pienentyneet 90 prosenttia.

5. Sukupuolten välinen tasa-arvo on lisääntynyt, rasismi ja muu syrjintä vähentyneet

-Rotusortoa, sukupuolten epätasa-arvoa, antisemitismiä, homofobiaa ja muita syrjinnän muotoja esiintyy kiistatta edelleen, mutta siitä huolimatta elämme nyt ehkä modernin sivilisaation tasa-arvoisinta aikaa.

-Vuonna 2003 samaa sukupuolta olevien avioliitto ei ollut Yhdysvalloissa sallittu missään osavaltiossa. Tämän vuoden loppuun mennessä 38 prosenttia yhdysvaltalaisista elää osavaltioissa, joissa se on sallittu. Illinoisissa tämä tulee sallituksi kesäkuun 2014 alussa.


Vuosi 2013 ei silti ehkä ollutkaan ihmiskunnan paras vuosi



© bilderstoeckchen - Fotolia.com

Ryan Koronowski ja Katie Valentine esittävät yhdeksän syytä, miksei vuosi 2013 ollut ihmiskunnan paras vuosi:

1. Globaali ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ylitti toukokuun 2013 aikana 400 ppm ensimmäistä kertaa mittaushistorian aikana

-Sinänsä 400 ppm ei ole mikään erityinen raja-arvo Keelingin käyrässä, mutta sillä on suuri symbolinen merkitys samaan tapaan kuin syntymäpäivien vietolla. (Katso Ilmastotiedon artikkeli "Hiilidioksidipitoisuus ylitti 400 ppm - onko se tärkeää?")

-Charles David Keeling aloitti mittaukset Mauna Loalla vuonna 1958, jolloin arvo oli 313 ppm. Viimeistä kertaa noin alhainen lukema saavutettiin vuonna 1960.

-Globaali ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut 41 prosenttia teollisen vallankumouksen (vuoden 1750) jälkeen.

2. Maapallo tulee yhä kuumemmaksi ja lämpenee yhä nopeammin

-IPCC:n syyskuussa julkaistun raportin mukaan tiedemiehet ovat yhä varmempia siitä, että ihmiskunta lämmittää maapalloa fossiilisia polttoaineita polttamalla. Varmuus on jo 95-100 prosenttia. (Katso kirjoitukseni "Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi ilmastonmuutoksen tieteellistä taustaa käsittelevän osaraportin".)

-Ajanjakso 1983-2012 oli lämpimin 30 vuoden jakso viimeisimmän 1400 vuoden aikana.

-Merenpinta nousee yhä nopeammin, kuivat alueet kuivuvat entisestään ja kosteat alueet tulevat yhä kosteammiksi, kun lämmin ilma sisältää yhä enemmän kosteutta.

-Korkeilla pohjoisilla leveysasteilla ikirouta sulaa, mikä on erityinen ongelma siksi, että se sisältää kaksi kertaa niin paljon hiilidioksidia kuin ilmakehä.

-Meriin sitoutuu yhä enemmän hiilidioksidia, mikä happamoittaa meriä ja voi aiheuttaa seuraavan massasukupuuton. (Katso CO2-raportin artikkeli "Merien happamoituminen jatkuu nopeana" ja Ilmastotiedon artikkeli "Pohjoisella jäämerellä on havaittu ennennäkemättömän nopeaa meren happamoitumista".)

-Ilmastonmuutos ei näytä hidastuneen, vaikka niin onkin väitetty. (Katso Ilmastotiedon artikkeli "Ilmaston lämpeneminen jatkuu ennusteiden mukaisesti".)

-Vuodesta 2013 näyttää tulevan WMO:n mukaan ainakin yhdeksän ensimmäisen kuukauden perusteella maailmanlaajuisesti mittaushistorian seitsemänneksi lämpimin vuosi.

3. Suuri määrä eläimiä ja kasveja on sukupuuton partaalla

-Ilmastonmuutos ei uhkaa vain ihmistä. Jopa 40-70 prosenttia lajeista voisi kuolla sukupuuttoon, jos maapallo lämpenee 3,5 celsiusastetta.

-Monien lajien evoluution täytyisi tapahtua 10 000 kertaa nopeammin, jotta ne pysyisivät ilmastonmuutoksen tahdissa.

-Esimerkiksi muuttolintuja uhkaavat aikaistuneet keväät ja keväältä vaikuttavat säät, jotka eivät kuitenkaan vielä olekaan keväitä.

-Meret eivät ole olleet 300 miljoonaan vuoteen niin happamia kuin nyt, joten vaarana on merilajien massasukupuutto.

-Merien planktonin väheneminen vaarantaa merien ravintoketjut. Sen sijaan meduusat yleistyvät lämpimyyden ja happamoitumisen myötä. Meriä uhkaa myös liikakalastus.

-Amazonin sademetsän tuhoutuminen lisääntyi 28 prosenttia vuoden aikana elokuusta 2012 heinäkuun 2013 loppuun.

4. Maailma kärsii kuumuudesta, kuivuudesta ja maastopaloista

-Vuosi 2013 oli sään ääri-ilmiöiden vuosi. Ääriarvosta toiseen mentiin sekä sademäärissä että lämpötiloissa. Marraskuu 2013 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin marraskuu. (Katso Helsingin Sanomien artikkeli "Kulunut marraskuu oli säähistorian kuumin".)

-Kiinassa oli kesällä 2013 pahin helleaalto 140 vuoteen.

-Australiassa oli vuonna 2013 mittaushistorian kuumin tammikuu, kuumin syyskuu ja ilmeisesti myös mittaushistorian kuumin vuosi. (Katso kirjoitukseni "Australiassa historian pahin helleaalto".)

-Yhdysvalloissa maastopalojen määrä ei ollut tänä vuonna poikkeuksellisen suuri, mutta siellä oli joitakin poikkeuksellisen rajuja maastopaloja.

-Länsi-Yhdysvalloissa on vallinnut viimeisimmän 13 vuoden ajan "megakuivuus", mikä on edistänyt myös maastopaloja. Tilanteen ennustetaan vain huonontuvan lähivuosina.

5. Saasteet iskivät väestökeskuksiin

-Kiina tuotti vuonna 2013 enemmän hiiltä kuin mikään kansakunta koskaan historiassa, mistä tulee kasvihuonekaasujen lisäksi runsaasti hengittämistä vaikeuttavia ilmansaasteita. (Katso CO2-raportin artikkeli "IEA: hiilen kysynnän kasvu hidastuu hieman".)

-Tammikuussa Beijingin ilmanlaatu oli mittaushistorian huonoin. Beijingin ilmassa oli melkein 30 mikrogrammaa kuutiometrissä enemmän hiukkasia kuin Beijingin lentokentän tupakointihuoneessa.

-Lokakuussa ennätyksellinen ilmansaastemäärä lähes sulki koko Harbinin kaupungin. Pienhiukkasia oli tuhat mikrogrammaa kuutiometrissä, mikä ylittää 40-kertaisesti WHO:n määrittelemän hyvän hengitysilman raja-arvon (alle 25 mikrogrammaa kuutiometrissä) ja yli kolminkertaisesti vaarallisen pitoisuuden rajan (300 mikrogrammaa kuutiometrissä).

-Joulukuussa ilmansaasteet pakottivat lapset ja vanhukset Shanghaissa sisälle ainakin viikon ajaksi.

6. Valtiot kärsivät yhä enemmän tuhoja mutta ovat silti haluttomia rajoittamaan päästöjä

-Vaikka Australia on kärsinyt helleaalloista, syyskuussa maan pääministeriksi valittiin Tony Abbott, joka oli kampanjassaan suhtautunut avoimen välinpitämättömästi ilmastonmuutokseen. Heti valintansa jälkeen Abbott lakkautti komission, jonka tehtävänä oli ollut tutkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia Australiaan. Hän vastustaa myös hiiliveroja ja haluaa leikata puhtaan energian sekä ilmastonmuutosviranomaisten varoja.

-Japanissa on ollut tuhoisa taifuuni sekä  mittaushistorian lämpimin kesä ja elokuussa Tokiossa mittaushistorian lämpimin vuorokauden alin lämpötila 30,4 astetta. Siitä huolimatta Japani ilmoitti Puolassa Varsovan ilmastokokouksessa haluavansa pienentää kasvihuonekaasujensa päästötavoitetta vuodelle 2020 aiemmin sovitusta 25 prosentista alle vuoden 2005 päästötason vain 3,8 prosenttiin alle vuoden 2005 päästötason.

7. Merenpinta nousi ennätyskorkealle ja voimisti tulvien sekä myrskyjen vaikutuksia

-Maaliskuussa 2013 merenpinnan maailmanlaajuinen keskiarvo nousi mittaushistorian korkeimmalle tasolle. Merenpinta nousee lämpölaajenemisen seurauksena, vaikka mannerjäätiköt eivät edes sulaisi. Jäätikötkin kuitenkin sulavat esimerkiksi Grönlannissa. (Katso kirjoitukseni "Asiantuntijoiden arvio: Merenpinnan kohoaminen saattaa ylittää metrin tällä vuosisadalla".)

-Vuosina 1901-2010 merenpinta nousi 19 senttimetriä eli 1,7 millimetriä vuodessa. Nyt (1993-2010) nousuvauhti on 3,2 millimetriä vuodessa.

-Merivirtojen ja paikallisten maastotekijöiden takia merenpinnan nousuvauhti on eri alueilla erilainen. Filippiineillä merenpinta on noussut yli kolminkertaisesti maapallon keskiarvon verran. Tämä oli osaltaan syynä siihen, että Haiyan-taifuuni pääsi aiheuttamaan niin suurta tuhoa. (Katso kirjoitukseni "Supertaifuuneja, liiallista hygieniaa, autovarkaita ja opetusmateriaalia ilmastonmuutoksesta".)

-Merenpinnan kohoaminen lisää myrskyjen voimaa myös Keski-Atlantilla, mikä nähtiin viime vuonna Sandy-hurrikaanin yhteydessä. (Katso kirjoitukseni "Sandy-myrsky, Suomen sateet, hukkaan heitetty ruoka, älypuhelimet ja ilmastonmuutos".)

-Yhdysvalloissa merenpinnan nousu uhkaa 17 prosenttia vaarantuneista tai uhanalaisista lajeista.

-Vuosina 1971-2010 maapallolle kertyneestä ylimääräisestä lämmöstä 90 prosenttia on sitoutunut meriin.

8. Kehittyneiden maiden pitäisi saada puolitettua fossiilisten polttoaineiden käyttö

-Jos halutaan rajoittaa maapallon lämpeneminen alle kahteen asteeseen, kehittyneiden maiden kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa tavoittelema kasvihuonekaasupäästöjen pienentäminen 17 prosenttia alle vuoden 2005 tason ei ole riittävä. Kehittyneiden maiden on saatava vähennettyä päästöjä 50 prosenttia alle vuoden 1990 tason jo tällä vuosikymmenellä. (Katso Ilmastotiedon artikkeli "Vuosi 2050 tulee pian ilmastopäästöjen puolittamisen kannalta?")

-Globaali öljyn käyttö on ollut tänä vuonna ja tullee ensi vuonna olemaan aiemmin arvioitua suurempi.

9. Metaanipäästöt on valitettavasti aliarvioitu

-Metaani näyttää olevan paljon aiempaa arvioitua voimakkaampi kasvihuonekaasu. Noin 20 vuoden aikajänteellä metaani on 86 kertaa ja sadan vuoden tarkasteluvälillä 34 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.

-Maakaasusta suurin osa on metaania. Poltettuna maakaasu tuottaa hiilidioksidia, tosin vähemmän kuin muut fossiiliset polttoaineet. Metaanivuodot maakaasun tuotannon eri vaiheissa kuitenkin näyttävät olevan paljon aiempaa arvioitua suuremmat. Maakaasun tuottajat ovat arvioineet vuotavan maakaasun määräksi 1,5 prosenttia, mutta uusimpien tutkimusten mukaan se voi olla vähintään 2,7 prosenttia, 9 prosenttia, 6-12 prosenttia tai jopa 17 prosenttia. Jos tiedot pitävät paikkansa, näyttääkin olevan vaikeasti perusteltavissa, että maakaasu olisi kivihiiltä parempi polttoaine. Itse hiilen polttaminen tuottaa maakaasun polttoa enemmän hiilidioksidia ja haitallisia ilmansaasteita, mutta maakaasusta näyttää tulevan suuret päästöt jo ennen sen polttamista. Jos vuoto on yli 3,2 prosenttia, maakaasu ei ole ilmaston kannalta hiiltä parempi polttoaine. (Katso Ilmastotiedon artikkeli "Siirtyminen hiilestä maakaasuun ei auta ilmastonmuutoksen hillinnässä".)

Johtopäätökset

Itse lisäisin ongelmiin vielä sen, että toiveet maapallon väestönkasvun selvästä hidastumisesta ovat osoittautuneet ennenaikaisiksi. Väestönkasvun taustalla ovat toki positiiviset asiat, esimerkiksi eliniän pidentyminen, lääketieteen kehittyminen ja elintason parantuminen. Väestönkasvu kuitenkin kiistatta aiheuttaa yhä enemmän painetta luonnonvarojen kulutukseen.

Yhteenvetona voisi sanoa, että maapallolla on tapahtunut paljon positiivista kehitystä, mutta pelkkään tyytyväisyyteen ei ole aihetta. Ongelmia riittää edelleen ratkottavana. Jos tekniikka kehittyy ja kansainvälisiä sopimuksia saadaan aikaisiksi, maapallon tulevaisuus voi olla turvattu huolimatta siitä, että tutkijat ovat varoittaneet maapallon biosfäärin olotilan muutoksen olevan todennäköinen sadan vuoden sisällä.

Lisätietoa

Talouskasvu ei vastoin yleistä luuloa ole kytkeytynyt irti energiankulutuksesta (Ilmastotieto)

Talouskasvun perustana oleva energiaylijäämä on nopeassa laskussa (Ilmastotieto)

Öljy ja ilmastonmuutos - luku kirjasta "Suomi öljyn jälkeen" (Ilmastotieto)