Kevään ja kesän 2011 sääennuste

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) on tehnyt vuodenaikaisennusteen, jonka mukaan kevät (maaliskuu-toukokuu) on Suomessa 0,5-1,0 astetta tavanomaista lämpimämpi. Tavanomaista korkeamman keskilämpötilan todennäköisyys on nyt 70-80 %, kun vain tilastollisesti laskettuna keskimääräistä lämpimämpää olisi 50 %:n todennäköisyydellä. Sademäärät vaikuttavat normaaleilta lukuun ottamatta Pohjois-Lappia, jossa voi olla tavanomaista sateisempaa. ECMWF:n vuodenaikaisennusteita ja kuukausiennusteita seurataan tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla.

Weather Services International (WSI) ennustaa tuoreimmassa ennusteessaan Pohjois-Euroopan olevan maalis-huhtikuussa tavanomaista kylmempi. Sen sijaan toukokuusta ennustetaan tulevan Pohjois-Euroopassa normaalia lämpimämpi lukuun ottamatta eteläisintä Ruotsia ja Suomea.

Venäjän ilmatieteen laitos ennustaa Suomeen huhti-touko-kesäkuuksi normaalia lämpimämpää ja lähellä tavanomaista olevia sademääriä.

Yhdysvaltalainen NOAA/NWS ennustaa viimeisimmässä ennusteessaan meille lämmintä kevättä. Kesä (kesäkuu-heinäkuu-elokuu) näyttäisi olevan lähellä tavanomaista (tai hieman keskimääräistä lämpimämpi). Tuoreimmat ennustekartat päivittyvät jatkuvasti nettisivuille (linkki ei välttämättä aukea ensimmäisellä klikkauksella). Etelä-Suomen kesä näyttäisi myös kuivalta. Lisää ennustekarttoja löytyy täältä.

Myös IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) ennusteiden mukaan Pohjois-Euroopan kevät ja kesä ovat todennäköisimmin tavanomaisia tai tavanomaista lämpimämpiä. Helmikuussa laaditun ennusteen mukaan jakso kesäkuu-heinäkuu-elokuu 2011 on Etelä-Suomessa lähellä tavanomaista sekä lämpötilaltaan että sademäärältään, Pohjois-Suomessa 50 %:n todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpi, 35 %:n todennäköisyydellä tavanomainen ja 15 %:n todennäköisyydellä tavanomaista viileämpi. Päivitetyt ja yksityiskohtaiset ennusteet löytyvät nettisivulta, jossa aukeavat ensin sade-ennusteet (precipitation). Valitse Forecast Type > Temperature, jos haluat nähdä lämpötilaennusteet.

Kannattaa seurata myös Climate Logic -sivua, johon todennäköisesti päivitetään myöhemmin keväällä hyvin analysoitu vuodenaikaisennuste.

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi El Niño - La Niña -syklin vaihtelua. Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.

Suomessa vallitsee väli-ilmasto, jossa on sekä meri-ilmaston että mannerilmaston piirteitä. Tuulen suunta vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kumpi näistä piirteistä on voitolla. Yleensä meillä vallitsevat lounais- ja länsituulet, mutta toisinaan voimme olla pitkäänkin Venäjältä tulevan mantereisen vaikutuksen alaisina.

Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. (Vertaa: Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.)

Esimerkiksi WSI:n talven 2010-2011 ennusteen (marras-joulu-tammikuu) paikkansa pitävyyden voi tarkastaa täältä (linkki voi vaatia tuplaklikkauksen) ja aiempien ennusteiden luotettavuuden täältä.

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, ns. vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja. Jos kesästä ennustetaan keskimääräistä lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kesä on vähän tavanomaista lämpimämpi (ei hurjia helteitä) tai 2) sitä, että kesälämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), mutta jossakin vaiheessa on kunnon helleaalto.

Vilkaiskaapa kertauksena sääkatsaus vuodesta 2010. Alkuvuosi on toistaiseksi ollut kovin samankaltainen kuin vuosi sitten. Mielenkiintoista nähdä, miten tilanne kehittyy tästä eteen päin!

Kaiken kaikkiaan vuosi 2010 oli Suomessa kylmä, vaikka vuosikymmen olikin meillä ennätyslämmin. Tässä näkyy juuri se, että lyhyen aikavälin säätapahtumat voivat näyttää aivan erilaisilta kuin pitkän aikavälin ilmastotilastot. Yksittäinen lämmin kesä tai lämmin talvi ei todista ilmastonmuutosta, eikä yksittäinen kylmä vuosi peruuta ilmaston lämpenemistä.

Maailmanlaajuisesti vuosi 2010 oli koko mittaushistorian lämpimin tai toiseksi lämpimin. Lämpöennätyksiä rikottiin ympäri maapalloa. Pitkän aikavälin globaaleissa tilastoissa ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos kuitenkin ilmeisesti näkyy selvästi, vaikkei fossiilisten polttoaineiden käyttö olekaan ainoa ilmastonmuutosta selittävä tekijä.