perjantai 27. elokuuta 2010

Ennätysvuosi 2010: Lämpöennätyksiä ympäri maapalloa!

Kouvolassa (Utti) on tänä kesänä tehty kaikkien aikojen Suomen ennätys yhden kesän hellepäivien lukumäärässä. Tämän kesän hellepäivien virallinen lukumäärä Utissa on 48.

Suomessa mitattiin tänä kesänä myös kaikkien aikojen korkein virallinen varjolämpötila, 37,2 astetta Liperissä (Joensuun lentokentällä) 29. heinäkuuta. Myös lukuisia muita Suomen ennätyksiä pistettiin uusiksi.

Myös maailmanlaajuisesti vuosi 2010 on ollut ennätyksellinen. Tänä vuonna maailmalla on tähän mennessä (27. elokuuta) rikottu 18 kansallista kaikkien aikojen lämpöennätystä - enemmän kuin koskaan aiemmin yhden vuoden aikana:




Nämä ennätyksiä rikkoneet valtiot (alueet) kattavat 19 prosenttia koko maapallon maapinta-alasta. Koskaan aiemmin mittaushistorian aikana lämpötilaennätyksiä ei ole rikottu näin suurella pinta-alalla yhden vuoden aikana. Tällainen tarkastelu ei kuitenkaan ole täysin totuudenmukainen, koska esimerkiksi Venäjällä on paikoin (mm. Keski-Venäjän pohjoisosissa) ollut poikkeuksellisen kylmääkin.

Myanmarissa (Burmassa) mitattiin 12. toukokuuta kautta aikojen kuumin varjolämpötila (47,0 astetta) Kaakkois-Aasiassa. Saman kuukauden lopulla (26.5.) Pakistanissa taas saavutettiin kuumin koskaan Aasian mantereella virallisesti mitattu varjolämpötila 53,5 astetta.

Kansallinen kylmyysennätys on tänä vuonna rikottu toistaiseksi vain yhdessä valtiossa, kun Guineassa mitattiin 9. tammikuuta vain 1,4 astetta lämmintä.

Paikallisesti vaihtelu on kuitenkin ollut suurta. Viime talvena Yhdysvaltojen itärannikko oli poikkeuksellisen kylmä, länsirannikko taas lämmin. Tänä kesänä tilanne on ollut päinvastainen.

Esimerkiksi Washingtonissa koko kesän keskilämpötila ylittää ensimmäistä kertaa 80 fahrenheitastetta (27 celsiusastetta) ja kesän keskimääräinen päivän ylin lämpötila 90 fahrenheitastetta (32 celsiusastetta). Tämä on myös kautta aikojen ensimmäinen kolmen kuukauden jakso, jolloin jokaisen kuukauden keskilämpötila on ollut yli 80 fahrenheitastetta. Louisvillen kaupungissa keskimääräinen lämpötila on ylitetty kesäkuun alun ja elokuun puolivälin välisenä aikana peräti 73 päivänä, Memphisissä 72 päivänä. Louisvillessa päivän pitkän aikavälin tilastojen keskilämpötila on jäänyt saavuttamatta vain viitenä päivänä.

Sen sijaan Kaliforniassa on ollut paikoin viileää. Heinäkuun alussa San Diegon lämpötila sivusi kaikkien aikojen alinta heinäkuun päivälämpötilaa (18 celsiusastetta) ja Los Angelesissa mitattiin heinäkuun alin päivän ylin lämpötila (19 celsiusastetta) vuoden 1926 jälkeen. Kaiken kaikkiaan Los Angeleskin on kuitenkin ollut kesän ajan lähellä normaalilämpötiloja, mutta San Franciscossa keskimääräinen lämpötila on ylitetty vain yhtenä päivänä.

Viime vuosikymmen (vuodet 2000-2009) oli keskilämpötilaltaan kaikkien aikojen lämpimin maapallolla mitattu vuosikymmen. Kaikkien aikojen lämpöennätys rikottiin 75 valtiossa (33 % maapallon valtioista) ja kylmyysennätys 15 valtiossa (6 % valtioista).

Alkuvuosi (tammikuu-heinäkuu) 2010 on ollut kaikkien aikojen lämpimin maapallolla koskaan mitattu vastaava seitsemän kuukauden jakso. Heinäkuu 2010 oli maailmanlaajuisesti (yhdistetty meri- ja maa-alueiden lämpötila) koko tilastohistorian toiseksi lämpimin heinäkuu. Heinäkuu oli myös 305. peräkkäinen kuukausi, jolloin kuukauden keskilämpötila maapallolla ylitti 1900-luvun keskiarvon. Viimeksi 1900-luvun keskiarvon alle on jääty helmikuussa 1985!

Suomessa ajanjakso 1.5.-17.8. oli lämpimin (+13,94 astetta) vastaava ajanjakso ainakin vuodesta 1961 tarkasteltuna. Edellinen ennätys oli +13,79 astetta vuodelta 2002.

Onko ilmastonmuutos aiheuttanut kaikki nämä ennätykset? Tuskin kukaan osaa vastata tähän aukottomasti. Alkuvuoden ajan on vaikuttanut lämmittävä El Niño ja muutenkin monet olosuhteet ovat olleet tänä vuonna hyvin poikkeukselliset ja otolliset esimerkiksi Suomen, muun Euroopan ja Venäjän helteille. Esimerkiksi Venäjällä on vallinnut sulkukorkeapaine, joka on vaikuttanut myös Pakistanin tulvien syntyolosuhteisiin (lännestä tullut kylmä ilma pohjoisen kautta Pakistanin ylle, jolloin se kohtasi lämpimät monsuunituulet).

Toisaalta ei ole täyttä varmuutta siitä, kuinka paljon ilmastonmuutos voi vaikuttaa näihin ääri-ilmiöitä synnyttäviin olosuhteisiin. Nasan ja NOAA:n uudessa tutkimuksessa esimerkiksi El Niñon lämpökeskuksen on havaittu siirtyneen idästä Tyynenmeren keskikohdille mahdollisesti ilmastonmuutoksen seurauksena. Myös El Niñon voimakkuus ja esiintymistiheys saattavat nousta. Meriveden lämpöjakauma voi vaikuttaa myös sulkukorkeapaineiden pitkäkestoisuuteen. Suihkuvirtausten reitit voivat ehkä tietyllä tavalla "tukkeutua" ja olosuhteet muuttua näin sulkukorkeapaineita suosiviksi.

Paikoitellen maapallolla on ollut myös keskimääräistä viileämpää, joskaan ei ennätyksellisen kylmää. Ilmastonmuutoksesta ei pidäkään tehdä johtopäätöksiä yhden alueen tai yhden vuoden perusteella. Ilmastonmuutos tulee näkyviin - ja näkyy jo nyt - pitkällä aikavälillä maailmanlaajuisesti tarkasteltuna.

Asiaa havainnollistaa hyvin Geophysical Research Letters -lehdessä julkaistu tutkimus "The relative increase of record high maximum temperatures compared to record low minimum temperatures in the U.S." (kirjoittajat Gerald A. Meehl, Claudia Tebaldi, Guy Walton, David Easterling, Larry McDaniel). Tutkimuksessa selvitettiin 1800 yhdysvaltalaisen sääaseman tiedot. Ylös kirjattiin kultakin vuodelta kaikkien aikojen päivittäisten lämpöennätysten lukumäärä (koko sääaseman mittaushistorian lämpimin mitattu lämpötila ko. päivämääränä) ja kylmyysennätysten määrä. Periaatteessa lämpö- ja kylmyysennätysten lukumääräsuhteen pitäisi lähestyä ajan myötä suhdetta 1:1, koska mittaushistorian pidentyessä uudet lämpöennätykset käyvät yhä harvinaisemmiksi, ellei ilmastossa tapahdu muutosta. 1950-luvulla lämpö- ja kylmyysennätysten suhde oli 1,09 : 1, 1960-luvulla 0,77 : 1, 1970-luvulla 0,78 : 1, 1980-luvulla 1,14 : 1, 1990-luvulla 1,36 : 1 ja 2000-luvulla 2,04 : 1. Ilmastonmuutos näkyy näissä suhdeluvuissa tilastollisesti merkitsevästi.

Lämpöennätysten määrä suhteessa kylmyysennätysten määrään on kasvanut selvästi. Kylmyysennätyksetkään eivät ole silti kadonneet, vaan säätilan luontainen vaihtelu jatkuu, vaikka pitkällä aikavälillä lämpötilakäyrän trendi onkin nouseva. Ilmaston lämpeneminen ei tarkoitakaan sitä, että kylmät jaksot katoaisivat kokonaan. Ilmastonmuutos voi jopa kiihdyttää lämpötilojen heilahtelua laidasta laitaan. Samaan aikaan, kun toisaalla on kylmää, toisaalla voi olla ennätyslämmintä.

Viilentävä La Niña käynnistyi heinäkuussa ja sen odotetaan vaikuttavan pohjoisella pallonpuoliskolla koko talven 2010-2011 ajan.

Lähteet ja lisätietoja:

AGW Observer (Ari Jokimäki): Papers on Rossby wave breaking

Capital Climate: Summer of simmer update, counting down the heat parade

Climate Signals: 18 national heat records set so far in 2010

Climate Signals: July 2010 - the 305th consecutive month hotter than average

Climate Signals: This summer's hottest U.S. cities

Dr. Jeff Masters' WunderBlog

Ilmastotieto (myös Twitterissä)

Jarin blogi: Kaikkien aikojen uusi lämpötilaennätys 37,2 astetta!

Jarin blogi: Miksi on kylmää, vaikka ilmastonmuutoksen pitäisi lämmittää?

Jarin blogi: Sään oikkuja - kylmät talvet, lämpimät kesät

Los Angeles Times: What summer? Record cold at LAX as July gloom continues

MeteorologyClimate.com: Extreme temperature records since 1850

NASA: Heatwave in Russia

New Scientist: Frozen jet stream links Pakistan floods, Russian fires

NOAA: NASA/NOAA study finds El Niños growing stronger

NOAA: Second warmest July and warmest year-to-date global temperature on record

NOAA: The Russian heat wave of 2010

Science Daily: Warmest year-to-date global temperature on record

Sääbriefing (Pauli J. Jokinen): Kesä, joka tullaan muistamaan

Sääbriefing (Pauli J. Jokinen): Syksy saapuu

The Huffington Post: Record heat - 9 nations that topped their highest temperatures this summer

YLE.fi: Suomalaistutkija - helteiden ja tulvien selitys johti harhaan

3 kommenttia:

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Nasan selvityksen mukaan kesä-elokuu 2010 olivat maailmanlaajuisesti 131-vuotisen mittaushistorian neljänneksi lämpimin vastaava ajanjakso. Vuonna 2009 kesä-elokuu olivat historian toiseksi lämpimin vastaava jakso. Kesän 2010 maailmanlaajuisia lämpötiloja viilensi jonkin verran heinäkuussa alkanut La Niña -ilmiö. Maalis-toukokuu 2010 olivat mittaushistorian lämpimin vastaava ajanjakso, samoin tammi-kesäkuu 2010, ja myös koko mittaushistorian lämpimin 12 kuukauden kausi saavutettiin vuoden 2010 puolivälissä.

Nasan tutkija James Hansenin mukaan yksittäisiä sääilmiöitä on mahdoton linkittää ilmastonmuutoksen aiheuttamiksi, vaikka ilmastonmuutosennusteiden mukaan sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmaston lämmetessä. James Hansenin mukaan on kuitenkin melkein varmaa, ettei Moskovassa olisi ollut kesän 2010 kaltaista helleaaltoa, mikäli hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä olisi esiteollisen ajan tasolla.

Globaali lämpötilojen poikkeama (yhdistetty maa- ja merialueet) vuosien 1951-1980 keskiarvosta sekä El Niñon voimakkuus näkyvät erinomaisesti James Hansenin ja kumppaneiden uudesta diagrammista.

Suomeksi asiasta on tiivistelmä
CO2-raportin ilmastouutisissa.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Yhdysvaltojen Meri- ja ilmakehäinstituutti
NOAA:n perusteellisen selvityksen mukaan Moskovan helleaalto kesällä 2010 kuitenkin oli hyvin todennäköisesti vain luonnollista sään vaihtelua, ei ilmastonmuutoksen seurausta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö asiaan pitäisi suhtautua vakavasti. Ilmaston lämpeneminen yhdessä mahdollisten luonnollisten helleaaltojen kanssa voi jatkossa aiheuttaa entistäkin suurempia ongelmia.

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Reija Ruuhela kirjoittaa Ilmastokatsaus 8/2010 -lehdessä näin:

”Kylmää talvea pidettiin monissa yhteyksissä – varsinkin internetin keskustelupalstoilla – osoituksena siitä, että ilmasto ei olisikaan muuttumassa. Talven aikana silmiini ei osunut ainoatakaan pohdintaa siitä, miten paljon kylmempi talvi 2009-2010 olisi ollut, jos ilmastonmuutos ei vaikuttaisi talvia lämmittävästi.”

”...ilman ilmastonmuutosta talvi 2009-2010 olisi ollut vielä noin asteen verran kylmempi eli ilmastonmuutos leikkaa niitä kaikkein kireimpiä pakkasia.”

”Tämän vuoden ennätyshelteet selittyvät myös pääosin sopivilla ilmavirtauksilla. Niinpä meteorologit asiaa kysyttäessä tietenkin nostavat luontaisen vaihtelun vastauksissaan ensimmäiseksi, sillä emme halua myöskään liioitella ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Kuitenkin voidaan arvioida, että ennätyshelteissä on pieni ilmastonmuutoslisä. Siis jälleen sekä luontaista vaihtelua että ilmaston lämpenemistä.”

Samaisessa lehdessä Ilmatieteen laitoksen ilmastotutkija Kimmo Ruosteenoja toteaa näin:

”On hieman tulkinnanvaraista, voidaanko tänä kesänä koettua hellepäivien runsautta jo pitää ilmastonmuutoksen ensioireena. Tulevaisuudessa ilmaston lämpenemisen edetessä helteitä koetaan kuitenkin aivan varmasti nykyistä useammin.”

Talvisen talvemme 2009-2010 ja helteisen kesämme 2010 tärkein opetus on kuitenkin se, ettei yhden paikan tai yhden laajemman alueenkaan perusteella pidä tehdä johtopäätöksiä ilmastosta ja sen muutoksen etenemisestä tai pysähtymisestä. Samaan aikaan, kun meillä oli poikkeuksellisen kylmää ja lumista tai meillä oli ennätyshelteet, muualla maapallolla tilanne oli paikoin täysin päinvastainen. Tämä näkyy erinomaisesti Nasan karttakuvista, joissa on esitetty maailmanlaajuisesti kahden viimeisimmän talven ja kahden viimeisimmän kesän keskilämpötilojen poikkeamat suhteessa vuosien 1951-1980 keskiarvoon.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Päivitys vuoden 2010 kansallisiin lämpöennätyksiin:

Ukrainassa rikottiin 1.8.2010 tehty ennätys jo 12.8.2010, jolloin Lukhanskissa mitattiin 42,0 astetta.

Sambiassa (säähavaintoasema Mfuwe) tehtiin uusi kaikkien aikojen ennätys 13. lokakuuta, jolloin saavutettiin 42,4 astetta.

Boliviassa (Villamontes) sivuttiin ennätystä 29. lokakuuta, kun mittari näytti 46,7 astetta. Sama lukema on saatu myös vuosina 1980 ja 2007.

Vajaan asteen päähän ennätyksistä jäätiin ainakin Latviassa, Marokossa ja Virossa.

Tarkempia tietoja Excel-taulukkona:
http://www.earth-policy.org/datacenter/xls/indicator8_2011_6.xls