lauantai 9. maaliskuuta 2013

Science-lehti eilen: Maapallo lämpenee nopeammin kuin koskaan aiemmin


Maapallon ilmasto on lämmennyt teollisesta vallankumouksesta lähtien, mutta kuinka lämmin ilmasto on nyt verrattuna muuhun jääkauden jälkeiseen holoseeniaikaan? Tutkijat Shaun A. Marcott, Jeremy D. Shakun, Peter U. Clark ja Alan C. Mix Oregonin ja Harvardin yliopistoista ovat rekonstruoineet maapallon keskimääräisen pintalämpötilan viimeisimpien 11 300 vuoden ajalta käyttäen erilaisia proksiaineistoja (esimerkiksi meren sedimenteistä eli pohjakerrostumista kerätyt fossiiliaineistot ja jääkairauksista saadut näytteet, joiden avulla voidaan epäsuorasti selvittää maapallon mennyttä ilmastohistoriaa) eri puolilta maailmaa. Tulokset on julkaistu eilen Science-tiedelehdessä.
© idesign2000 - Fotolia.com

Maapallon ilmasto on vaihdellut aina kylmästä lämpimään erityisesti sen seurauksena, miten maapallo on sijainnut suhteessa aurinkoon (erityisesti akselikulman suuruus). Tämä on vaikuttanut oleellisesti maapallolle tulevaan auringon säteilyn määrään.  

Pintalämpötilan rekonstruktiot viimeisimpien 1 500 vuoden ajalta kuitenkin osoittavat, että viimeaikainen lämpeneminen on ennennäkemätöntä. Tässä uudessa tutkimuksessa tarjotaan vielä laajempi näkökulma rekonstruoimalla alueellisia ja maailmanlaajuisia lämpötilan poikkeamia viimeisimpien 11 300 vuoden aikana 73 paikassa eri puolilla maapalloa. Tarkastelu on syytä tehdä maailmanlaajuisesti, koska yksittäisen alueen lämpötilakehitykseen voivat vaikuttaa esimerkiksi muutokset El Niño -syklissä ja monsuuneissa.

Lämpötila näyttää nousseen mannerjäätikön sulamisen jälkeen (10 000 – 5 000 vuotta sitten) ja lämpimät olosuhteet näyttävät jatkuneen holoseenikauden puoliväliin asti, kunnes seuraavan 5 000 vuoden aikana ilmeni viilenemistrendi, joka huipentui noin 200 vuotta sitten pieneen jääkauteen. Viilenemistä tapahtui noin 0,7 celsiusastetta, mikä on yhteydessä Pohjois-Atlantilla tapahtuneeseen noin kahden asteen jäähtymiseen.

Pienen jääkauden jälkeen lämpötilat ovat nousseet tasaisesti. Nykyinen viime vuosikymmenen globaali lämpötila ei ole vielä ylittänyt interglasiaalikauden huippuarvoja, mutta nyt on lämpimämpää kuin 75 prosentilla holoseenikauden ajasta. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) käyttämien ilmastomallien ennusteet vuoden 2100 lämpötiloista kuitenkin ylittävät kaikki holoseeniajalla vallinneet lämpötilat kaikilla mahdollisilla kasvihuonekaasupäästöjen skenaarioilla.

Ilmastonmuutos on heilauttanut maapallon ilmaston yhdestä jääkauden jälkeisen ajan kylmimmästä vuosikymmenestä (1900-1909, kylmempi kuin 95 % holoseeniajasta) yhteen kuumimmista vuosikymmenistä (2000-2009, kuumempi kuin 75 % holoseeniajasta) vain vuosisadassa. Klimatologi Shaun Marcottin mukaan näin nopeaa lämpöpiikkiä ei ole koskaan ennen tapahtunut, ei ainakaan viimeisimpien 11 300 vuoden aikana: "Jos milloinkaan olisi tapahtunut tällaista lämpötilan muutosta kuin nyt, olisimme varmasti nähneet sen aineistossamme."

Tämä on hyvä osoitus siitä, miten nopeasti ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on edennyt. Vuosisata on hyvin lyhyt aika tällaiseen muutokseen. Teollisen vallankumouksen aiheuttama vuosisadan aikana tapahtunut lämpeneminen on ollut yhtä voimakas kuin koko edellisen 11 000 vuoden aikana tapahtunut lämpeneminen.

Muutokset ovat olleet suurimmat pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa on suurin osa maa-alueista ja myös suurin osa maapallon ihmisistä. Viimeisimmän 50 vuoden aikana tapahtunut lämpeneminen on eri tutkimuksissa osoitettu ihmisen aiheuttamaksi, ei auringosta tai muista luonnollisista tekijöistä johtuvaksi.

Ilman ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta maapallo olisi nyt kylmempi ja olisi tutkijoiden mukaan edelleen kylmenemässä, jos vain aurinko vaikuttaisi ilmastoomme. Kuitenkin ilmasto on nyt lämpimämpi kuin tuhansiin vuosiin ja lämpenee edelleen. Marcottin mukaan maapallo tuleekin olemaan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia vuoteen 2100 mennessä kuumempi kuin koskaan aiemmin 130 000 vuoteen.

Maapallon ilmastoon vaikuttavat useat erilaiset pakotteet, esimerkiksi auringon säteily ja hiilidioksidipitoisuus. Nämä molemmat muuttuivat hitaasti 11 000 vuoden aikana, kunnes viimeisimmän sadan vuoden aikana ihmiskunnan toiminta on lisännyt hiilidioksidimäärää huomattavasti. Tutkijoiden mukaan tämä on ainoa muuttuja, joka voi selkeästi selittää maapallon lämpötilan nopean muuttumisen.

Lähteet:

Science: A Reconstruction of Regional and Global Temperature of the Past 11,300 Years

CNN: Global warming is epic, long-term study says

Lue myös nämä:

Mittaushistorian lämpimin vuosikymmen kaikissa maanosissa

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

Milloin maailmanloppu tulee?

Vetääkö lämpenevä maapallo hetken henkeä?

Kahden asteen kiista - Ilmastonsuojelun loppu

Ilmastonmuutoksen havainnot

Ilmastonmuutoksen rekonstruktiot

Heikki Nevanlinna: Auringon säteilyn muutokset ja maapallon lämpötila

Suomen ilmastonmuutoksen skenaariot

Ovatko ilmastonmuutosta ennustavat ilmastomallit luotettavia?

(Editoitu jälkikäteen Science-lehden artikkelin julkaisupäiväksi eilinen eikä tämä päivä. Aloitin tämän blogitekstin kirjoittamisen eilen, mutta julkaisuun tämä ehti pitkäksi venähtäneen eilisen kokouksen takia vasta tänään. Alunperin postaukseni oli tarkoitus julkaista eilen ja siksi otsikon alku oli muodossa "Science-lehti tänään".)

12 kommenttia:

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Diagrammi tämän uuden tutkimuksen tuloksista on katsottavissa Grist-blogista (myös vertailu Mannin ”jääkiekkomailaan”).

Koska ihmiskunnan vaikutus ympäristöön (mm. ilmastoon ja biodiversiteettiin) näyttää olevan niin suuri, osa tutkijoista on vuosituhannen vaihteesta alkaen ehdotellut, että nyt elämme jo holoseenin jälkeistä, aivan uutta geologista epookkia eli aikakautta, jonka nimi voisi olla antroposeeni (kreik. anthropo = ihminen, cene = uusi).

Nimetön kirjoitti...

Tämä ilmaston lämpeneminen kuuluu aivan samaan sarjaan kuin uskonto joka on tarkasti suunniteltu kun ihmiset ovat niin hyväuskoisia. Päästöjen vähentämiseksi tulee tietylle joukolle investointeina valtavasti rahaa. Kun sitten kylmeneminen alkaa(on jo alkanut) luonnollisesta vaihtelusta johtuen voi nämä huijarit sanoa että viileneminen johtui siitä että onnistuttiin päästöjä vähentämään, siihen asti on valehdeltava lämpötilat kunnes päätökset ja on tehty ja päästöt saatu vähennettyä.

1950-1987 oli hyvin miinusmerkkinen AO-indeksi, ihmisten toimestako se 1988-> sitten otti voimakkaasti plusmerkkisen kurssin.Yllättäen samaan aikaan lämpenemisen kanssa oli kaksi hyvin aktiivista auringonpilkkujaksoa peräkkäin. Suomessa nyt olemme nähneet jo että lämpenemistä ei enää ole, yhä vain arktisemmat säät valtaavat suomea(johtuen negatiivisesta AO:sta ja auringon heikosta aktiivisuudesta. Nämä kylmät ja lämpimät jaksot eivät kestä muutamaa vuotta vaan 25-40 vuotta, totuus paljastuu siis suomen osalta kun 2001-2030 jakson keskiarvot tulee, tähän asti on poistunut kylmiä vuosikymmeniä(60-70-luvut) ja vielä seuraavassa poistuu 80-luku joka sisälsi kaksi erittäin kylmää vuotta (1985 ja1987) Kylmeneminen ei voi tapahtua hetkessä ja siksi nämä poistuneet lukemat ovat vielä alhaisempia kuin tuoreimmat lukemat. Talvet ovat kylmenneet 90-luvulta jo selvästi, ja talvien piti olla niitä mitkä eniten lämpenevät suomessa. 1990-vuosikymmenen poistuttua 30-vuotis vertailujaksolta tulee kylmä fakta esiin että suunta onkin alaspäin ja seuraavana poistuu vielä alultaan hyvin lämmin 2000-vuosikymmen, joka olisi ollut todella kuuma jos viileneminen ei olisi alkanut 2009, kun nämä kaksi vuosikymmentä poistuu vertailujaksolta suunta on vähintään yhtä jyrkästi alaspäin kuin nyt se on ylöspäin.

Jari Kolehmainen kirjoitti...


Kiitos kommentistasi. Vastasin (sinulle?) jo aiemmin samaan asiaan:

”Jyväskylän talvien keskilämpötilat 30-vuotisjaksoilla ovat olleet seuraavat:

-jaksolla 1961-1990 talven keskilämpötila -8,9 astetta

-jaksolla 1971-2000 talven keskilämpötila -7,9 astetta

-jaksolla 1981-2010 talven keskilämpötila -7,7 astetta

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna talvet ovat siis hitaasti koko ajan lämmenneet, vaikka välillä onkin ollut useita kylmiä (ja lumisia) talvia peräkkäin.

Lämpeneminen näkyy hyvin Jyväskylän koko vuoden pitkäaikaisissa keskilämpötiloissa.

Talvet sekä koko vuodet ovat siis Jyväskylässäkin lämmenneet. Periaatteessa on kuitenkin mahdollista, että varsinkin ilmastonmuutoksen alkuvaiheessa Suomen alueella talvet voisivat väliaikaisesti jopa viilentyä.”

Tästä viimeksi mainitusta asiasta on muuten saatu uusia todisteita juuri kaksi viikkoa sitten julkaistussa tutkimuksessa, joka tullaan lähipäivinä uutisoimaan suomeksiIlmastotiedossa.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Olen myös jo moneen kertaan aiemmin vastannut (sinun?) väitteisiisi maapallon lämpenemisen pysähtymisestä. Olisi kohteliasta esittää väitteet omalla nimellään, jos niitä oikeasti pitää luotettavina tietoina, jotta tiedetään, kenen kanssa keskustellaan.

Ilmastonmuutosta ei koskaan pidä tarkastella vain yhden alueen kannalta. Vaikka meillä on ollut kylmiä ja lumisia talvia, muualla on ollut lämmintä. Esimerkiksi tammikuussa 2013 pohjoisella pallonpuoliskolla oli paikoin tavanomaista kylmempää (esimerkiksi Länsi-USA, Pohjois-Kanada, osat Pohjois-Venäjää), paikoin taas selvästi tavanomaista lämpimämpää (esimerkiksi Etelä-Grönlanti, Islanti, Keski-Amerikka, Etelä-Amerikan pohjoisosat, paikoin Lähi-itä).

Samaan aikaan eteläisen pallonpuoliskon maa-alueilla oli mittaushistorian kuumin tammikuu (samoin kuin joulukuu), 1,10 astetta yli 1900-luvun keskiarvon. Ennätyskorkeita tammikuun lämpötiloja mitattiin Koillis-Brasiliassa, Etelä-Afrikassa sekä Pohjois- ja Keski-Australiassa. Eteläisellä pallonpuoliskolla mikään maa-alue ei ollut tammikuussa tavanomaista kylmempi.

Maailmanlaajuisesti tammikuu 2013 oli mittaushistorian (alkaen vuodesta 1880) yhdeksänneksi lämpimin tammikuu (maa+meri), maa-alueilla 13. lämpimin.

Yrität väittää ilman mitään todisteita, että ilmaston lämpeneminen olisi uskontoa, joka perustuu vääristeltyihin lämpötilatietoihin. Samaa on eri perusteilla väitetty moneen kertaan, mutta aina väitteet ovat osoittautuneet perusteettomiksi. Tässä muistin virkistykseksi muutama esimerkki:

Ilmastosoppa kiehuu ja läikkyy lautasilta.

Ilmastosota!

Ilmastosota, osa 2

Ilmastosota, osa 3

Riippumaton CRU-sähköpostitutkimus

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Usein salaliittoteorioita esitetään puolin ja toisin. Ilmastonmuutoksesta puhumisen epäillään (kuten sinäkin teit) olevan keino rahastaa ilmastonmuutosta estävillä toimilla tai ilmastonmuutostutkimuksilla. Toisaalta ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kieltämisen sanotaan olevan öljy-yhtiöiden rahoittamaa. Öljy-yhtiöiden sanotaan rahoittavan ilmastonmuutokseen kielteisesti suhtautuvaa tutkimusta ja kampanjointia, joiden tuloksia ”hyväntahtoiset, mutta hyväuskoiset ja helposti harhaan johdettavissa olevat ihmiset” sitten uskovat.

Uskokoon jokainen taustalla vaikuttavista tekijöistä mitä haluaa. Itse tiede ja tieteen tekeminen ei kuitenkaan ole uskoa ja uskomista, vaan tieteellisten faktojen etsintää. Siksi minäkin useimmiten pitäydyn blogikirjoituksissani vain vertaisarvioituihin tutkimuksiin (tai niistä tehtyihin uutisiin, jos tutkimukset ovat maksullisen muurin takana), joita kansainväliset, arvostetut tiedelehdet julkaisevat. Tiedemiehillä ei ole mitään syytä tarkoituksellisesti julkaista vääriä tietoja, eikä mikään maailmanlaajuinen tieteen salaliitto näin isossa asiassa edes olisi mahdollinen. Siksi harkitsin pitkään sitäkin, voiko blogissani säilyttää kommenttisi, jossa perusteetta syytät tieteilijöitä lämpötilojen valehtelusta. Menköön nyt kuitenkin sananvapauden piikkiin. Jatkossa toivon kuitenkin tieteellisiä perusteluja ja omalla nimellä esiintymistä.

Toki on myönnettävä, että ilmastonmuutoksesta on sen monimutkaisuuden takia paljon ristiriitaistakin tietoa. Selkeä fakta on se, että ihminen vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen, ja että vaikutukset voivat mahdollisesti olla jopa kohtalokkaat. Tarkkoja astelukuja, aikatauluja, seurauksia tai vaikutusten suuruuksia on kuitenkin täysin mahdotonta antaa.

Nimetön kirjoitti...

Marcottin tutkimus tasoittaa ilmastohistoriaa niin suurella mankelilla, että se onnistuu hukkaamaan jopa jääkauden päättymisen.
mm. lähtöaineiston proxypisteitä on ajoitetu mielivaltaisesti sivuun 1000 vuodella,
lisäksi
Marcot itsekin sanoo paperissaan ettei tarkkuus ole edes 2 000 vuotta, joten pikkujääkaudet ja lämpimät keskiajat jäävät kokonaan havaitsematta.

Ei liene kellekään epäselvää, että näin vuosituhansien keskiarvoja viimeisiin mitattuihin vuosiin verratessa saadaan aikaan kaikenlaista ennennäkemätöntä...

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitos kommentistasi. Otat kantaa erittäin tärkeään asiaan.

Tällaista yhtä tutkimusta ei pidäkään pitää lopullisena totuutena. Tämä tutkimus vahvistaa paljolti aiempia käsityksiä ja tuo niihin hieman tarkennusta, mutta esimerkiksi fyysikko, FT Robert Rohde on esittänyt Dot Earth -blogissa asiallista kritikkiä:

”In discussing their result, there is one important limitation that I feel deserves more attention. They rely on proxy data that is widely spaced in time (median sampling interval 120 years) and in many cases may also be subject to significant dating uncertainty. These effects will both tend to blur and obscure high frequency variability. They estimate (page 1, column 3) that only 50% of the variance is preserved at 1,000-year periods. This amount of variance suppression is roughly what you would expect if the underlying annual temperature time series had been smoothed with a 400-year moving average. In essence, their reconstruction appears to tell us about past changes in climate with a resolution of about 400 years. That is more than adequate for gathering insights about millennial scale changes during the last 10,000 years, but it will completely obscure any rapid fluctuations having durations less than a few hundred years. The only time such obscuring might not occur is during the very recent period when dating uncertainty is likely to be low and sample spacing may be very tight. Because the analysis method and sparse data used in this study will tend to blur out most century-scale changes, we can’t use the analysis of Marcott et al. to draw any firm conclusions about how unique the rapid changes of the twentieth century are compared to the previous 10,000 years. The 20th century may have had uniquely rapid warming, but we would need higher resolution data to draw that conclusion with any certainty. Similarly, one should be careful in comparing recent decades to early parts of their reconstruction, as one can easily fall into the trap of comparing a single year or decade to what is essentially an average of centuries. To their credit Marcott et al. do recognize and address the issue of suppressed high frequency variability at a number of places in their paper.”

Aikaresoluutio tutkimuksessa on siis 400 vuoden luokkaa, mikä on riittävä verrattaessa vuosituhansia viimeisimmän 10 000 vuoden aikana, mutta nopeat alle muutaman sadan vuoden muutokset saattavat kadota tällaisessa aineistossa lukuun ottamatta aivan uusimpia aikoja, joilta näytteitä on paljon ja joilta näytteiden ajoitus on tarkempaa. 1900-luvulla tapahtunut lämpeneminen on saattanut olla ainutlaatuisen nopeaa verrattuna viimeisimpään 10 000 vuoteen, mutta täyden varmuuden saamiseksi tarvittaisiin aineistoa, jossa aikaresoluutio olisi tarkempi. Varovaisuutta tarvitaan siis myös verrattaessa viime vuosikymmeniä rekonstruktion aiempiin aikakausiin. Vaarana on vuosikymmenen tietojen vertailu vuosisatojen keskiarvoon, jossa lyhyen aikavälin vaihtelu on peittynyt.

Itse asiassa alkuperäisessä artikkelissa tutkimuksen ongelmat on käsitelty kohtuullisen hyvin, mutta jo Science-lehden laatimassa yleistajuisessa uutiskoosteessa epätarkkuuksien tähdentäminen on jätetty vähemmälle, puhumattakaan muiden lehtien tutkimukseen liittyvästä uutisoinnista.

Em. Dot Earth -blogissa on muiltakin tutkijoilta mielenkiintoisia kommentteja tähän tutkimukseen liittyen. Kannattaa lukea. Lisäksi siellä on tieto, jonka mukaan alkuperäisen tutkimuksen kirjoittajat ovat aikeissa laatia FAQ-tiedotteen, jossa tutkimuksen keskustelua herättäneitä kohtia luvataan selittää tarkemmin ja selkeämmin. Odotan mielenkiinnolla.

Marcott et al. tutkimuksen kritiikistä on mielenkiintoista luettavaa myös HotWhopper-blogissa.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Huomautan vielä, että itsekin olen alusta asti suhtautunut tutkimuksen tuloksiin hieman varauksella. Siksi otsikoinkin blogitekstini nimenomaan Science-lehdessä esitetyn väitteen muotoon, en yleisenä totuutena.

Tutkimuksesta on tosin tehty sellaisiakin päätelmiä, että runsas pohjoisen pallonpuoliskon kesäaikaisten siitepölynäytteiden käyttäminen voi mahdollisesti aliarvioida koko maapallon laajuista lämpenemistä. Esimerkiksi tropiikki saattaa olla nyt lämpimin koko 11 000 vuoden kaudella. Kun tutkimuksessa on kuitenkin käytetty vuodenaikoihin ja leveyspiireihin epätasaisesti painottuvia näytteitä, tutkimus saattaakin antaa viitteitä siitä, että ihmisen aiheuttama nykyinen lämpeneminen voisi ehkä olla voimakkainta ainakin 4 000 tai jopa 11 000 vuoteen, jonka ajanjakson tutkimus kattaa. Koska tutkimusta edeltänyt glasiaalikausi on mitä todennäköisimmin ollut holoseenikautta kylmempi, edellinen nykyisen lämmin kausi saattaakiin löytyä menneisyydestä jopa niin kaukaa kuin noin 125 000 vuoden takaa (Eem-interglasiaali). Tätä tutkimus ei kuitenkaan siis kerro, vaan tämä on spekulaatiota tutkimuksen pohjalta.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Useat uudet tutkimukset vahvistavat ihmisen vaikuttavan ilmastoon.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Nyt tähän ”kiisteltyyn” Marcott et al. -tutkimukseen on luettavissa tutkimuksen tekijöiden täsmennyksiä RealClimate-sivuston haastattelusta. Tässä joitakin keskeisiä kohtia:

Tutkimuksessa käytetty paleoklimatologinen proksiaineisto osoittaa 1900-luvulla tapahtunutta lämpötilan nousua, mutta 1900-luvun osalta aineisto on lukumäärällisesti pieni. Lisäksi 1900-luvun tarkastelu on liian lyhyt jakso, lyhyempi kuin tutkimuksessa käytetty tilastollinen tasoitus. Johtopäätökset 1900-luvun osalta eivät siis ole tilastollisesti merkitseviä tai luotettavia, eikä tutkimus perustukaan näihin tietoihin.

Tutkimuksessa 1900-luvun mitattuja lämpötilahavaintoja (ei siis proksitietoja) on verrattu aiemmilta aikakausilta oleviin paleoklimatologisiin prokseihin, joita tutkimukseen on kerätty runsaasti eri vertaisarvioiduista aiemmista tutkimuksista. Nykyisistä lämpötilavaihteluista ei ollut tarpeen käyttää proksiaineistoa, koska tiedot ovat saatavilla mittarein mitattuna. Lisäksi tehdyn tutkimuksen ulkopuolelta voidaan sanoa, että myös paleoklimatologiset aineistot viimeisimmän 130 vuoden ajalta osoittavat vastaavaa lämpötilan nousua, mutta näitä aineistoja tässä tutkimuksessa ei siis käytetty.

Onko siis viimeisimmän 100 vuoden aikana tapahtunut lämpeneminen nopeampaa kuin kertaakaan aiemmin 11 300 vuoden aikana? Tähän tutkimuksen perusteella ei voi varmuudella vastata, koska tutkijoiden mukaan tämän tutkimuksen aikaresoluutio on tarkimmillaan noin 120 vuotta, joten siitä ei voi varmuudella päätellä alle sadan vuoden aikana tapahtuneita muutoksia.

Käytetyssä aineistossa lyhyen aikavälin lämpötikavaihtelut ovat tasoittuneet, mihin on useita syitä. Esimerkiksi eliöiden jäänteitä on painunut meren pohjamutaan eri syvyyksille, eikä proksinäytteiden kronologinen ajoitus ole täysin varmaa. Aineistossa ei näykään alle 300 vuoden aikana tapahtuneita lämpötilavaihteluita. Puolet tuhannen vuoden aikana tapahtuneista vaihteluista on säilynyt ja lähes kaikki vähintään 2000 vuoden aikana tapahtuneet vaihtelut ovat säilyneet. Alle sadan vuoden aikana tapahtuneista lämpötilan nousuista tai laskuista ei siis ole varmuutta.

Tutkimus kuitenkin osoittaa, että vuosien 1900-1909 jKr lämpötilat (mittareilla mitattuna) olivat viileämpiä kuin 95 % holoseeniajasta (proksiaineistot). Vastaavasti vuosien 2000-2009 jKr lämpötilat olivat lämpimämpiä kuin 75 % holoseeniajasta. Kun tarkastellaan IPCC:n käyttämiä ennusteita tulevasta lämpötilojen kehityksestä, mennään todennäköisesti yli koko 11 300 vuoden aikana havaitun lämpötilavaihtelun.

Käytetty paleoklimatologinen aineisto ei kaikilla alueilla edusta välttämättä koko vuotta. Esimerkiksi pohjoisilla leveysasteilla kasvit kukoistavat vain lyhyen kesän aikana. Pohjoisella pallonpuoliskolla nimenomaan kesät ovat viilentyneet holoseeniajalla. Niinpä paleoklimatologisessa aineistossa havaittu pohjoisen pallonpuoliskon viileneminen onkin ehkä ollut liian suurta, koska talvet puolestaan ovat lämmenneet. Todellisuudessa holoseenikauden lämpötilavaihtelut eivät ehkä ole olleetkaan niin suuria kuin tutkimus antaa olettaa. Tämä voi tehdä vuosien 2000-2009 lämpimyyden (mittareilla mitattu aineisto koko vuodesta, vertailu vuosiin 1900-1909) vieläkin poikkeuksellisemmaksi verrattuna koko holoseenikauden lämpötilavaihteluihin.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Juuri Nature-lehdessä julkaistu Harvardin yliopiston tutkijoiden tilastoanalyysi (data löytyy täältä) viimeisimmän 600 vuoden lämpötiloista pohjoisen pallonpuoliskon korkeilla leveysasteilla. Tutkimus perustuu jääkairauksiin, puiden vuosilustoihin ja järvien pohjasedimenttinäytteisiin.

Tulosten mukaan kahden viimeisimmän vuosikymmenen lämpimät kesät ovat olleet ennen kokemattomia viimeisimmän 600 vuoden aikana. Arktisen alueen kesät 2005, 2007, 2010 ja 2011 olivat ainakin 95 prosentin todennäköisyydellä lämpimämpiä kuin aiempien 600 vuoden kesät. Venäjän kesän 2010 helleaalto oli 99 prosentin todennäköisyydellä kuumin ko. alueella 600 vuoteen.

Lämpötilan nousu viimeisimpien sadan vuoden aikana on ollut arktisella alueella 99 prosentin todennäköisyydellä nopeinta koko 600 vuoden tarkastelujaksolla. Lämpötilojen vaihtelu ei näytä olellisesti kasvaneen, mutta lämpeneminen on tasaista.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Uuden tutkimuksen mukaan maapallo lämpeni vuosina 1971-2000 enemmän kuin koskaan viimeisimpien 1400 vuoden aikana vastaavassa ajassa. Tutkimuksen mukaan ihmiskunnan teollistumisen hiilidioksidipäästöt muuttivat luonnollisen viilenemistrendin ilmaston lämpenemiseksi. Viilenemisen syitä olivat tulivuoritoiminta, maapallon akselikulman hidas muutos, auringon aktiivisuuden väheneminen ja maankäytön muutokset. Kohoava ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus kuitenkin on kumonnut viilentävät vaikutukset.
Tutkimuksen mukaan keskiajan lämpökausi vuosina 950-1250 ei ollut maailmanlaajuinen. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa oli lämmintä, kun taas Etelä-Amerikassa oli melko viileää. Nykyinen ilmastonmuutos ei siis ole samanlainen ilmiö kuin keskiajan lämpökausi. Tutkimuksessa myös varmistui, että vuonna 2003 kesä oli Euroopassa kuumin 2000 vuoteen.