Alakylän luontopolku, Kouvola, 2.1.2016

Alakylän luontopolku Kouvolassa on Korian sillan ja Alakylän yhdistävä reitti, jolla on pituutta reilut pari kilometriä. Polku seurailee metsäisessä maastossa Kymijoen pengertä. Pyteränojan lähellä on kauniilla paikalla laavu nuotiopaikkoineen. 

Tänään 2. tammikuuta oli erinomainen ulkoilusää, lähes pilvetöntä, lämpötila -12 astetta, heikko viima, lunta puolisen senttiä. Oli siis hyvä hetki suunnata kulkemaan Alakylän lyhyt retkeilyreitti, joka on vain lyhyen pyöräilymatkan päässä Kouvolan keskustasta.

Alakylän luontopolun voi aloittaa joko Korian sillan kupeesta (Kouvolan keskustan puolelta Kymijokea, sillan eteläpuolelta) tai Alakylästä, jonne pääsee pitkin reittiä Alakyläntie - Lauttarannantie - Peltokyläntie. Luontopolku alkaa Peltokyläntien päästä, josta lähdettäessä luontopolku haarautuu heti kahteen eri osaan. Alakylän reitti vie laavun kautta Kymijoen rantamaisemia seuraten Korian sillalle, kun taas Lepoahon reitti ylittää Pyteränojan sen yläjuoksulla.

Alakylän luontopolun pituus on noin 2,5 kilometriä melko helppokulkuisessa maastossa. Paikoin on pitkospuita ja portaita. Parissa kohdassa reitti on hieman huonosti viitoitettu, mutta oikean väylän löytää puiden sinisiä maalitäpliä seuraamalla. Laavulta on matkaa Korian sillalle hieman alle 900 metriä. Alakylän luontopolku ei ole rengasreitti, joten takaisin on palattava joko samaa polkua tai Lepoahon reittiä pitkin.

Alakylänreitin lehtoalueen tyypillistä kasvillisuutta ovat Kymenlaakson maakuntakukka kurjenmiekka, ketunleipä eli käenkaali, sudenmarja ja mustakonnanmarja.

Alakylän alueeseen kannattaa tutustua tarkemminkin pieniä hiekkateitä pitkin kulkemalla. Tämä Alakylän ja Mäkikylän alue on Kouvolan kylän vanhinta asuinaluetta ja yhä maaseutumaisen kaunista. Ruotsin kuningas Kustaa III joukkoineen ylitti täällä Kymijoen Ruotsi-Suomen ja Venäjän välisen sodan 1788-1790 toisena kesänä 26. kesäkuuta 1789. Peltojen keskellä kulkee myös venäläisten rakentama viivasuora Sotatie Lauttarannantieltä kohti Kymijoen rantaa. Sotatie on muuten valittu Kouvolan toiseksi parhaaksi kadunnimeksi.

Lauttarannantien varrella sijaitsee myös Alppien lentoturmien 7.9.1920 muistomerkki kohdasta, jossa aikoinaan sijaitsi turmassa menehtyneen majuri Väinö Werner Mikkolan (3.3.1890-7.9.1920) kotitalo. Häntä pidettiin Suomen kokeneimpana lentäjänä. Muut kahdessa erillisessä turmassa menehtyneet olivat suomalaiset luutnantti Äly Rae Lemmitty Durchman ja vänrikki Carl-Erik Leijer sekä italialainen mekaanikko Carlo Riva. He olivat tuomassa Suomeen uhkarohkeasti suoraan Alppien yli kahta Italiasta ostettua Savoia-lentovenettä, jotka kuitenkin osoittautuivat heikkotekoisiksi. Näiden onnettomuuksien muistoksi syyskuun seitsemättä päivää pidetään edelleen Ilmavoimien vainajien muistopäivänä. Sanomalehti Keskisuomalainen on julkaissut aiheesta perusteellisen artikkelin.

Lue myös nämä

YouTube: Alakylän laavu, Kouvola, Finland

Myllypuron luontopolku, Kouvola, 28.12.2015

Myllypuron luontopolulla 28.9.2014

Niivermäen luontopolku

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri (Pohjois-Kymen Luonto): Hyviä retkikohteita

Parhaat ja huonoimmat kadunnimet: Kurvinpussi, Vuorimunkintie, Ritarinkierros vai Sotatie?