Arktisella alueella merijäätä ennätysvähän
 |
| Keskimääräinen ilman pintalämpötila pohjoisen napapiirin (66 astetta pohjoista leveyttä) pohjoispuolella tammi-marraskuussa vuosina 1948-2016. Päivitetty 2.12.2016. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: Zachary Labe. |
 |
| Arktisen alueen ilman lämpötilat (925 mbar, NCEP/NCAR, versio 1) leveyspiirin 70 astetta pohjoispuolella kuukausittain tammi-marraskuussa 1979-2016. Tarkastelujakson lämpimin ko. kuukausi = 1. Tarkastelujakson kylmin ko. kuukausi = 38. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: Zachary Labe. |
Kymmenen alhaisinta arktisen merijään laajuutta on mitattu viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Globaali merijään pinta-ala oli tämän vuoden helmikuussa pienempi kuin koskaan aiemmin satelliittimittausten aikakaudella. Vuodesta 1979 nykyhetkeen merijää on vähentynyt noin 80 neliökilometriä vuorokaudessa. Grönlannissa ennätyslämpötilat käynnistivät sulamiskauden tänä vuonna ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jo huhtikuussa, puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin.
Tänä vuonna arktisella alueella on mitattu vuodesta 1979 alkavan mittaushistorian lämpimimmät tammikuu, helmikuu, maaliskuu, syyskuu, lokakuu ja marraskuu. Sekä arktisen merijään laajuudessa että pinta-alassa onkin tänä vuonna tehty kuukausikohtaisia satelliittimittaushistorian minimiennätyksiä. Erityisesti marraskuussa merijäätä oli arktisella alueella selvästi ennätysvähän, mikä näkyy havainnollisesti tämän linkin diagrammista.
Globaalisti marraskuu 2016 oli vuodesta 1979 alkavien satelliittimittausten lämpimin marraskuu. Luotettavammat pintamittaukset eivät ole vielä marraskuun osalta käytettävissä.
Nerokkaat keksinnöt, jotka osoittautuivat ympäristöongelmiksi
"Peset fleecepusakan. Tuskin arvaat, että kuormitat vesistöä muovilla. Moni nerokas keksintö on ympäristölle ikävä yllätys." Näin alkaa Suomen Kuvalehden OHO-juttu "Tätä me ei otettu huomioon".
Konepesussa polyesteristä valmistetusta fleecetakista tai polyesterivuorillisesta vaatteesta pääsee pesuveteen jopa 250 000 kuidunpätkää. Vaikka jätevedenpuhdistamot suodattavatkin niistä suurimman osan, nyt niitä löytyy vesistöistä aina valtameristä Kallaveteen. Mikromuovit näyttävät keräävän mukaansa myös vesistöjen raskasmetalleja, jotka päätyvät ravintoketjuun.
Suomen Kuvalehden artikkeli käsittelee havainnollisesti myös DDT:tä, PCB:tä, freoneja, lääkkeitä, palonestoaineita ja triklosaania. Myös vasta viime aikoina yleiseen keskusteluun nousseet perfluoratut yhdisteet (PFC), joita käytetään esimerkiksi suksivoiteissa, vedenpitävissä ulkoiluvaatteissa, retkeilyvarusteissa, kenkien suojakyllästeissä ja teflonpinnoitteissa, ovat mukana jutussa.
Ilmastonmuutos, maapallon biodiversiteetin heikkeneminen ja kemikalisaatio ovat kaikki merkittäviä ongelmia, joista yhtäkään ei pitäisi unohtaa muiden kustannuksella.
MapAnt - Supertarkka Suomen nettikartta
Mikrobitti-lehti kertoo, että Maanmittauslaitoksen avoimesta kartta-aineistosta on tehty melkein koko Suomen kattava MapAnt-karttapalvelu, jonka tarkkuus on miltei suunnistuskarttojen luokkaa. Tarkimmillaan kartta on maastonmuotojen osalta paljon tarkempi kuin Retkikartta tai Karttapaikka. Kartan koko (resoluutio) on 150 gigapikseliä ja yksi pikseli vastaa maastossa noin 1,4 × 1,4 metrin aluetta. MapAnt on siis todella erinomainen karttapalvelu vanhojen tuttujen rinnalla käytettäväksi!
Lue myös nämä
Jonoon aseteltuna merissä oleva muovimäärä yltäisi 425 kertaa koko maapallon ympäri tai kahdesti kuuhun ja takaisin
Plastic Ocean - hätkähdyttävä dokumenttielokuva muovimeristä
Ennusteiden mukaan merissä olevien muovijätteiden paino ylittää kalojen painon vuoteen 2050 mennessä
Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones
Lintujen roskaruokaa: Muovijätteen määrä Tyynenmeren jätepyörteessä satakertaistunut
Muovijätetsunami myös Atlantilla!
Tupakantumpit ja muovijäte täyttävät meret
1 kommentti:
Vaatteiden mikrokuiduista on erinomainen artikkeli joulukuun 2016 Huili-lehdessä.
Lähetä kommentti