maanantai 26. joulukuuta 2016

Vuosikatsaus: Säävuosi 2016

Tammikuu: Merikarvialla Suomen mittaushistorian suurin vuorokauden lumisademäärä

Alakylä, Kouvola

Laajan zikavirusepidemian syyksi arvioitiin biologisten, ekonomisten ja ilmastollisten tekijöiden sopiva yhdistelmä. Keltakuumehyttynen saapui Brasiliaan 1980-luvun lopulla laivareittien mukana ja on kasvattanut populaatiotaan siitä lähtien. Talousongelmien vuoksi Brasilian julkinen terveydenhuolto on samaan aikaan heikentynyt. Tärkein tekijä kuitenkin lienee vuosien 2015-2016 lähes ennätyksellisen voimakas El Niño, joka toi alueelle mukanaan runsaasti hyttysten kaipaamaa kosteutta

Nasa, Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimuslaitos NOAA, Berkeley Earth, Japanin ilmatieteen laitos ja brittiläinen ilmatieteen laitos MetOffice olivat yksimielisiä siitä, että päättynyt vuosi 2015 oli globaalisti ennätyslämmin ja rikkoi jopa ennätysennätyksen. Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) mukaan vuonna 2015 tehtiin ennätyksiä sekä lämpötiloissa, hiilidioksidipitoisuudessa, merenpinnan korkeudessa että merten lämpösisällössä. Myös Kouvolassa vuosi oli mittaushistorian lämpimin.

Euroopassa 30 viime kesää olivat lämpimimmät yli 2000 vuoteen, ja 2000-luvun useat ennätyslämpimät vuodet sekä mittaushistorian lämpimin viiden vuoden jakso todettiin lähes mahdottomiksi ilman ihmiskunnan vaikutusta. Merenpinnan nousun tärkeimmäksi syyksi todettiin lämpölaajeneminen. Kansainvälinen 24 tieteilijän joukko esitti perusteluja sille, että antroposeenin eli ihmisen aikakauden voidaan todella sanoa alkaneen geologisestikin ajatellen, vaikkei tätä virallisesti olekaan vielä hyväksytty.

Nasan pitkäaikaisempiin pintamittauksiin perustuva GISS-aineisto maa- ja merialueet yhdistettyinä vahvisti tammikuun 2016 olleen vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian maailmanlaajuisesti ylivoimaisesti lämpimin tammikuu, 1,13 celsiusastetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1951-1980 keskiarvo. Samalla tammikuu rikkoi vasta joulukuussa tehdyn ennätyksen anomalialtaan (lämpötilapoikkeamaltaan verrattuna pitkäaikaiseen keskiarvoon 1951-1980) koko mittaushistorian lämpimimpänä kuukautena.

Myös Japanin ilmatieteen laitoksen ja NOAA:n mukaan tammikuu oli mittaushistorian globaalisti lämpimin tammikuu, ei kuitenkaan kaikista kuukausista anomalialtaan ennätyksellinen. Tammikuun ennätyksen kuukausikohtaisissa tilastoissa mahdollisti osaltaan se, että lämpötilat kohosivat poikkeuksellisen korkeiksi erityisesti normaalisti kylmillä arktisilla alueilla. Arktisten alueiden keskimääräinen lämpötila oli tammikuussa peräti noin 7,5 celsiusastetta yli pitkäaikaisen keskiarvon 1951-1980.

Tammikuussa tavanomaista kylmempää oli Pohjois-Meksikossa, Skandinaviassa ja Mongolian tienoilla Keski-Aasiassa. Osissa Länsi-Venäjää ja Keski-Aasiaa lämpötilat jäivät viisi astetta tavanomaisen alapuolelle. Suomessakin oli 4-7 astetta kylmempää kuin vuosina 1981-2010 keskimäärin, erityisesti maan etelä- ja keskiosissa.

Suomessa tammikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi, etelä- ja keskiosissa paikoin jopa harvinaisen kylmä. Anomalia (lämpötilapoikkeama verrattuna tavanomaiseen) oli pääosin 4-7 astetta. Kuukauden kolme ensimmäistä viikkoa olivat kylmiä, mutta tammikuun lopulla lauhtui huomattavasti. Koko talven laajin merijäätilanne koettiinkin jo varhain, 22. tammikuuta. Jäätä esiintyi silloin noin 110 000 neliökolometrin alueella. Terminen kevät alkoi joillakin rannikkopaikkakunnilla jo tammikuun lopulla.

Merikarvialla satoi lunta vuorokaudessa (perjantaiaamusta 8.1.2016 klo 8 lauantaiaamuun 9.1.2016 klo 8) peräti 73 cm, mikä on yhden vuorokauden aikana sataneen lumen koko Suomen mittaushistorian ennätys. Vielä torstaiaamuna lumipeitteen syvyys oli vain 2 cm, mutta perjantaina lunta oli jo 75 cm. Suuren lumisademäärän mahdollisti ns. meriefekti eli kylmän ilmamassan kulkeminen "lämpimän" (vielä sulan) Selkämeren yli. Lisäksi tarvittiin sopiva tuulen suunta, joka puhalsi kapean lumisadenauhan mantereelle juuri Merikarvian ja Siikaisten kohdalle.

Helmikuu: Nasan, NOAA:n ja Copernicus Climate Change Servicen mukaan anomalialtaan mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin

Lammassaari, Imatra

Zikavirus jatkoi leviämistään. Välillä lasten pienipäisyyden aiheuttajaksi väläyteltiin viruksen sijaan juomaveteen lisättyä hyönteismyrkkyä.

Helmikuussa globaali merijään pinta-ala oli pienempi kuin koskaan aiemmin satelliittimittausten aikakaudella. Vuodesta 1979 nykyhetkeen merijää on vähentynyt noin 80 neliökilometriä vuorokaudessa.

Lauantaina 20. helmikuuta Winston-syklonin tuulennopeudeksi Fidžin saaristovaltioon kuuluvan Koro-saaren päällä arvioitiin satelliittihavaintojen perusteella noin 295 km/h. Näin Winston on yhdessä vuoden 1959 Joan-taifuunin ja vuoden 1935 suuren Labor Day -myrskyn kanssa mittaushistorian toiseksi voimakkain luotettavien tietojen mukaan maa-alueelle rantautunut trooppinen sykloni ja mittaushistorian voimakkain eteläisen pallonpuoliskon myrsky. Tiettävästi vain vuoden 2013 Haiyan-supertaifuuni Filippiineillä on saapunut maalle voimakkaampana.

Venäjän hydrometeorologisen keskuksen mukaan talvi (joulukuu-helmikuu) oli mittaushistorian lämpimin Venäjän lisäksi myös ainakin Yhdysvalloissa, Euroopassa ja koko arktisella alueella. Mittaushistorian toiseksi lämpimin talvi (verrattuna tavanomaiseen kyseisellä alueella) koettiin Kanadassa, kolmanneksi lämpimin Intiassa. Helmikuu oli pohjoisella pallonpuoliskolla mittaushistorian lämpimin koko siltä ajalta, jolta on olemassa säännöllisiä havaintoja.

Helmikuussa arktiset alueet olivat paikoin jopa yli 16 celsiusastetta tavanomaista lämpimämpiä. Lämpötilat nousivat kesäkuulle tyypillisiin lukemiin hieman nollan yläpuolelle. Norjan Huippuvuorilla lämpötila pysytteli talven ajan keskimäärin noin 10 astetta tavanomaisen yläpuolella.

Nasan mukaan helmikuu ja talvi olivat globaalin mittaushistorian ylivoimaisesti lämpimimmät. Helmikuu oli viides peräkkäinen ennätyskuukausi ja mittaushistorian kaikista kuukausista anomalialtaan (verrattuna ko. kuukauden tavanomaisiin lämpötiloihin) lämpimin. Mittaushistorian helmikuuhun 2016 mennessä mitatuista 1622 kuukaudesta mikään muu ei siis ollut niin epätavallisen lämmin kuin helmikuu 2016. Tammikuun 2007 anomaliaennätys +0,97 astetta oli voimassa pitkään, kunnes sen ylittivät lokakuu 2015 (+1,07 astetta), joulukuu 2015 (+1,10 astetta), tammikuu 2016 (+1,11 astetta) ja helmikuu 2016 (+1,33 astetta). Helmikuu ei kuitenkaan ollut mittaushistorian absoluuttisesti lämpimin kuukausi.

Myös Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan helmikuu ja koko talvi olivat globaalisti selvästi mittaushistorian lämpimimmät. Japanilaisessakaan datassa helmikuu ei kuitenkaan aivan ollut anomalialtaan koko mittaushistorian lämpimin kuukausi, vaan tämä ennätys jäi joulukuulle 2015.

Sen sijaan NOAA:n mukaan helmikuussa "kaikki ja kaikkialla oli ennätyksellistä". Helmikuu oli mittaushistorian anomalialtaan kaikista kuukausista lämpimin ja kymmenes peräkkäinen kuukausi, jolloin kuukausikohtainen mittaushistorian lämpöennätys meni uusiksi. Sekä helmikuu että pohjoisen pallonpuoliskon talvi olivat globaalisti mittaushistorian lämpimimmät kaikilla mittareilla: maa- ja merialueet yhdistettyinä tai erikseen sekä pohjoinen ja eteläinen pallonpuolisko yhdistettyinä tai erikseen. Arktisen merijään laajuus oli helmikuussa ennätyspieni jo toista kuukautta peräkkäin.

Sarkola, Kouvola

Helmikuu oli myös Suomessa laajalti harvinaisen lauha, Itä-Suomessa jopa 6-7 astetta tavanomaista lauhempi. Myös koko talvi (joulu-helmikuu) oli Suomessa kylmästä ja kuivasta tammikuusta huolimatta lauha sekä sateinen. Suomen keskivaiheilla oli jopa ennätyksellisen sateista.

Helmikuu oli Suomen mittaushistorian toiseksi sateisin helmikuu tarkasteltuna vuodesta 1961 alkaen. Sateisempaa on ollut vain helmikuussa 1990. Kouvolan Anjalassa helmikuun sademääräksi mitattiin 131,6 millimetriä, mikä on Suomen tilastohistorian helmikuun ennätys. Lukemassa ovat mukana helmikuun alkupuolen runsaat vesisateet ja vedeksi muutettuna kuukauden loppupuolen runsaat lumisateet. Lumensyvyys Anjalassa oli kuukauden lopulla 46 senttimetriä. Kun ennätyksiä tarkastellaan millimetrin tarkkuuteen pyöristettyinä, uusi Suomen helmikuun sade-ennätys on siis 132 millimetriä.

Maaliskuu: Korallit haalistuneet ja pohjoinen pallonpuolisko hetkellisesti kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

Pohjoinen pallonpuolisko saavutti maaliskuun alussa hetkellisesti kahden asteen lämpenemisrajan verrattuna esiteolliseen aikaan.

Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan maaliskuu oli globaalisti ylivoimaisesti lämpimin maaliskuu 125-vuotisessa mittaushistoriassa. Nasan mukaan tammi-maaliskuun jakso oli mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimin tammi-maaliskuu ja maaliskuu mittaushistorian 1623 kuukaudesta anomalialtaan (eli poikkeamaltaan verrattuna tavanomaiseen) toiseksi lämpimin. Erityisen voimakkaasti lämpimyys näkyi maapallon pohjoisosissa. NOAA:n mukaan Alaskassa vuoden 2016 sata ensimmäistä päivää olivat ennätyslämpimät ja maaliskuu globaalisti anomalialtaan koko mittaushistorian lämpimin kaikista kuukausista.

Korallimerellä Australian Ison valliriutan (Suuren valliriutan) alueella merivesi oli maaliskuussa noin asteen verran lämpimämpää kuin tavanomaisesti. Liian korkeassa lämpötilassa värikkäät korallit vaalenevat (haalistuvat). Peräti 93 % Ison valliriutan koralleista olikin vaalentunut.

Maaliskuu oli Suomessa kuiva, lauha ja kahdesta neljään astetta keskimääräistä lämpimämpi. Lumi oli maaliskuun lopussa sulanut etelä- ja länsirannikolta. Suomen keskiosassa lumensyvyys oli harvinaisen pieni, 20–40 cm keskiarvojen alapuolella. Terminen kevät alkoi Suomen lounaisosassa maaliskuun ensimmäisellä viikolla.

Kellojen siirtäminen kesäaikaan täytti sata vuotta.

Huhtikuu: Harvinaisia lämpötiloja Grönlannissa, Suomessa ja Kaakkois-Aasiassa

Alakylä, Kouvola

Grönlannissa mitattiin lämpöennätyksiä ja sulamiskausi käynnistyi poikkeuksellisen varhain.

Kaakkois- ja Etelä-Aasiaa koetteli raju helleaalto. Intian Titlagarhissa lämpötilaksi mitattiin 48,5 astetta, joka on korkein luotettava huhtikuinen lukema koko Intian mittaushistoriassa. Kambodžan uudeksi mittaushistorian kaikkien kuukausien ennätyslämpötilaksi saatiin 42,6 astetta. Pohjoisnaapuri Laosissa puolestaan uudeksi koko mittaushistorian ennätykseksi mitattiin 42,3 astetta. Myös kymmenet Thaimaan sääasemat sivusivat tai tekivät lämpöennätyksiä. Huhtikuussa lämpötila Thaimaassa ylitti 40 astetta joka päivä.

Maailman sääennätystilastoja päivittävän meteorologi Maximiliano Herreran mukaan Kaakkois-Aasian helleaalto oli samankaltainen kuin vuosina 1960, 1983 ja 1998, mutta "kestoltaan, voimakkuudeltaan ja vaikutusalueeltaan se oli ehdottomasti Thaimaan, Laosin ja Kambodžan voimakkain helleaalto".

Huhtikuu oli mittaushistorian globaalisti lämpimin huhtikuu sekä Nasan, Japanin ilmatieteen laitoksen, NOAA:n että Berkeley Earthin mukaan.

Suomessa huhtikuu oli suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi, itärajalla jopa harvinaisen lämmin. Sademäärät nousivat jopa kaksinkertaisiksi tavanomaiseen verrattuna.

Suomen ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä oli jo 17. huhtikuuta.

Toukokuu: Pohjois-Amerikassa ennätysvähän lunta, Kanadassa maastopalot, Intiassa koko mittaushistorian lämpöennätys 

Jokelanjoki, Kouvola

Kanadassa Albertan Fort McMurrayssa lähes 90 000 ihmistä evakuoitiin 7500 hehtaaria laajan metsäpalon tieltä poikkeuksellisen varhaisen helleaallon aikana.

Intiassa tehtiin koko mittaushistorian kuumuusennätys, kun Rajasthanin osavaltioon kuuluvassa Phalodissa mitattiin +51,0 celsiusastetta. Aiempi Intian lämpöennätys oli +50,6 astetta.

Pohjois-Amerikan arktisella alueella keväinen lumipeitteen laajuus oli mittaushistorian (satelliittimittaukset vuodesta 1967) pienin, toukokuussa alle neljä miljoonaa neliökilometriä.

NOAA:n ja Nasan tilastoissa toukokuu ja pohjoisen pallonpuoliskon kevät (maalis-toukokuun jakso) olivat globaalisti mittaushistorian lämpimimmät. Myös Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan kevät oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin, mutta toukokuu oli "vain" toiseksi lämpimin.

Toukokuussa Suomessa oli kuusi hellepäivää. Toukokuun ja koko kevään keskilämpötilat olivat paikoin ennätyksellisen korkeita. Toukokuun keskilämpötila oli isossa osassa Suomea 3-5 astetta tavanomaista korkeampi. Noin 20 säähavaintoasemalla tehtiin toukokuun koko mittaushistorian keskilämpötilaennätys. Kevät (maalis-toukokuu) oli Itä- ja Pohjois-Suomessa laajalti poikkeuksellisen tai jopa ennätyksellisen lämmin. Anomalia (poikkeama verrattuna tavanomaiseen) oli 2-3 astetta. Länsi-Suomessa anomalia jäi hieman alle kahteen asteeseen.

Kesäkuu: Helsingissä mittaushistorian suurin sademäärä

Rihmakuru

NOAA:n mukaan kesäkuu oli 14. peräkkäinen globaalisti ennätyslämmin kuukausi, kun verrataan kunkin kuukauden maailmanlaajuista maa- ja merialueiden yhdistettyä lämpötilaa vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian ko. kuukausien lämpötiloihin. Koskaan aiemmin 137-vuotisessa mittaushistoriassa ei ollut havaittu näin pitkää ennätyslämpimien kuukausien putkea. Myös Berkeley Earthin ja Nasan mukaan sekä kesäkuu 2016 että vuoden ensimmäinen puolisko olivat globaalisti ennätyslämpimät, kun katsotaan maa- ja merialueita yhdistettyinä.

Kesäkuussa Suomessa oli 11 hellepäivää. Kuukauden korkein lämpötila 28,6 astetta mitattiin Turun Artukaisessa 2. kesäkuuta ja usein lämpimän Kouvolan Anjalassa 26. kesäkuuta. Etelä- ja keskiosissa kuukauden keskilämpötila oli vajaan asteen tavanomaista korkeampi, pohjoisessa lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Muutamat rankkasadepäivät nostivat kesäkuun tavanomaista sateisemmaksi. Helsingin Kaisaniemessä mitattiin noin 170-vuotisen sademittaushistorian suurin kyseisen sääaseman kesäkuun sademäärä (140,4 mm).

Heinäkuu: Todelliselta lämpötilaltaan mittaushistorian globaalisti kaikista kuukausista lämpimin

Padasjoki

Kuwaitissa (Mitribah) mitattiin helleaallon aikana 21. heinäkuuta 2016 lämpötilaksi 54,0 celsiusastetta. Maailman ilmatieteen järjestö WMO selvittää yhä lukeman luotettavuutta. Mikäli se osoittautuu oikeaksi, kyseessä lienee Aasian koko mittaushistorian uusi lämpöennätys, joka julkaistaan WMO:n tilastoissa.

Lähes samaan lukemaan päästiin Irakissa (Basrah) päivää myöhemmin eli 22. heinäkuuta, jolloin siellä mitattiin 53,9 astetta. Tämäkin vielä vahvistamaton tulos ylittää Aasian aiemman lämpöennätyksen 53,5 astetta, joka mitattiin Pakistanissa (Mohenjo-Daro) 26. toukokuuta 2010.

Japanin ilmatieteen laitoksen, Nasan ja NOAA:n mukaan heinäkuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin heinäkuu. Se lienee ollut myös koko 137-vuotisen mittaushistorian absoluuttisesti lämpimin kuukausi kaikista kuukausista, vaikka kuukausikohtainen anomalia ei olekaan kaikista kuukausista suurin. Tämä johtuu siitä, että suurin osa maapallon maa-alueesta on pohjoisella pallonpuoliskolla. Maa-alueilla, jotka lämpenevät ja viilenevät vain ohuesta pintaosasta, lämpötilat vaihtelevat voimakkaammin kuin merissä. Siksi pohjoisen pallonpuoliskon kesäaikaan (heinä-elokuussa) absoluuttiset globaalit keskilämpötilat ovat aina nelisen astetta korkeampia kuin tammi-helmikuussa. Tämä on myös syy siihen, miksi kuukausien lämpimyyttä tai kylmyyttä on havainnollisempi tarkastella anomalioina kuin kuukausien absoluuttisina lämpötiloina.

Heinäkuussa Suomessa oli 16 hellepäivää. Utsjoen Kevolla 23. heinäkuuta mitattu 29,1 astetta oli Suomen koko kesän korkein lämpötila. Viimeksi alle 30 asteen on jääty vuosina 2008 ja 2009. Kuukausi oli tavanomaista lämpimämpi Suomen länsirannikolla ja pohjoisosassa sekä Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Muualla Suomessa keskilämpötila oli lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja tai hieman niiden alapuolella. Tavanomaiseen verrattuna lämpimintä oli Itä-Lapissa ja Koillismaalla, joissa heinäkuu oli paikoin yli 2 astetta normaalia lämpimämpi.

Elokuu: Todelliset globaalit lämpötilat yllättäen vielä elokuussakin lähes samat kuin heinäkuussa, lämpötila-anomalia heinäkuutakin suurempi

Parikkala

Meriveden pintalämpötila oli Barentsinmerellä ja Tšuktšimerellä sekä Grönlannin itä- ja länsirannikoilla elokuussa viisi astetta vertailukauden 1982-2010 lämpötilaa korkeampi.

Vaikka elokuu olikin anomalialtaan (poikkeamaltaan verrattuna tavanomaiseen) globaalisti mittaushistorian lämpimin elokuu ja vaikka elokuun anomalia olikin heinäkuuta korkeampi, absoluuttisissa lämpötiloissa elokuu jäi Berkeley Earthin ja Copernicus Climate Change Servicen mukaan mittaushistorian kaikkien kuukausien joukossa toiseksi lämpimimmäksi kuukaudeksi. Jos katsotaan absoluuttisia lämpötiloja eikä anomalioita, heinäkuu 2016 on siis koko mittaushistorian tähän mennessä lämpimin yksittäinen kuukausi.

Nasan mukaan elokuu näyttäisi kuitenkin hieman yllättäen olleen absoluuttisilta lämpötiloiltaan likimain yhtä lämmin kuin heinäkuu. Vuoden 2016 heinäkuu ja elokuu lienevätkin vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian kaikista kuukausista todellisilta lämpötiloiltaan (ei anomalioiltaan) lämpimimmät. Myös pohjoisen pallonpuoliskon kesä (kesä-elokuu) oli Nasan mukaan globaalisti mittaushistorian lämpimin kesä-elokuun jakso.

Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan pohjoisen pallonpuoliskon kesä eli kesä-elokuun kolmen kuukauden jakso oli vuonna 2016 globaalisti ehkä koko vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian lämpimin. Kun mittaustarkkuuden rajat otetaan huomioon, tulos on kuitenkin lähes sama kuin vuosi sitten. Kesät 2016 ja 2015 erottuvatkin melko selvästi aiemmista kesistä.

Maapallon luonnonvarojen ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä oli jo 8. elokuuta, aiemmin kuin koskaan ennen. Ihmiskunta oli siis vain hieman yli seitsemässä kuukaudessa käyttänyt kaikkia maapallolla vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja.

Elokuu ja myös koko kesä (kesä-elokuu) olivat Suomessa monin paikoin varsin sateisia ja lämpötiloiltaan melko tavanomaisia. Kesämyrskyksi harvinaisen voimakkaan Rauli-myrskyn puuskat aiheuttivat varsinkin Keski-Suomessa laajoilla alueilla sähkökatkoksia 27. elokuuta. Elokuussa Suomessa oli kaksi hellepäivää. Kesä-elokuu oli ennätyssateinen Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla sekä Lapissa. Kesän keskilämpötila oli isossa osassa Suomea hieman tavanomaista korkeampi, selvimmin Itä-Lapissa, jossa pitkäaikainen keskiarvo ylittyi noin asteella.

Syyskuu: Suomessa tavanomaista lämpimämpää ja kuivempaa, globaalisti mittaushistorian lämpimin 12 kuukauden jakso päättyi

Porvoo

Syyskuu oli mittaushistorian lämpimin syyskuu Copernicus Climate Change Servicen, Berkeley Earthin ja Nasan mukaan. Sen sijaan Japanin ilmatieteen laitoksen ja NOAA:n mukaan tämän vuoden syyskuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.

Elokuusta 2015 syyskuuhun 2016 jokainen kuukausi oli Copernicus Climate Change Servicen mukaan koko mittaushistorian lämpimin ko. kuukausi. Globaalisti vuoden jakso lokakuun 2015 alusta syyskuun 2016 loppuun oli koko mittaushistorian tähän mennessä lämpimin kaikista 12 peräkkäisen kuukauden jaksoista.

Kouvola

Suomessa syyskuu oli 1-2 astetta (Luoteis-Lapissa jopa 2-4 astetta) tavanomaista lämpimämpi. Sadepäiviä oli Suomen etelä- ja länsiosissa paikoin poikkeuksellisen niukasti.

Lokakuu: Grönlannissa ennätyslämmintä, Suomessa ennätyskuivaa

Rokua

Osissa Grönlantia lokakuu oli ennätyslämmin. Monilla sääasemilla mitattiin historian korkein lokakuun keskilämpötila. Esimerkiksi Daneborgissa keskilämpötila oli vuodesta 1958 alkavan mittaushistorian korkein, 7,4 astetta lämpimämpi kuin lokakuiden 1981-2010 keskilämpötila. Grönlannin jäätikön huipulla (Summit) lämpötila oli vuodesta 1991 alkavan mittaushistorian lämpimin, 7,3 astetta tavanomaista lämpimämpi (-24,3 astetta, tavanomaisesti -31,6 astetta). Tasiilaqissa lämpötila oli vuodesta 1895 alkavan mittaushistorian lämpimin, 4,2 astetta tavanomaista lämpimämpi.

Tammi-lokakuun jakso oli NOAA:n mukaan globaalisti mittaushistorian lämpimin maa-alueilla, merialueilla ja nämä yhdistettyinä sekä pohjoisella pallonpuoliskolla, eteläisellä pallonpuoliskolla että globaalisti. Lokakuussa 2016 maa- ja merialueiden yhdistetty globaali lämpötila oli koko mittaushistorian lokakuiden lämpötilastoissa jaetulla kolmannella sijalla.

Lokakuussa yhteenlaskettu koko Suomen sademäärä oli ennätyksellisen pieni (tilastointi vuodesta 1961). Sääasemakohtaisia kuivuusennätyksiä tehtiin sekä lännessä että pohjoisessa. Keskilämpötila oli Etelä- ja Keski-Suomessa noin asteen tavanomaista viileämpi, mutta Lapissa oli 1–2 astetta tavanomaista lämpimämpää.

Marraskuu: Artktisen merijään laajuus ennätyspieni, Huippuvuorilla ennätyslämmintä

Maanantaina 14. marraskuuta nähtiin superkuu. Viimeksi kuu on ollut kiertoradallaan näin lähellä maapalloa täysikuun aikaan vuonna 1948. Seuraavan kerran tämä tapahtuu marraskuussa 2034.

Huippuvuorilla oli nyt ollut 73 kuukautta peräkkäin tavanomaista lämpimämpää ja vuodesta 2016 tulee yli satavuotisen mittaushistorian lämpimin. Koskaan aiemmin ei myöskään ole mitattu yhtä voimakasta ikiroudan sulamista.

Arktisen merijään minimilaajuus oli lokakuun 2016 puolivälistä marraskuun lopulle vuodesta 1979 alkaneiden satelliittimittausten pienin ja 28 prosenttia alle vuosien 1981-2010 lokakuiden keskiarvon.

Copernicus Climate Change Servicen mukaan marraskuun globaali keskilämpötila oli juuri ja juuri viime vuoden ennätyslämmintä marraskuuta korkeampi. Kesäkuuta 2016 lukuun ottamatta jokainen kuukausi lokakuusta 2015 marraskuuhun 2016 oli globaalisti anomalialtaan lämpimämpi kuin mittaushistorian siihen asti anomalialtaan lämpimin kuukausi (tammikuu 2007, anomalia 0,54 astetta).

Nasan ja Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan marraskuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Japanin ilmatieteen laitoksen ja NOAA:n mukaan pohjoisen pallonpuoliskon syksy eli syys-marraskuun kolmen kuukauden jakso oli tänä vuonna globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin. NOAA:n mukaan marraskuu 2016 oli "vasta" viidenneksi lämpimin marraskuu.

NOAA:n mukaan tammi-marraskuu 2016 on ollut mittaushistorian lämpimin ko. kuukausien jakso, kun tarkastellaan
-maa- ja merialueita globaalisti (+0,94 ± 0,16 astetta tavanomaista lämpimämpi),
-maa- ja merialueita vain pohjoisella pallonpuoliskolla (+1,13 ± 0,16 astetta tavanomaista lämpimämpi),
-maa- ja merialueita vain eteläisellä pallonpuoliskolla (+0,75 ± 0,16 astetta tavanomaista lämpimämpi),
-maa-alueita globaalisti (+1,43 ± 0,16 astetta tavanomaista lämpimämpi),
-maa-alueita vain pohjoisella pallonpuoliskolla (+1,58 ± 0,18 astetta tavanomaista lämpimämpi),
-maa-alueita vain eteläisellä pallonpuoliskolla (+1,04 ± 0,13 astetta tavanomaista lämpimämpi),
-merialueita globaalisti (+0,76 ± 0,17 astetta tavanomaista lämpimämpi),
-merialueita vain pohjoisella pallonpuoliskolla (+0,86 ± 0,17 astetta tavanomaista lämpimämpi) tai
-merialueita vain eteläisellä pallonpuoliskolla (+0,69 ± 0,17 astetta tavanomaista lämpimämpi).

Kaikissa kuudessa maanosassa tammi-marraskuu 2016 sijoittuu mittaushistorian neljän lämpimimmän tammi-marraskuun joukkoon. Pohjois-Amerikan tammi-marraskuun keskilämpötila oli vuodesta 1910 alkavan mittaushistorian korkein. Ainoa ennätyskylmä alue oli tammi-marraskuussa Drakensalmen itäpuolella Antarktiksen niemimaan lähellä.

Suomessa syksy (syys-marraskuu) oli lämpötiloiltaan lähellä tavanomaista etelä- ja keskiosassa, Lapissa kuitenkin oli 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää, Keski- ja Pohjois-Lapissa paikoin jopa harvinaisen lämmintä (keskimäärin yhtä lämmin syksy toistuu korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa). Syksy myös oli suuressa osassa Suomea tavanomaista kuivempi.

Marraskuun keskilämpötila oli Etelä- ja Keski-Suomessa noin asteen tavanomaista alempi, mutta Pohjois-Lapissa se oli asteen tavanomaista korkeampi. Marraskuun alkupuolella Suomessa vallitsi harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen kylmä pohjoisen ja idän välinen ilmavirtaus. Lumipeite kohosi Suomen etelä- ja itäosassa paikoin 20–30 senttimetriin. Kuukauden loppupuoliskolla Suomessa kuitenkin vallitsi lauha lounainen ilmavirtaus, joten lumiraja siirtyi Pohjois-Pohjanmaalle saakka.

Joulukuu: Arktinen alue poikkeuksellisen lämmin, merijäätä edelleen ennätysvähän ja koko vuodesta näyttää tulevan mittaushistorian lämpimin vuosi

Vuonna 2016 keskimääräinen ilman lämpötila on ollut arktisella alueella mittaushistorian korkein. Vuodesta 1900 lähtien nousua on tapahtunut 3,5 celsiusastetta. Arktisen alueen lämpeneminen jatkuu noin kaksinkertaisella nopeudella muuhun maapalloon verrattuna.

Mikäli joulukuu 2016 on globaalisti yli 0,25 astetta lämpimämpi kuin 1900-luvun joulukuiden keskiarvo, koko vuodesta tulee NOAA:n mukaan mittaushistorian lämpimin vuosi (tai vähintäänkin yhtä lämmin kuin tähänastinen ennätysvuosi 2015). Viimeisin kuukausi, jolloin anomalia (poikkeama verrattuna tavanomaiseen) ei ole ylittänyt 0,25 astetta, on marraskuu 2000.

Brittiläinen ilmatieteen laitos MetOffice ennusti vuosi sitten, että vuodesta 2016 tulee 0,84 celsiusastetta (0,72-0,96 astetta) lämpimämpi kuin aikavälin 1961-1990 keskiarvo. Tämä näyttää sattuvan hyvin yhteen tammi-lokakuun globaaleihin lämpötilahavaintoihin, joiden mukaan vertailukauden keskilämpötila ylittyi 0,86 ± 0,1 asteella.

MetOffice julkaisi ennusteensa, jonka mukaan vuodesta 2017 tulee hyvin lämmin. Ennätyslämmintä siitä ei kuitenkaan tule, koska vaikuttamassa ei ole lämmittävää El Niñoa samoin kuin vuosina 2015-2016. Ennusteen mukaan vuoden 2017 globaali keskilämpötila tulee olemaan noin 0,75 celsiusastetta (0,63-0,87 astetta) korkeampi kuin aikavälin 1961-1990 keskiarvo (14,0 astetta) ja 0,44 celsiusastetta (0,32-0,56 astetta) korkeampi kuin aikavälin 1981-2010 keskiarvo (14,3 astetta).

Näin vuodesta 2017 voi tulla mittaushistorian kolmanneksi lämpimin vuosi, mutta se tuskin yltää ennätyslämpimien vuosien 2015 ja 2016 tasolle. Mahdollisten suurten tulivuorenpurkausten vaikutusta ennusteessa ei ole otettu huomioon.

Kaikki tämän blogitekstin kuvat ovat eri puolilta Suomea vuoden 2016 siltä kuukaudelta, jonka kohdalla kuvat ovat. Kuvannut Jari Kolehmainen.

Lue myös nämä

Tammi-marraskuun jakso oli globaalisti mittaushistorian lämpimin kaikilla mittareilla

Maapallon kupoli kuumenee: Mittaushistorian lämpimimmän vuoden kuusi hätkähdyttävää kuvaa, joista valtamedia vaikenee

Vuosikatsaus: Säävuosi 2015

Vuosikatsaus: Säävuosi 2014

Vuosikatsaus: Säävuosi 2013

Vuosikatsaus: Säävuosi 2012

3 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Hyvä vuosikatsaus Jari sinulta taas kerran. Itse ennustan vuoden 2017 olevan n. +0,25C..0,3C tavallista lämpöisempi UAH-satelliitissa, tai RSS.

t.peikko

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitos kommentistasi. Hyvää uutta vuotta 2017!

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kannattaa ehdottomasti lukea myös meteorologi Joanna Rinteen katsaus säävuoteen 2016 Forecan blogista.