 |
| Maapallon eri alueiden lämpötilat helmikuussa 2017 verrattuna tavanomaiseen. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for February 2017, published online March 2017, retrieved on March 24, 2017. |
Kun tarkastellaan maa- ja merialueita yhdistettyinä, NOAA:n mukaan helmikuu 2017 oli 138-vuotisen mittaushistorian toiseksi lämpimin helmikuu (heti viime vuoden helmikuun jälkeen) sekä pohjoisella pallonpuoliskolla, eteläisellä pallonpuoliskolla että globaalisti molemmat pallonpuoliskot yhdistettyinä.
Historialliseksi tämän vuoden helmikuun kuitenkin tekee Suomen Ilmatieteen laitoksen mukaan se, että helmikuu oli ensimmäinen kuukausi, jolloin missään koko maapallolla ei kuukauden aikana keskimäärin ollut huomattavasti tavanomaista kylmempää ("much cooler than average" tai "record coldest").
NOAA:n mukaan heinäkuu 2016 on maa- ja merialueiden yhdistettyjä absoluuttisia lämpötiloja (ei anomalioita) tarkasteltaessa koko mittaushistorian kaikista 1 646 kuukaudesta lämpimin. Silloinkin kuitenkin maapallolla oli yksittäisiä tutkimusruutuja, joiden alueella kuukauden keskimääräinen lämpötila oli huomattavasti tavanomaista kylmempi tai jopa ennätyskylmä.
Maaliskuu 2016 puolestaan on anomalialtaan (eli poikkeamaltaan verrattuna tavanomaiseen ko. kuukauden lämpötilaan) koko mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin. Tuolloinkin maapallolla oli alueita, joilla kuukauden keskimääräinen lämpötila oli huomattavasti tavanomaista kylmempi tai jopa ennätyskylmä.
NOAA:n mukaan helmikuu oli 2017 mittaushistorian kaikista kuukausista anomalialtaan seitsemänneksi lämpimin. Viimeksi näin suuri anomalia on mitattu huhtikuussa 2016. Helmikuu 2017 oli 41. peräkkäinen helmikuu ja kaikista kuukausista 386. peräkkäinen kuukausi, jolloin globaali keskilämpötila ylitti 1900-luvun ko. kuukauden keskilämpötilan. Maa- ja merialueet yhdistettyinä helmikuun keskilämpötila on noussut vuodesta 1880 nykypäivään keskimäärin 0,07 celsiusastetta vuosikymmenessä. Vuodesta 1980 alkaen keskimääräinen nousunopeus on ollut noin 0,14 astetta vuosikymmenessä.
Kun tarkastellaan maa- ja merialueita yhdistettyinä, NOAA:n mukaan myös pohjoisen pallonpuoliskon talviaika (joulu-helmikuun jakso) oli mittaushistorian toiseksi lämpimin joulu-helmikuu (heti viime vuoden vastaavan ajanjakson jälkeen) sekä pohjoisella pallonpuoliskolla, eteläisellä pallonpuoliskolla että globaalisti molemmat pallonpuoliskot yhdistettyinä. Maa- ja merialueet yhdistettyinä myös joulu-helmikuun keskilämpötila on noussut vuodesta 1880 nykypäivään keskimäärin 0,07 celsiusastetta vuosikymmenessä. Vuodesta 1980 alkaen keskimääräinen nousunopeus on ollut noin 0,14 astetta vuosikymmenessä.
Lue myös nämä
WMO hetki sitten: Vuonna 2016 lukuisia sää- ja ilmastoennätyksiä ilmastonmuutoksen ja El Niñon yhteisvaikutuksena
Koko 125-vuotisen mittaushistorian neljästä globaalisti lämpimimmistä talvesta kolme on koettu viimeisimmän kolmen vuoden aikana
5 kommenttia:
Jopa. Katseli juuri videolta pätkän ohjelmaa 'Nansenin jäljillä', osaa kaksi kait. ilmeisen tuore ohjelma. Kaksi uuden ajan veikkoa kulki ikään kuin Nansenin jalanjäljissä. Veikot kohtasi Frans Josefin maan vesillä avovesiä, joten kanootit oli tosi tarpeeseen. Ja kas kummaa, näin oli Nansenille ja kumppanilleen. Tietenkin jos on uskominen Nansenin tai hänen kumppaninsa kertomisisiin. Hehän kertoivat ajasta oliko jossain v. 1896 tms.
Kummallista. Oliko siis Frans Joosefin maan merijäätilanne samanlainen jo silloin Nansenin aikaan kuin nyt. Ei voi olla totta, kun nytkin ollaan niin järkyttyneen greenpeaceläisen kauhistuneita vaikkapa naapurisaariston, Huippuvuoriston jäiden 'kadosta', kun löytyy avovettä. Kun on avovettäkin. Herra itse jestas sentään. Luojan luoma maailma muuttuu. Meidän pakanain toimesta.
Nansenin kirja, oliko se nimeltään 'Yön ja jään matka' oli lapsuuteni/nuoruuteni merkittävimpiä lukukokemuksia. Ehkä vielä joskus löydän ja luen hänen kumppaninsakin kirjan.
Frans Joosefin maa sijaitsee Barentsinmerellä (Barentsinmeren, Karanmeren ja Jäämeren kolmiossa). Tuota ei tarvitse ihmetellä, oliko jäätilanne nykyisenkaltainen jo Nansenin retkikunnan (1893-1896) aikoihin. Frans Joosefin maallahan he viettivät talven 1895-1896, kunnes pääsivät jatkamaan matkaa kesällä 1896. Ihmetellä ei tarvitse siksi, että asiasta on aivan tuoretta tutkimustietoa.
Artikkelissa A DATABASE FOR DEPICTING ARCTIC SEA ICE VARIATIONS BACK TO 1850 (Geographical Review 107 (1): 89–107, January 2017) on selvitetty merijäätilannetta mm. juuri tuolta alueelta. Esimerkiksi kyseiseltä Barentsinmereltä on diagrammi jään laajuuden vaihtelusta alkaen vuodesta 1850. Tiivistelmä tuloksista löytyy CarbonBriefista.
Johtopäätökset ovat selvät. Merijäätä ei ole tutkimusjakson aikana ollut milloinkaan aiemmin niin vähän kuin nyt. Lisäksi merijään sulaminen viime vuosina on ollut ennen näkemättömän nopeaa.
Ei siis tarvitse kummastella, kun lukee tutkimuksia. Hiilidioksidipäästöillä on melkoinen voima. :-)
Mukavaa viikonlopun jatkoa toivotellen,
Jari
Sanot Jari: "Merijäätä ei ole tutkimusjakson aikana ollut milloinkaan aiemmin niin vähän kuin nyt. Lisäksi merijään sulaminen viime vuosina on ollut ennen näkemättömän nopeaa."
Näin varmastikin. Eli tämän Pienen Jääkauden jälkeisen ajan palautumisjakson, eli ao. mittausjakson aikana ei varmastikaan ole jäätä ollut näin vähän Arktksella. Olet varmaan huomannut, etten ole koskaan epäilly, ollut skeptinen ilamsatonmuutoksiin nähden. Sinä, Jari olet ollut paljonkin skeptisempi Vaikkaps Keskiajan lämpökauteen nähden. ;-))
Edelleen sanot:
"Johtopäätökset ovat selvät. ... Ei siis tarvitse kummastella, kun lukee tutkimuksia. Hiilidioksidipäästöillä on melkoinen voima."
Palaa tähän johtopäätöksien selvyyteen ja hiilidioksidin ripaukselliseen voimaan muutamien pohjustavien huomioiden jälkeen.
Ensisijaisesti minun pitikin sanoa, että kiva, että tuli nyt ensimmäinen todellinen globaali lämpöennäys. Näet aikaisemmathan on siis olleet vain osittaisia, 'aluellisia' tai muuten rajattuja. Kuten sanoit Keskiajan Lämpökaudenkin olleen, kun ei ole koko maapallolta yhteneväisiä lämpötuloksia. Tai kun annat ymmärtää, että 1930-40 luvun lämmöt olisi olleet vain paikallisia erikoisuuksia. Ja nämä ihan ilman hiilidioksiidi-dopinkia.
Tähän astihan on ollut että esim. kun on puhuttu Arktikan sulamisesta, niin Antarktikan jäät on puolestaan hiponeet tunnettuja ennätyksiä. Jne. Eli oliko ne edes todisteita mistään, kun ne oli osittaisia, alueellisia, ei täysglobaaleja?
Mutta hyvä siis että kerrankin, ensi kertaa saatiin todellinen globaali lämpöennätys. Tämä lupaa hyvää. Jospa se jääkausi lopultakin loppuu. Välillähän on ollut huolestuttavia muitakin merkkejä.
Mutta onko tässä luottavaisuudessani riskejä? Entä jos juuri nyt olemme vaiheessa, jolloin pohjoinen lämpöheilahdus käänyyykin eteläiselle pallonpuoliskolle. Ajatuskin kylmenemisestä täällä kylmentää mielen ja tulevaisuususkoni lastenlasten tulevaisuuteen.
Pitääksen ihmiset varpaillaan Iso Käsi varmaan Trumpin vaalivoiton kunniaksi räppäsi kunnon lumipyryt USA:n itäisille aueille ja hukutti Italian vuoria lumeen, kun oli sielläkin niin lämmin helmikuu. Ettei pääse siis nousemaan hattuun. Vanha Iso Käden keino, seitsämän lihavaa vuotta ja seitsämän tosi vaikeaa. Tosin tiedämme myös vaikkapa Niilin virtaamatiedoista, että oli niilläkin seutukunnilla jopa vuosikymmeniä kestäviä suuria sateisuusvaihteluita. Tai vaikka Khmerien kulttuurin uusista tutkimustuloksista. Suuntaan tai toiseen, jotka tuhosi paikaalleen jämähtäneitä uskomusrakenteisia kulttuureita ja maanviljelystekniikoita. Vaikka ne parhaimmillaan olikin osoittaneet mahtavia kykyjä. Kaikki virtaa.
Entä nyt, kun kait joskus alkaa taas jokunen tulivuori tuprahdella kunnolla. Nythän niin ei ole tapahtunut yli kahteenkymmeneen vuoteen.
JATKUU SEURAAVASSA
Jäätiköitä on toki liepeiltään sulanut laajasti viime vuosikymmeninä ja erityisesen vauhdikkaasti jo aikana vaikkapa 1850-1950. Nyt siihen on tullut lisää pikkuisen. Tämä ennen kuin pelkäsimme hiilidioksidia, jota alettiin enemmän tuottaa ihmisten toimesta juurikin tuon ajan jälkeen.
Erityisen mielenkiintoista on se, mitä sieltä sulaneen jäätikön paljastamilta alueilta löytyy. Ja mitähän siitä pitäisi ihmisen ja ikuisen koululapsen ajatella. Tai koululapsen opettajan. Grönlannissa mm. löytyy vaikkapa 800 vuotta vanhoja poronluita ja laitumia. Tästä joku voisi ajatella, että ao. jäätikköalue oli porojen laudunta silloin. Ja jäätikkö oli muodostunut päälle hirveän ilmastomuutoksen tuomana Pienen Jääkauden aikana. Ja nyt sitten sulaessaan palautuu tuohon tilaan porojen laitumeksi sekä naalien, susien ja jääkarhujenkin saalistusmaaksi.
TV-narkomaani kun olen, niin taas katselin tv:tä. Siinä oli sarjassa 'Norjasta' dokumentti eräältä Norjan vuoriylängöltä. Oisko ollut Hardangervidda tai joku muu siellä päin, en tiedä niin Norjan maantietoa. Siinä dokumentaristit esitteli sulaneen jäätikön alta löytyneitä entisnorjalaiten metsästäjien jättämiä esineitä. Jostain Keskiajan Lämpökauden ajalta, ennen Pienen Jääkauden jäätiköitymistä. Niitähän on löytynyt kautta maailman lukuisasti. Vaikutti lupaavalta: Kertooko he nyt, että isoja muutoksia on tapahtunut ihan ennen hiilidioksiiditietoisuuttamme. No toki osin kertoi. Mutta sitten he esittelivä turisti- ja 'valistus'rysäksi suunniteltua jäätikköön koverrettua tunnelia. Siellä todistettiinkin, että on se kamalaa kun meillä lämmöt on palaamassa entisiin n. 800 takaisiin aikoihin. Se on niin vaarallisnen tuo ihmisvaikutteinen hiilidioksidivetoinen ilmastonmuutos. On se vaan niin kummallista, mikä mahti pakottaakaan toimittajat greenpeaceläiseen muottiin. Ajatukset tulee greenpeace-tehtaalta, niitä ei voi muuttaa vaikka juuri on kulkenut ja jopa esitellyt toisenlaisia todisteita. Iso Käsi ei luonut maailmaa jokunen tuhat vuotta sitten sellaiseksi, kun sen tulisi aina säilyä ja meidän sitä vakioida, vaikka monet niin uskottelee vaikka millaisten häräpyllyjä tehden.
Ymmärrän halun hyveellisyyteen. En ymmärrä, miksi siunauksellinen lämpeneminen on pahasta. Jos hiilidioksiidipäästöt myös ravitsee biosfääriä hiilidiksiidilla ja luonnon 'anemia' hellittää.
Eli siis johtopäätökset voikin olla ihan toiset.
Asianharrastajille pari linkkia minultakin:
https://ilmastotiede.wordpress.com/2017/03/09/vaihtoehtoisia-faktoja-wwfn-ilmastoasiantuntijalta/
https://roskasaitti.wordpress.com/2017/03/13/keskiajalla-oli-globaalisti-lamminta/
Onneksi keväällä yleensä lämpenee ja pelko ikuisesta talvesta helpottaa taas. On se niin pelottava tuo ajatus albedosta: Kirkas lumi ja jää heijastaa valon ja lämmön takaisin avaruuteen, eikä jääkään meitä lämmittämään. Mut sit ne sulaakin ja jälleen alkaa maa ja vedet lämmetä.
Kiitos kommenteistasi. Olen kyllä seurannut maapallon jäätilannetta. On oikeastaan hieman harhaanjohtavaa vihjata, että antarktisella alueella jään laajeneminen viime vuosina on kompensoinut arktisen alueen jään sulamista. Viime vuosina Antarktisella merijään laajuuden lisäksi myös merijään määrä (tilavuus) näyttää lisääntyneen, mutta Antarktiksellakin mannerjään tilavuus on vähentynyt huolestuttavasti. Tässä pari kirjoitustani, joissa pohditaan myös Antarktiksen merijään laajenemisen syitä (syy voikin johtua juuri ilmastonmuutoksesta tai esimerkiksi otsonikadosta):
Etelämantereen merijään laajuus ennätyssuuri
Heinäkuu globaalisti mittaushistorian neljänneksi lämpimin, Antarktiksella jälleen satelliittiajan laajin kuukausikohtainen merijää
Nyt siis myös Antarktisella on mitattu yllättäen ennätyspieni merijään laajuus useiden laajenemisvuosien jälkeen (trendin suuntaa jatkossa ei toki voi vielä sanoa):
NASA: Sea Ice Extent Sinks to Record Lows at Both Poles
Jo vuosina 1850-1950 hiilidioksidipitoisuuden kohoamisesta yms. syistä johtuva ilmastonmuutos vaikutti, vaikkei asiasta silloin vielä osattu olla huolissaan. Itse asiassa juuri ilmaston jatkuvan muuttumisen ("Panta rhei kai ouden menei.") vuoksi on aika vaikea löytää sopivaa ajankohtaa esiteolliseksi vertailuajanjaksoksi:
Ennakkotieto uudesta tutkimuksesta: Ensimmäinen yhdellä asteella esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi oli 2015, mutta mitä esiteollinen aika tarkoittaa?
Siitä Grönlannin vihreydestä, keskiajan (todellakin rajoittuneelle alueelle keskittyneen) lämpökauden globaaleista lämpötiloista ja nykyisen lämpimyyden maailmanlaajuisuudesta verrattuna aiempaan kannattaa lukea täältä:
Skeptical Science: Greenland used to be green
Skeptical Science: Grönlanti oli vihreä (lyhyt tiivistelmä)
Hiilidioksidipäästöt eivät pelkästään ravitse luontoa ja helpota sen kärsimää ”anemiaa”, vaan kyse on paljosta muustakin, millä on haitallisia vaikutuksia. Tästähän meillä oli pitkä keskustelu jo aiemmin:
Ennustaako Huippuvuorten ennätyslämpö Suomeen kylmää talvea?
Lähetä kommentti