 | ||
| Credit: WMO / UK Met Office Hadley Centre |
Lämpöennätyksiä arktisella alueella, Aasiassa ja globaalisti
Enemmistö maapallon maa-alueista oli vuonna 2016 pitkän aikavälin 1961-1990 keskilämpötilaa lämpimämpi. Merkittäviä poikkeuksia tästä oli vain Etelä-Amerikassa, erityisesti Keski-Argentiinassa, ja paikoin myös Lounais-Australiassa. Globaalisti vuosi oli mittaushistorian lämpimin.
Vuoden keskilämpötila ylitti pitkän aikavälin keskiarvon vähintään kolmella celsiusasteella monin paikoin korkeilla leveysasteilla, erityisesti Venäjän rannikolla, Alaskassa, Luoteis-Kanadassa ja Barentsinmeren sekä Norjanmeren saarilla. Huippuvuorten lentokentän mittauspisteessä vuoden 2016 keskilämpötila oli -0,1 celsiusastetta, mikä ylittää vertailukauden 1961-1990 keskilämpötilan 6,5 celsiusasteella ja edellisen ennätyksen 1,6 celsiusasteella.
Vuosi 2016 alkoi äärimmäisellä helleaallolla eteläisessä Afrikassa. Lämpötila kohosi 7. tammikuuta Pretoriassa 42,7 celsiusasteeseen ja Johannesburgissa 38,9 celsiusasteeseen. Molemmat lukemat ylittävät mittaushistorian aiemmat paikkakohtaiset ennätykset vähintään kolmella asteella. Kevään aikana mittaushistorian korkeimmat lämpötilat mitattiin myös Thaimaassa (44,6 astetta, Mae Hong Son, 28.4.2016) ja Intiassa (51,0 astetta, Phalodi, 19.5.2016).
Kesällä 2016 ennätyslämpötiloja tai lähes ennätyslämpötiloja mitattiin osissa Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa. Korkeimmillaan lämpötila nousi Kuwaitissa (Mitribah) 21. heinäkuuta 54,0 celsiusasteeseen. Lukeman tarkastusprosessi on vielä kesken. Mikäli mittari ja mittausolosuhteet todetaan kriteerit täyttäviksi, kyseessä on koko Aasian mittaushistorian korkein lämpötila. Päivää myöhemmin korkeita lukemia mitattiin Irakissa (Basra, 53,9 astetta) ja Iranissa (Delhoran, 53,0 astetta). Syksyllä (6.9.2016) lämpötila kohosi Etelä-Espanjan Cordobassa 45,4 celsiusasteeseen.
Pääsihteeri Petteri Taalas näkee ennätyksissä ihmiskunnan selvän vaikutuksen
WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas kommentoi asiaa näin (englanniksi, suomennoksen sanavalinnat omiani):
"Tämä raportti vahvistaa, että vuosi 2016 oli mittaushistorian lämpimin - huomattavat 1,1 celsiusastetta yli esiteollisen ajan, mikä on 0,06 celsiusastetta yli aiemman ennätyksen vuonna 2015. - - Maailmanlaajuisesti myös merten pintalämpötilat olivat keskimäärin mittaushistorian lämpimimmät, globaali merenpinnan korkeus jatkoi nousuaan, ja arktisen merijään laajuus oli selvästi alle keskiarvon suurimman osan vuotta. - - Kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkuvasti nousee uusiin ennätyksiin, ihmisen toiminnan vaikutus ilmastojärjestelmään on tullut yhä selvemmäksi."
Vuodesta 2001 lähtien jokainen vuosi on ollut ainakin 0,4 celsiusastetta pitkän aikavälin vertailukautta 1961-1990 lämpimämpi. Maailmanlaajuinen lämpenemistrendi on 0,1-0,2 celsiusastetta vuosikymmenessä.
Vuonna 2016 lämpötilaan ja merenpinnan kohoamiseen vaikutti myös El Niño
Pitkällä aikavälillä kasvihuonekaasupäästöt aiheuttavat lämpenemistä, mutta vuonna 2016 lisälämpenemistä aiheutti vuosien 2015-2016 voimakas El Niño -ilmiö. Voimakkaina El Niño -vuosina, kuten 1973, 1983 ja 1998, lämpötilat ovat tyypillisesti 0,1-0,2 celsiusastetta lämpimämpiä kuin muuten.
Globaalisti merenpinta nousi hyvin selvästi El Niñon aikana ja vuoden 2016 alussa saavutettiinkin uudet ennätykset. Nousua havaittiin 15 millimetriä lokakuusta 2014 helmikuuhun 2016, jolloin mitattiin uusi merenpinnan globaali korkeusennätys. Vuoden 1993 jälkeen nousunopeus on ollut keskimäärin 3-3,5 millimetriä vuodessa.
Merten lämpösisältö lähes ennätyskorkea, merijäätä vähän ja korallit haalistuivat
Globaali merijään laajuus putosi marraskuussa yli neljä miljoonaa neliökilometriä alle tavanomaisen, mikä on ennennäkemätön anomalia (poikkeama) marraskuussa. Arktisen merijään vuotuinen maksimi 24. maaliskuuta 2016 oli satelliittimittaushistorian (1979-2016) alhaisin, 14,52 miljoonaa neliökilometriä.
Merten lämpösisältö oli mittaushistorian toiseksi suurin heti ennätysvuoden 2015 jälkeen. Vuonna 2016 uusi ennätys tehtiin pohjoisella pallonpuoliskolla, kun taas eteläisellä pallonpuoliskolla oli hieman viileämpää.
Erittäin lämpimät valtamerten lämpötilat vaikuttivat merkittävästi korallien vaalenemiseen (haalistumiseen), ja kuolleisuus lisääntyi monilla trooppisilla vesillä, millä on huomattavia vaikutuksia ravintoketjuihin, ekosysteemeihin ja kalastukseen.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus saavutti 400 ppm:n symbolisen raja-arvon jo vuonna 2015. Tämä on toistaiseksi viimeisin vuosi, jolta WMO:n globaalit hiilidioksiditiedot ovat saatavilla. WMO:n mukaan hiilidioksidipitoisuus ei tulee putoamaan 400 ppm:n alle moneen sukupolveen.
Poikkeukselliset säätapahtumat jatkuneet myös vuonna 2017
Äskettäin julkaistut tutkimukset, jotka eivät sisälly WMO:n raporttiin, osoittavat, että merten lämpösisältö saattanut lisääntyä jopa enemmän kuin aiemmin on raportoitu. Alustavat tiedot osoittavat myös sen, ettei ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousuvauhdissa näy hidastumista.
Tänä talvena 2016-2017 on koettu ainakin kolmeen kertaan helleaaltoa vastaava säätilanne arktisella alueella. Voimakkaat Atlantin myrskyt veivät sinne lämmintä, kosteaa ilmaa. Myös Antarktiksella merijään laajuus on ollut ennätyksellisen alhainen, mikä on vastoin viime vuosien suuntausta.
Tieteellisen tutkimuksen mukaan arktisen alueen muutokset ja sulava merijää johtavat muutoksiin laajemmissa valtamerten ja ilmakehän kiertoliikkeissä. Tämä vaikuttaa säähän myös muissa osissa maailmaa suihkuvirtausten (jet stream) liikkeiden muuttumisen kautta. Tämän seurauksena jotkin alueet esimerkiksi Kanadassa ja Yhdysvalloissa olivat poikkeuksellisen leutoja, kun taas toisilla alueilla, esimerkiksi osissa Arabian niemimaata ja Pohjois-Afrikkaa, oli poikkeuksellisen kylmää vuoden 2017 alussa.
WMO:n koko Ilmaston tila 2016 -raportti on luettavissa tästä linkistä.
Lähde
WMO Press Release 4/2017: Climate breaks multiple records in 2016, with global impacts. Published
21 March 2017.
Lue myös nämä
TOP 10: Mittaushistorian globaalisti lämpimimmät vuodet
Tänään julkaistut tiedot: Vuodesta 2001 alkaen kaikki vuodet mittaushistorian 17 lämpimimmän vuoden joukossa, vuosi 2016 todennäköisesti lämpimin
Vuosi 2016 selvästi mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi, vaikka viimeisten kuukausien osalta eri lämpötilasarjoissa on suuria eroja
Eurooppalainen analyysi hetki sitten: Vuosi 2016 globaalisti mittaushistorian lämpimin, lähes 1,5 astetta yli esiteollisen ajan ja ensimmäistä kertaa hiilidioksidipitoisuus koko ajan yli 400 ppm
Globaali merijään pinta-ala on nyt pienempi kuin yhtenäkään muuna päivänä satelliittimittaushistorian aikana
Ennakkotieto uudesta tutkimuksesta: Ensimmäinen yhdellä asteella esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi oli 2015, mutta mitä esiteollinen aika tarkoittaa?
Vuosikatsaus: Säävuosi 2016
Aasian uusi koko mittaushistorian lämpöennätys 54 astetta?
Maapallon lämpötilahistoria 1880-2014: Jos olet alle 38-vuotias, et ole elänyt yhtäkään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta
2 kommenttia:
Lainaat Petteri Taalasta näin:
"Tämä raportti vahvistaa, että vuosi 2016 oli mittaushistorian lämpimin - huomattavat 1,1 celsiusastetta yli esiteollisen ajan, ... Kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkuvasti nousee uusiin ennätyksiin, ihmisen toiminnan vaikutus ilmastojärjestelmään on tullut yhä selvemmäksi."
Varmaan ihan oikein lainattu.
Minäpä kysyn nyt:
* Haluaisimmeko takaisin vaikkapa nuo eräät esiteollisen ajan lämmöt vuosilta 1850-1870, jolloin mittauksia alettiin laajemmin tehdä. Tai esiteollisilta ajoilta kauempaakin, kun Pikku-Jääkaudessa vielä kärvisteltiin, siis paleltiin ja ajasta Saarijärven Paavo-runoja kirjoitettiin. Oliko silloin ihanaa, jos mennyttä muistellaan.
* Minä en kaipaa edes 1960-luvun lämpöjä eli kylmyyksiä, minulla oli silloin kylmiä kesiä. Oliko muillakin, kun hirveesti koko maailma nousi kapinaan. Onneksi ei ihan täysin kylmiä, 1972 kesä ok ja onneksi 1973 tarpeeksi lämmin että pääsin ihan kihloihin. Ei varmaan ois onnistunut meikämörriltä kylmemmissä kesissä. Isänikin muisti puolestaan 1930-luvun vuodet kultaisina lämpökesinä. Hyvä, että ollaan meilläkin taas noissa 1930-luvun lämmöissä. Ei vissiin kuitenkaan kesien osalta valitettavasti?
* Kun Taalas sanoo "... ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkuvasti nousee uusiin ennätyksiin...". Totean: Onpa tosi tosi heikkoa dopingia lämmönnousuun tuo hiilidioksidi, kun emme ole päässeet tuloksissa edes yli 1930-luvun, emme vielä lähellekään keskiajan lämpökauden ihania tuloksia. Näin siis puhumattakaan ns. Roomaisiesta lämpökaudesta tai ns. Holoseenin optimia, jne.
PS: En yhtään ihmettele maailmanmittaista massiivista ilmastopakolaisuutta kylmästä lämpöä kohti. Olin itsekin äsken viikon ilmastopakolaisena etelässä.
PPS: Yleisökysymys: Kuka olikaan se kreikkalsinen filosofi, jolta on jäänyt lause: "Kaikki virtaa". Ja vaikeampi jatko-osio: Mitä se tarkoittaa?
Herakleitos: "Panta rhei kai ouden menei." Ja tuo on totta. Ei ilmastokaan ole eikä ole koskaan ollut pysyvä.
Suomen ilmasto ei muutu täysin samaan tahtiin muun maapallon ilmaston kanssa. Maailmanlaajuisesti katsoen lämmin vuosikymmen oli 1940-luku.
Suomessa havaittu 1930-luvun lämpöaalto ei ollut maailmanlaajuinen ilmiö. Tuolloin meillä vallinnut lämmin kausi näyttää suurelta osin johtuneen merivirtojen luonnollisesta vaihtelusta, jonka seurauksena Atlantilta virtasi Barentsinmerelle lämmintä vettä. Tämä 1930-luvun lämpöaalto näkyi pohjoisella pallonpuoliskolla sitä selvemmin, mitä pohjoisemmaksi mennään. Esimerkiksi Sodankylässä keskimääräiset lämpötilat ovat vasta nyt saavuttamassa 1930-luvun huipputasoa, kun taas Helsingissä tämä taso on jo ylitetty. Suomen kesät lienevät olleet nykyistä lämpimämpiä keskiajalla.
Lähetä kommentti